Romahdus töissä

No onko tiedossa helpotusta tuohon työhön vai olisiko vain parempi irtisanoa itsensä koeajan puitteissa?

Itse en ainakaan tuommoista tohua jaksaisi :(

Miten se pomo reagoi kun aloit itkeä?

Kuulostaa kamalalta työpaikalta, jossa ei kannata jatkaa.

Miksi edeltäjäsi lähti?

Edeltäjä jäi eläkkeelle eli luonnollinen poistuma. no pomo hieman säikähti ja sanoi ettei ole tarkoitus että kukaan voi pahoin työpaikalla... no juu, itse olen voinut pahoin koko kesän kun olen ollut tietoinen siitä että en vaan ehdi tekemään kaikkea vaadittua. mietin jopa irtisanoutumista mutta ennen tätä työtä ehdin jo olla työttömänä joten en oikein sitäkään uskalla... nyt tosiaan tilanne on hieman parempi kun on täysmiehitys mutta ikuinen leima varmasti on otsassa ja se ahdistaa ja v*** tuttaa 😢

Vierailija kirjoitti:

Edeltäjä jäi eläkkeelle eli luonnollinen poistuma. no pomo hieman säikähti ja sanoi ettei ole tarkoitus että kukaan voi pahoin työpaikalla... no juu, itse olen voinut pahoin koko kesän kun olen ollut tietoinen siitä että en vaan ehdi tekemään kaikkea vaadittua. mietin jopa irtisanoutumista mutta ennen tätä työtä ehdin jo olla työttömänä joten en oikein sitäkään uskalla... nyt tosiaan tilanne on hieman parempi kun on täysmiehitys mutta ikuinen leima varmasti on otsassa ja se ahdistaa ja v*** tuttaa 😢

Ikuinen leima siitä, että olet vain ihminen (sinäkin)? 

Itse puhuisin uudelleen pomon kanssa, ja kysyisin mitä hän ajattelee siitä että romahdit ja miten yhdessä voitte varmistaa, että niin ei käy uudelleen.

Joo, ehkä tuo "ikuinen leima" on hieman ylireagointia mutta jotenkin tilanne meni kohdallani täysin yli. Tuntuu että vuosien ammattitaito -ja ylpeys meni maanantaina romukoppaan kun reagoin miten reagoin, itkemällä ja huutamalla. Ei kovin professionaalia mutta kun mitta täyttyy niin se täyttyy. vieläkin olen vereslihalla, teen työni konemaisesti ja olen itkuinen. Jotenkin ajatus että tätä pitäisi vielä puida esimiehen kanssa on liian aikaista. Minä aikuinen ihminen itkisin moisesta 😢 Kyllä, olen vain ihminen mutta muiden silmissä epäonnistuja. Tästä ei paljon intraan tiedotteita laiteta että pahoittelut paskasta työsuorituksesta - tätä voisi kuka vaan tulla kokeilemaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Joo, ehkä tuo "ikuinen leima" on hieman ylireagointia mutta jotenkin tilanne meni kohdallani täysin yli. Tuntuu että vuosien ammattitaito -ja ylpeys meni maanantaina romukoppaan kun reagoin miten reagoin, itkemällä ja huutamalla. Ei kovin professionaalia mutta kun mitta täyttyy niin se täyttyy. vieläkin olen vereslihalla, teen työni konemaisesti ja olen itkuinen. Jotenkin ajatus että tätä pitäisi vielä puida esimiehen kanssa on liian aikaista. Minä aikuinen ihminen itkisin moisesta 😢 Kyllä, olen vain ihminen mutta muiden silmissä epäonnistuja. Tästä ei paljon intraan tiedotteita laiteta että pahoittelut paskasta työsuorituksesta - tätä voisi kuka vaan tulla kokeilemaan. Ap

Soita työterveyteen ja varaa aika työterveyspsykologille. Siellä voit puida tuota tapahtunutta, mutta olennaisemmin vielä niin siellä voit saada asiantuntijalta vinkkiä siitä että mikä on kohtuullinen työmäärä, minkä verran on kohtuullista vaatia ja miten saada esimies ymmärtämään nuo myös. 

Typerät Suomalaiset vielä kehuu ai että kun on niin ihanaa töissä Suomi on paras maa. Ettekö idiootit näe että tarkotus on orjuuttaa meidät kaikki. Mun työpaikalla suurinpiirtein pakotetaan ylitöihin jolloin teet 16h töitä ja vapaata on vaan sunnuntaisin. Plus mulla on lapsi ja musiikki hommat siihen päälle koska haluan pois oravanpyörästä.

Lähde pois. Ajattele terveyttäsi.

