Miten vaateteollisuus toimii?
Onko se niin, että joku iso kiho kehittelee mallin, ja pikku-intialaiset tekee niistä tuhansia 36-44 versioita?
Mahtaa olla tylsää puuhaa....
Kommentit (15)
Heitetään lehmän nahka koneeseen ja toisesta päästä putkahtaa ulos pari nahkakenkiä.
Vierailija kirjoitti:
Onko se niin, että joku iso kiho kehittelee mallin, ja pikku-intialaiset tekee niistä tuhansia 36-44 versioita?
Mahtaa olla tylsää puuhaa....
Kyllä se vähän sinne päin on. Käytännössä suunnittelija kehittelee mallin, joku assari väkrää siihen kaavat ja sitten pikku-KIINALAISET/BANGLADESHilaiset enimmäkseen tekee niistä ne tuhannet kappaleet. Sitten tulee se ISO KIHO, joka käärii hillot.
...ja tietty välissä on se lypsylehmä, joka kuola valuen MAKSAA siitä rievusta sille isolle kiholle reippaan ylihinnan, koska siinä rievussa lukee sosiaalista statusta nostattava logo tai merkki.
Näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se niin, että joku iso kiho kehittelee mallin, ja pikku-intialaiset tekee niistä tuhansia 36-44 versioita?
Mahtaa olla tylsää puuhaa....
Kyllä se vähän sinne päin on. Käytännössä suunnittelija kehittelee mallin, joku assari väkrää siihen kaavat ja sitten pikku-KIINALAISET/BANGLADESHilaiset enimmäkseen tekee niistä ne tuhannet kappaleet. Sitten tulee se ISO KIHO, joka käärii hillot.
...ja tietty välissä on se lypsylehmä, joka kuola valuen MAKSAA siitä rievusta sille isolle kiholle reippaan ylihinnan, koska siinä rievussa lukee sosiaalista statusta nostattava logo tai merkki.
Näin se menee.
Kiitos, tulihan se sieltä! Tosi absurdia ajatella että noin se menee, samaa vaatetta tuhat kappaletta, toinen pari senttiä isompi ku toinen..... Pitäis vissiin käydä teettää jokainen vaate erikseen Tästä eteenpäin
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko se niin, että joku iso kiho kehittelee mallin, ja pikku-intialaiset tekee niistä tuhansia 36-44 versioita?
Mahtaa olla tylsää puuhaa....
Miten itse tekisit?
Ensin suunnitellaan vaate, piirretään ja mietitään kohderyhmä. Peruskaavasta soveltaen tehdään kaavat, sitten valitaan sopiva kangas. Leikkuusuunnitelma, ommellaan ja sovitetaan mallin ylle.
Hyväksi havaittu tuote markkinoidaan ja arvioidaan menekki. Niin monta työvaihetta on kuljetuksineen kaikkineen ettei voi ihmetellä miksi vaatteella on hintaa.
Kokeilkaa itse tehdä vaikka kauluspaita alusta asti. Suunnittelu ja materiaalin hankkiminen on jo puolet.
Meillä töissä on suunnittelijoita, jotka miettii, että mitäs suomalaiset haluis ens syksynä. Se merinovillapaita on myynyt hyvin edellisinä vuosina, suunnitellaan sitten sellainen.
Lähetetään kaavat aasiaan. Parin viikon päästä lähetetään koekappale Suomeen, joka on vääränlainen. Tehdään korjauksia siihen, lähetetään aasiaan. Menee pari viikkoa ja uus koekappale Suomeen. Siinäkin on korjattavaa, kangas on väärää matskua tms. Jälleen uudet ohjeet aasiaan, menee taas pari viikkoa uuden koekappaleen kanssa. Se tulee Suomeen ja todetaan hyväksi.
Annetaan lupa alkaa valmistaa viimeisintä koekappaletta.
Menee useampi kuukausi, kunnes ekat erät alkaa olla jo valmiita ja ne lastataan laivaan. Kuvausmateriaalit nettiin tai mainoksiin saadaan sitten, kun ekat erät on saapuneet varastolle.
Sitten tehään sitä plakaattia, otetaan kuvia kun se on mallin päällä.
Tiettynä päivämääränä sitten sitä aletaan puskea varastolta kauppaan syksyllä.
Joko se myy tai sitten ei myy.
