Aikuisten sisarusten välit
Korreloiko aikuisten sisarusten välit mielestäsi lapsuuden perheen perhedynamiikkaa?
Lapsuudenperheeni ei tehnyt perheenä yhdessä mitään, meillä lapsilla ei ollut harrastuksia, joissa aikuinen olisi olut mukana, kaikki mukavat lapsuudentapahtumat muistan tehneeni ilman, että vanhempia oli mukana, ei ollut mökkilomia tai rantapäiviä tai metsäretkiä perheen kanssa. Keskusteluyhteys lapsuudenperheessä oli huono.
Nyt tilanne on se, että me sisarukset olemme etäisiä toisillemme. Emme tapaa toisiamme. Isovanhemmuus on sitä, että kahvittelemme. Lastenlapset ja isovanhemmat eivät tee mitään yhdessä. Oletko sinä huomannut saman asian tai onko sinulla omia kokemuksia asiasta? Entä te, joilla on hyvät kiinteät välit sisaruksiinsa millainen lapsuudenperhe teillä oli?
Kommentit (4)
Ihmiset erilaisia, toiset tykkää ja toiset saivat lapsista aikanaan tarpeekseen. Aikas normaalia.
En voisi kuvitellakaan että lapseni etääntyisivät toisistaan tai me vanhemmat heistä. Emme myöskään ole pakonomaisesti napanuorasta kiinni vaan jokainen elää omaa elämäänsä ja vapaaehtoisesti ollaan paljon yhdessä ja viestitellään.
Esikoispoika huolehti aikoinaan siskoistaan kun nämä ensimmäisiä vuosia olivat yöelämässä - joka viikonloppu tarkisti yöllä että olivat päässeet kotiin. Nyt kuopuksella on kohta 3 vahtia kun hän täysi-ikäistyy:)
Matkustamme joskus yhdessä isolla porukalla eri kokoonpanoissa, syömme yhdessä 1-2x kuukaudessa, päivittäin tulee joku viesti tai kuva joltain kaikille jaettavaksi:) Jos jollain on huolia kaikki auttavat ja tukevat.
Kuopus on tietty erityisasemassa kaikkien "vauvana", isot sisarukset vievät häntä shoppailureissuille Eurooppaan ja lounaalle/brunssille stadiin.
Tämä tulee varmaan meidän molempien vanhempien kasvatuksesta ja omasta lapsuudesta. Perhe oli paljon yhdessä ja ystävät aina ympärillä. Elämä oli monella tapaa kollektiivista.
En mä sisaruksia pyytänyt. Ei vieraitakaan lapsia voi pakottaa olemaan kavereita keskenään.
Osuvasti kirjoitit, ap.
Täällä ei isovanhempia kiinnosta tulla edes lapsen synttäreille vuosittain! Ehkä jokatoinen vuosi ovat tulleet (muutoin keksivät tekosyitä). Alkoholi kiinnostaa enemmän, valitettavasti.
Alkuun en tätä tiennyt, joten vierailumme aikana heillä oli alko aina pääosassa, nyttemmin en ole enää sitten mennytkään. Puoliso käy yksinään heillä, hänkään ei halua lasta viedä sinne kännäilyä katsomaan.
Kurja tilanne, surettaa niin lapsen puolesta, kun ei edes tunne isovanhempiaan! Kyselee surullisena, miksi ei voi mennä isovanhemmille yöksi ja miksi hänen mummo ja ukki eivät halua olla hänen kanssaan (kavereilla näkee toisten isovanhempia).
Lapsi nyt 10v, minulla ei ole sisaruksia, puolisolla on, mutta heillä on juuri kuvaamasi etäiset välit! Lapsemme lähes ainoat sukulaiset ei siis välitä edes tutustua kunnolla!