Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten tästä huomionkipeydestä pääsee?

Vierailija
30.08.2017 |

Olen kolmekymppinen nainen, olen naimisissa, ei lapsia. Mieheni on komea, mukava ja kaikin puolin täydellinen. Silti minulla on nytkin pari nettimiestä, joista toisen tavannut (ei seksin merkeissä, kahvilla vaan). Baareihin en voi mennä kun sekoilen siellä kuitenkin (tanssimista,pussailua). Töissä flirttailen ja saan miehet ihastumaan itseeni.

Niin kuin tuli ehkä selväksi, en ole seksin perässä. Jos mies ryhtyy ns. vonkaamaan, katoan takavasemmalle.

Mutta en voi elää ilman jatkuvaa säätämistä, flirttailua, ihailua. Olen kyllä yrittänyt mutta aina jossain vaiheessa sorrun ainakin nettiin, jossa alkaa viestittely.

Mieheni ei tiedä läheskään kaikkea, en halua loukata häntä mutten erotakaan. Tarvitsisin varmaan jotain terapiaa mutta hävettää edes ottaa yhteyttä minnekään kun ei kai tämä maailman hankalin sairaus tai vaiva ole.

Neuvoja kaipaan:(

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suostuisiko oma mies roolileikkeihin? Tapasisitte muka tuntemattomina baarissa. Kun kyseessä on oikea miehesi, ilta voisi jatkua myös seksin merkeissä. Ja voittehan flirttailla keskenänne myös netissä.

Tämä tuli mieleen Solsidan-jaksosta, jossa Mickan tapasi miehensä baarissa mustaan peeuukkiim pukeutuneena. En valitettavasti muista kauden ja jakson numeroita.

Vierailija
2/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suostuisiko oma mies roolileikkeihin? Tapasisitte muka tuntemattomina baarissa. Kun kyseessä on oikea miehesi, ilta voisi jatkua myös seksin merkeissä. Ja voittehan flirttailla keskenänne myös netissä.

Tämä tuli mieleen Solsidan-jaksosta, jossa Mickan tapasi miehensä baarissa mustaan peeuukkiim pukeutuneena. En valitettavasti muista kauden ja jakson numeroita.

Itse asiassa silloin kun olen vierottautunut muista miehistä, olen lähetellyt omalle miehelle kuviani ja on viestitelty kuumia. Toimii hetken, mutta jotenkin aina lopahtaa. Mieheni taitaa pitää minua itsestäänselvyytenä eikä jaksa nähdä tuollaista vaivaa (ei ole niin innokas kirjoittelemaan).

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikäsi?

Vierailija
4/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ikäsi?

29, kohta 30. Siinähän se aloituksessa oli.

Ap

Vierailija
5/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kauan olet ollut yhdessä nykyisen kanssa ja milloin tämä itseäsikin häiritsevä käytös alkoi?

Vierailija
6/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuten vihjasit, tuskin johtuu miehestäsi. Jotain itsetunnon ongelmia tai vastaavia varmasti taustalla. Terapia nyt varmaankin on varmin keino päästä tilanteesta satuttamatta miestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kauan olet ollut yhdessä nykyisen kanssa ja milloin tämä itseäsikin häiritsevä käytös alkoi?

Ollaan tunnettu nuoruudesta, olin kauko-ihastunut mieheeni silloin teininä. Olin melko harmaa hiirulainen silloin ja ujo. Vuosia myöhemmin tapasimme baarissa ja olin jotenkin puhjennut kukkaan. Aloimme tapailla ja yhdessä oltu viitisen vuotta josta pari naimisissa. Tätä huomionkipeyttä oli jo ennen naimisiin menoa mutta on pahentunut nyt.

Ap

Vierailija
8/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kärsitkö tyhjyyden tunteista jos et tee tuota?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kärsitkö tyhjyyden tunteista jos et tee tuota?

Joo. Kieltämättä tunnen.

Ap

Vierailija
10/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattelin myös, että huomionkipeys liittyy itsetuntoon. Haet jotain hyväksyntää, siis tulkitset sen hyväksynnäksi että mies alkaa kiinnostua sinusta. Tuosta koituu harmi vaan, kaikkea muuta kuin hyväksyntää lopulta. Siis jos kerran töissäkin tuota teet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsitkö tyhjyyden tunteista jos et tee tuota?

Joo. Kieltämättä tunnen.

Ap

Narsistit tuntee. Olet ulotteeton. Hologrammi-ihminen, pintaliitäjä... mitä näitä nyt on.

Vierailija
12/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsitkö tyhjyyden tunteista jos et tee tuota?

Joo. Kieltämättä tunnen.

Ap

Narsistit tuntee. Olet ulotteeton. Hologrammi-ihminen, pintaliitäjä... mitä näitä nyt on.

Olen ajatellut/pelännyt että olen narsisti. Mutta sitten olen lukenut että narsisti ei pohdi moista.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voiko joku kertoa enemmän tuosta narsismipuolesta? Voiko tuo tyhjyydentunne olla sitä.

Toisaalta koen empatiaa omaa miestäni ja niitä muitakin miehiä kohtaan. En mitenkään helposti pysty heitä hylkäämään vaikka niin teenkin.

Ap

Vierailija
14/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannattaa miettiä omat arvot, mitä ne on. Esim. haluan olla uskollinen puoliso, haluan olla hyvä ja vakavasti otettava työntekijä. Sitten kun kiusaus tulee, muistat ne arvot ja valitset niiden mukaan. Haluanko mieluummin jännitystä ja huomiota, vai olla uskollinen.