Hei, sinulla EI ole epäonnistujan leimaa otsassa. Pomollasi voi olla yhtä lailla nyt se tunne, että se leima on hänen otsassaan, kun on laittanut tietoisesti sinulle liian ison työtaakan - ihan varmasti hän tuntee syyllisyyttä, ehkä vähän pelkää, että mitä tästä seuraa, irtisanoudutko tai jäätkö sairaslomalle, mikä nyt olisi pomon kannalta noista se kaikkein huonoin vaihtoehto. Tai mitä ajattelevat muut työntekijät - alkavatko karsastaa pomoa kun kuulevat, että on päästänyt työntekijän kanssa tilanteen noin pahaksi, ts ei välitä alaisistaan? Eli yhtä lailla siellä päässä on epäonnistumisen tunnetta, siitä olen ihan varma.

Unohdat syyllisyydentunteet tapahtuneesta, jatkat töitä - siinä osoitat olevasi hyvä työntekijä, kun et pahassa paikassa lopeta, vaan asioiden selvittyä (eli töidesi vähennyttyä siedettävälle tasolle) pyrit jatkamaan työntekoa parhaasi mukaan, etkä jää vellomaan vanhaan. Sen verran toki saa ja ehkä kannattaakin "velloa", että pomon kanssa myöhemmin tilanteen tasaannuttua ottaa asian uudestaan puheeksi - ts onko asiaan tullut parannusta, onko fiilis työnteosta sulla parantunut, nukutko paremmin jne. Jos muutosta ei ole tullut, niin sekin on saatava pomon tietoon.

Vierailija kirjoitti:

Hei, sinulla EI ole epäonnistujan leimaa otsassa. Pomollasi voi olla yhtä lailla nyt se tunne, että se leima on hänen otsassaan, kun on laittanut tietoisesti sinulle liian ison työtaakan - ihan varmasti hän tuntee syyllisyyttä, ehkä vähän pelkää, että mitä tästä seuraa, irtisanoudutko tai jäätkö sairaslomalle, mikä nyt olisi pomon kannalta noista se kaikkein huonoin vaihtoehto. Tai mitä ajattelevat muut työntekijät - alkavatko karsastaa pomoa kun kuulevat, että on päästänyt työntekijän kanssa tilanteen noin pahaksi, ts ei välitä alaisistaan? Eli yhtä lailla siellä päässä on epäonnistumisen tunnetta, siitä olen ihan varma.

Unohdat syyllisyydentunteet tapahtuneesta, jatkat töitä - siinä osoitat olevasi hyvä työntekijä, kun et pahassa paikassa lopeta, vaan asioiden selvittyä (eli töidesi vähennyttyä siedettävälle tasolle) pyrit jatkamaan työntekoa parhaasi mukaan, etkä jää vellomaan vanhaan. Sen verran toki saa ja ehkä kannattaakin "velloa", että pomon kanssa myöhemmin tilanteen tasaannuttua ottaa asian uudestaan puheeksi - ts onko asiaan tullut parannusta, onko fiilis työnteosta sulla parantunut, nukutko paremmin jne. Jos muutosta ei ole tullut, niin sekin on saatava pomon tietoon.

Kiitos ❤️ Tulin tästä viestistä paljon paremmalle tuulelle. Osasit asettaa sanat juuri oikein. Ap

Itse sairaslomalla tällä hetkellä uupumuksen vuoksi ja tämä alkoi samoista syistä. Liikaa töitä yhdelle, työaika pitäisi olla 9-16.30 mutta on oikeasti 10-12h päiviä. Syöminen loppui ja samoin nukkuminen. Nyt sit korjaillaan näitä. Ei oo mikään työ sen arvoista että oma terveys menee. 1,5vuotta sentää kuuntelin että kohta apuja tulee - ja paskat

Tiedän monta tapausta jossa tehokkain työntekijä kiusataan maanrakoon.

Hyvä Suomi!

Vierailija kirjoitti:

Hei, sinulla EI ole epäonnistujan leimaa otsassa. Pomollasi voi olla yhtä lailla nyt se tunne, että se leima on hänen otsassaan, kun on laittanut tietoisesti sinulle liian ison työtaakan - ihan varmasti hän tuntee syyllisyyttä, ehkä vähän pelkää, että mitä tästä seuraa, irtisanoudutko tai jäätkö sairaslomalle, mikä nyt olisi pomon kannalta noista se kaikkein huonoin vaihtoehto. Tai mitä ajattelevat muut työntekijät - alkavatko karsastaa pomoa kun kuulevat, että on päästänyt työntekijän kanssa tilanteen noin pahaksi, ts ei välitä alaisistaan? Eli yhtä lailla siellä päässä on epäonnistumisen tunnetta, siitä olen ihan varma.