Aika monta ihmistä sitä on olleet tekemässä melkein vuoden verran, ennen kuin joku sen paidan ostaa. Osa valittaa, että miksi sen pitää maksaa niinkin paljon kuin 59,90e.
Isommilla ketjuilla on enemmän pelivaraa, heidän tilauksensa ajaa pienempien lafkojen ohi tuotannon alkupäässä.
1. osta halvalla vaatetarpeet
2. tee vaate
3. myy vaate kalliimmalla
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä on suunnittelijoita, jotka miettii, että mitäs suomalaiset haluis ens syksynä. Se merinovillapaita on myynyt hyvin edellisinä vuosina, suunnitellaan sitten sellainen.
Lähetetään kaavat aasiaan. Parin viikon päästä lähetetään koekappale Suomeen, joka on vääränlainen. Tehdään korjauksia siihen, lähetetään aasiaan. Menee pari viikkoa ja uus koekappale Suomeen. Siinäkin on korjattavaa, kangas on väärää matskua tms. Jälleen uudet ohjeet aasiaan, menee taas pari viikkoa uuden koekappaleen kanssa. Se tulee Suomeen ja todetaan hyväksi.
Annetaan lupa alkaa valmistaa viimeisintä koekappaletta.
Menee useampi kuukausi, kunnes ekat erät alkaa olla jo valmiita ja ne lastataan laivaan. Kuvausmateriaalit nettiin tai mainoksiin saadaan sitten, kun ekat erät on saapuneet varastolle.
Sitten tehään sitä plakaattia, otetaan kuvia kun se on mallin päällä.
Tiettynä päivämääränä sitten sitä aletaan puskea varastolta kauppaan syksyllä.
Joko se myy tai sitten ei myy.
Aika monta ihmistä sitä on olleet tekemässä melkein vuoden verran, ennen kuin joku sen paidan ostaa. Osa valittaa, että miksi sen pitää maksaa niinkin paljon kuin 59,90e.
Isommilla ketjuilla on enemmän pelivaraa, heidän tilauksensa ajaa pienempien lafkojen ohi tuotannon alkupäässä.
Niin, mutta mitä siellä Aasiassa tapahtuu? Ollaanko siellä viivottimien kanssa että nyt tehdään 38 koon vaate ja Seuraavaksi 44?
Ja kuinka monta siellä työskentelee? Ei kai yhden työntekijän vastuulla voi kaikki mallin 38 olla?
Järjellä ajateltuna isojen ihmisten vaatteethan pitäisi maksaa hiukan enempi, meneehän niihin enemmän materiaakin ja tod näk. Aikaa. Onko näin?
Kivittäkää tyhmiä kyselevä, pää pilvissä oon tähän mennessä ostanut sen "Made in Bangladesh"-rötköni henkkamaukasta.....
ei niitä yksi ihminen tee. Varmaan ei tee yhtään kappaletta kokonaan kukaan. Saattaa olla että kankaat leikataan intiassa, värjätään singaporessa, ommellaan afrikassa jne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä on suunnittelijoita, jotka miettii, että mitäs suomalaiset haluis ens syksynä. Se merinovillapaita on myynyt hyvin edellisinä vuosina, suunnitellaan sitten sellainen.
Lähetetään kaavat aasiaan. Parin viikon päästä lähetetään koekappale Suomeen, joka on vääränlainen. Tehdään korjauksia siihen, lähetetään aasiaan. Menee pari viikkoa ja uus koekappale Suomeen. Siinäkin on korjattavaa, kangas on väärää matskua tms. Jälleen uudet ohjeet aasiaan, menee taas pari viikkoa uuden koekappaleen kanssa. Se tulee Suomeen ja todetaan hyväksi.
Annetaan lupa alkaa valmistaa viimeisintä koekappaletta.
Menee useampi kuukausi, kunnes ekat erät alkaa olla jo valmiita ja ne lastataan laivaan. Kuvausmateriaalit nettiin tai mainoksiin saadaan sitten, kun ekat erät on saapuneet varastolle.
Sitten tehään sitä plakaattia, otetaan kuvia kun se on mallin päällä.
Tiettynä päivämääränä sitten sitä aletaan puskea varastolta kauppaan syksyllä.
Joko se myy tai sitten ei myy.