Oletko elänyt koskaan yksin, ilman suhdetta? Itsenäistymisen puute voisi ehkä olla taustalla..?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entä jos miehesi käyttäytyisi samalla tavalla esim. työpaikallaan? Ja yleensä joka paikassa missä tapaa naispuoleisia ihmisiä. Mitä ajattelet tästä?

Vierailija
16/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Entä jos miehesi käyttäytyisi samalla tavalla esim. työpaikallaan? Ja yleensä joka paikassa missä tapaa naispuoleisia ihmisiä. Mitä ajattelet tästä?

Niin ja jos tämä ei olisi hyväksyttävää häneltä, mutta itse saat käyttäytyä näin koska (selitys), niin ehkä sinulla voi olla empatian tuntemiseen liittyviä ongelmia, kun et osaa asettua kuitenkaan hänen asemaansa.

Vierailija
17/18 |
30.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko mahdollista että sinulla olisi piirteitä tunne-elämän epävakaudesta? Tämä on yksi psykiatrinen persoonallisuushäiriöiden luokitus, ja hyvin tavallista varsinkin nuoremmilla naisilla. Googlaa asiasta.

Itsetunto-ongelmat yleensäkin tulevat tietenkin mieleen tuosta. Itsetuntohan liittyy tähän narsismin käsitteeseen. Huom! Narsismi tarkoittaa lääketieteessä juuri itsearvostukseen ja sen puutteeseen liittyviin ongelmiin, muodikas keskustelu psykopaattinarsismista on täysin eri juttu!

Mutta kysyit neuvoja, et diagnooseja. Olet selvästi todella fiksu ja vastuuntuntoinen nuori nainen, joka haluaa hoitaa ihmissuhteensa kunnolla, mutta lapsuuden ja nuoruuden perua olevat tunne-elämän sykkyrät estävät elämää. Ehdottomasti suosittelisin sinulle ensiksikin netti- tai live-vertaistukiryhmiä (niitä on runsaasti ja laadukkaita, maksuttomia liveryhmiä löytyy ainakin seurakunnista). Jos tuntuu että kaipaat lisäksi ammattilaisen apua, niin löytyy esim. Vastaamo-psykoterapiapalvelu (luulisin että siellä on matala kynnys eikä tule liian kalliiksi (?) ). Myös Väestöliitto tarjoaa apua nimenomaan parisuhdeneuvonnan kannalta.

Kaikkea hyvää sinulle! Muista että et ole yksin - on hyvin inhimillistä nauttia toisilta saatavasta ihailusta ja positiivisesta palautteesta - se on suorastaan ihmisoikeus. Ihmisen on vaikeaa muuttua yhdessä yössä, mutta jos vaikka saisit tuon seksuaalisuuteen liittyvän vireen ihailuntarpeessasi kanavoitua vaikkapa siihen että sinusta tulee suosittu blogisti, niin voisiko tilanne olla enempää win-win! :)

Vierailija
18/18 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annes kirjoitti:

Olisiko mahdollista että sinulla olisi piirteitä tunne-elämän epävakaudesta? Tämä on yksi psykiatrinen persoonallisuushäiriöiden luokitus, ja hyvin tavallista varsinkin nuoremmilla naisilla. Googlaa asiasta.

Itsetunto-ongelmat yleensäkin tulevat tietenkin mieleen tuosta. Itsetuntohan liittyy tähän narsismin käsitteeseen. Huom! Narsismi tarkoittaa lääketieteessä juuri itsearvostukseen ja sen puutteeseen liittyviin ongelmiin, muodikas keskustelu psykopaattinarsismista on täysin eri juttu!

Mutta kysyit neuvoja, et diagnooseja. Olet selvästi todella fiksu ja vastuuntuntoinen nuori nainen, joka haluaa hoitaa ihmissuhteensa kunnolla, mutta lapsuuden ja nuoruuden perua olevat tunne-elämän sykkyrät estävät elämää. Ehdottomasti suosittelisin sinulle ensiksikin netti- tai live-vertaistukiryhmiä (niitä on runsaasti ja laadukkaita, maksuttomia liveryhmiä löytyy ainakin seurakunnista). Jos tuntuu että kaipaat lisäksi ammattilaisen apua, niin löytyy esim. Vastaamo-psykoterapiapalvelu (luulisin että siellä on matala kynnys eikä tule liian kalliiksi (?) ). Myös Väestöliitto tarjoaa apua nimenomaan parisuhdeneuvonnan kannalta.

Kaikkea hyvää sinulle! Muista että et ole yksin - on hyvin inhimillistä nauttia toisilta saatavasta ihailusta ja positiivisesta palautteesta - se on suorastaan ihmisoikeus. Ihmisen on vaikeaa muuttua yhdessä yössä, mutta jos vaikka saisit tuon seksuaalisuuteen liittyvän vireen ihailuntarpeessasi kanavoitua vaikkapa siihen että sinusta tulee suosittu blogisti, niin voisiko tilanne olla enempää win-win! :)

Ap tässä. En tiedä bloggaamisesta mutta KIITOS tästä viestistä!:)

Muutenkin ilahduin että ymmärsitte minua ja luulen että lapsuudesta ja nuoruudesta asia kumpuaa. Pitää nyt löytää hyvä tapa käsitellä niitä juttuja. Tein muuten itsetuntotestin tuolla Vastaamossa ja minulla on sen mukaan huono itsetunto..

Ja haluaisin tosiaan muuttaa käytöstäni ennen kuin mokaan pahemmin.