Unohdat syyllisyydentunteet tapahtuneesta, jatkat töitä - siinä osoitat olevasi hyvä työntekijä, kun et pahassa paikassa lopeta, vaan asioiden selvittyä (eli töidesi vähennyttyä siedettävälle tasolle) pyrit jatkamaan työntekoa parhaasi mukaan, etkä jää vellomaan vanhaan. Sen verran toki saa ja ehkä kannattaakin "velloa", että pomon kanssa myöhemmin tilanteen tasaannuttua ottaa asian uudestaan puheeksi - ts onko asiaan tullut parannusta, onko fiilis työnteosta sulla parantunut, nukutko paremmin jne. Jos muutosta ei ole tullut, niin sekin on saatava pomon tietoon.

Nykyinen ohje on jos kohtaa narsistipomon: JUOKSE! Äläkä katso taakse.

Vierailija kirjoitti:

Itse sairaslomalla tällä hetkellä uupumuksen vuoksi ja tämä alkoi samoista syistä. Liikaa töitä yhdelle, työaika pitäisi olla 9-16.30 mutta on oikeasti 10-12h päiviä. Syöminen loppui ja samoin nukkuminen. Nyt sit korjaillaan näitä. Ei oo mikään työ sen arvoista että oma terveys menee. 1,5vuotta sentää kuuntelin että kohta apuja tulee - ja paskat

Samantyylinen tilanne täällä :( koko ajan vaan voivotellaan ja toivotaan että tilanne muuttuu paremmaksi. Toivomalla ne asiat just korjaantuukin. Pahimmillaan vielä syyllistetään työntekijöitä siitä ettei ole muka ajoissa pyydetty apua ja käsketään meitä itse keksimään ratkaisuja tilanteeseen.

Kyllä se sinun pomosi tuossa pahemmin on mokannut. Jos työpaikka on asiallinen, niin et missään nimessä saa mitään epäonnistujan leimaa otsaasi vaan tilanne selvitetään asiallisesti. Tarkoittaen sitä, että tsekataan että työtaakkasi on jatkossa asiallinen ja että saat itsesi takaisin kuntoon. Jos työpaikalla ei tällä tavalla asiallisesti toimita vaan sinut leimataan, niin silloin ei se sellainen työpaikka ole jossa edes haluaisit olla. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, ehkä tuo "ikuinen leima" on hieman ylireagointia mutta jotenkin tilanne meni kohdallani täysin yli. Tuntuu että vuosien ammattitaito -ja ylpeys meni maanantaina romukoppaan kun reagoin miten reagoin, itkemällä ja huutamalla. Ei kovin professionaalia mutta kun mitta täyttyy niin se täyttyy. vieläkin olen vereslihalla, teen työni konemaisesti ja olen itkuinen. Jotenkin ajatus että tätä pitäisi vielä puida esimiehen kanssa on liian aikaista. Minä aikuinen ihminen itkisin moisesta 😢 Kyllä, olen vain ihminen mutta muiden silmissä epäonnistuja. Tästä ei paljon intraan tiedotteita laiteta että pahoittelut paskasta työsuorituksesta - tätä voisi kuka vaan tulla kokeilemaan. Ap

Olet selvästi nyt yliväsynyt. Ole armollinen itsellesi. Asiat vaikuttavat yliväsyneenä aina paljon pahemmilta kuin ne ovat. 

Vierailija kirjoitti:

Edeltäjä jäi eläkkeelle eli luonnollinen poistuma. no pomo hieman säikähti ja sanoi ettei ole tarkoitus että kukaan voi pahoin työpaikalla... no juu, itse olen voinut pahoin koko kesän kun olen ollut tietoinen siitä että en vaan ehdi tekemään kaikkea vaadittua. mietin jopa irtisanoutumista mutta ennen tätä työtä ehdin jo olla työttömänä joten en oikein sitäkään uskalla... nyt tosiaan tilanne on hieman parempi kun on täysmiehitys mutta ikuinen leima varmasti on otsassa ja se ahdistaa ja v*** tuttaa 😢

Ei sinulla mitään ikuista leimaa ole otsassa. Yritä hieman levätä ja sitten keskustella asiasta. Aivan varmasti asiat selviävät. 

Kiitos kaikille kommenteista ja tuesta 💙Itsekin kyllä tajuan että ylireagoin, eikä mitään leimaa ikuisesti ole otsassa... jotenkin se oma purkautuminen hävettää ja tunnen silti epäonnistuneeni, vaikka sisimmässäni tiedän että kukaan ei tuosta sairaasta työmäärästä olisi selvinnyt paremmin. Miksi puheita ei vain kuunneltu aiemmin vaan vasta sitten kun romahdin täysin sanoma meni perille. Onneksi on viikonloppu, ehkä saan uutta perspektiiviä asioihin kun koko viikko on mennyt itkuisessa sumussa. Ap