Aika monta ihmistä sitä on olleet tekemässä melkein vuoden verran, ennen kuin joku sen paidan ostaa. Osa valittaa, että miksi sen pitää maksaa niinkin paljon kuin 59,90e.
Isommilla ketjuilla on enemmän pelivaraa, heidän tilauksensa ajaa pienempien lafkojen ohi tuotannon alkupäässä.
Minä maksan mielelläni paljon enemmänkin, jos merino on mulesing-vapaata ja ompelijat saavat säällistä palkkaa. Suomalaiselle, jota kiinnostaa lähinnä oma rankka työnsä aasialaisen kaman tilaajana, en maksa mitään.
Eikös aika iso osa vaatteen hinnasta ole sitä valmistuskustannusta? Eli kun isot ketjuliikkeet teettää se Aasiassa, ompelun hinta on huomattavasti alhaisempi kuin jos Suomessa tehtäisiin. Onneksi löytyy yhä enemmän kuluttajia, jotka arvostavat Suomessa suunniteltuja ja tehtyjä tuotteita, vaikka ne kalliimpia ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä töissä on suunnittelijoita, jotka miettii, että mitäs suomalaiset haluis ens syksynä. Se merinovillapaita on myynyt hyvin edellisinä vuosina, suunnitellaan sitten sellainen.
Lähetetään kaavat aasiaan. Parin viikon päästä lähetetään koekappale Suomeen, joka on vääränlainen. Tehdään korjauksia siihen, lähetetään aasiaan. Menee pari viikkoa ja uus koekappale Suomeen. Siinäkin on korjattavaa, kangas on väärää matskua tms. Jälleen uudet ohjeet aasiaan, menee taas pari viikkoa uuden koekappaleen kanssa. Se tulee Suomeen ja todetaan hyväksi.
Annetaan lupa alkaa valmistaa viimeisintä koekappaletta.
Menee useampi kuukausi, kunnes ekat erät alkaa olla jo valmiita ja ne lastataan laivaan. Kuvausmateriaalit nettiin tai mainoksiin saadaan sitten, kun ekat erät on saapuneet varastolle.
Sitten tehään sitä plakaattia, otetaan kuvia kun se on mallin päällä.
Tiettynä päivämääränä sitten sitä aletaan puskea varastolta kauppaan syksyllä.
Joko se myy tai sitten ei myy.
Aika monta ihmistä sitä on olleet tekemässä melkein vuoden verran, ennen kuin joku sen paidan ostaa. Osa valittaa, että miksi sen pitää maksaa niinkin paljon kuin 59,90e.
Isommilla ketjuilla on enemmän pelivaraa, heidän tilauksensa ajaa pienempien lafkojen ohi tuotannon alkupäässä.
Niin, mutta mitä siellä Aasiassa tapahtuu? Ollaanko siellä viivottimien kanssa että nyt tehdään 38 koon vaate ja Seuraavaksi 44?
Ja kuinka monta siellä työskentelee? Ei kai yhden työntekijän vastuulla voi kaikki mallin 38 olla?Järjellä ajateltuna isojen ihmisten vaatteethan pitäisi maksaa hiukan enempi, meneehän niihin enemmän materiaakin ja tod näk. Aikaa. Onko näin?
Kivittäkää tyhmiä kyselevä, pää pilvissä oon tähän mennessä ostanut sen "Made in Bangladesh"-rötköni henkkamaukasta.....
Kyllä isot koot maksavatkin usein enemmän. h & m olen löytänyt tosi hyvälaatuisia vaatteita sieltä.
Joissain rintaliivimalleissa isot koot maksavat enemmän siitä syystä, että niissä on enemmän osia, ja tämän vuoksi enemmän valmistusvaiheita.
Vierailija kirjoitti:
Eikös aika iso osa vaatteen hinnasta ole sitä valmistuskustannusta? Eli kun isot ketjuliikkeet teettää se Aasiassa, ompelun hinta on huomattavasti alhaisempi kuin jos Suomessa tehtäisiin. Onneksi löytyy yhä enemmän kuluttajia, jotka arvostavat Suomessa suunniteltuja ja tehtyjä tuotteita, vaikka ne kalliimpia ovatkin.
Minusta taas on tyhmää maksaa extraa siitä että tuote on valmistettu jossain tietyssä maassa. Suomessa vieläpä tahtoo laatu olla paljon heikompaa kuin muualla.
Noh, joku muotitietoiten! KERRO!