Huolisitko lihavan ja ruman kumppanin jos hänellä olisi todella hyvä itsetunto?
Kommentit (15)
Hyvä avaus. Tämäkin täyttyy varmasti kieltävistä vastauksista, vaikka samaan aikaan uskotellaan, että ulkonäöllä ei ole juurikaan väliä ja tärkeämpää on itsetunto
Tuskin.
Mulle tulee paha olo, kun joutuu vierestä katsomaan, miten toinen aiheuttaa itselleen haittaa.
Tiedän tämän kokemuksen kautta. Miesystävällä on hieman ylipainoa, joka on keskivartalon alueella, eli just sitä epäterveellistä. Ja mun on tosi vaikeaa katsoa, miten hän syö isot määrät roskaruokaa. En haluaisi nalkuttaa, koska kyseessähän on aikuinen ihminen, joka kai tietää, mitä tekee. Mutta en pysty olla välittämättäkään. Vaikeaa. Ja hän ei tosiaan ole edes lihava.
Toinen havainto: lihavan kaverin kanssa ei pysty tekemään mitään, kun hän ei jaksa eikä pysty. Kerran lähdettiin kävelylle, sehän oli ihan kidutusta. Kahvilassa hänen kanssa voi käydä, ei paljon muuta.
Ei siis riitä hyvä itsetunto, pitää olla myös yhteiset arvot ja yhteistä tekemistä.
Ai niin, unohtui edellisestä viestistä: rumuudella taas ei ole mitään väliä. Saa olla ruma.
Jos on huipputyyppi jonka kanssa voi harrastaa itselle tärkeitä asioita ja jonka kanssa on samanlaiset arvot, ei lihavuus ja rumuus ole este. Jos lihavuus estäisi monien asioiden tekemistä ja vaikuttaisi kovasti terveyteen, se voisi olla ongelma.
Kyllä, kunhan itsetunnon lisäksi erektio olisi hyvä. No, nämähän eivät toimi, joten liitto lihavan ja ruman kumppanin kanssa rakoilee pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä avaus. Tämäkin täyttyy varmasti kieltävistä vastauksista, vaikka samaan aikaan uskotellaan, että ulkonäöllä ei ole juurikaan väliä ja tärkeämpää on itsetunto
Aika harva nykyisin väittää, ettei ulkonäöllä olisi merkitystä. Itsekin voin suoraan sanoa, että en todellakaan huolisi omasta mielestäni rumaa miestä. Siis sellaista, jota ei tekisi mieleni katsella, kosketella ja jota en haluaisi seksuaalisesti(kin).
Jokaisessa ihmisessä on kuitenkin jotain kaunista/komeaa. Hyvä itsetunto auttaa tuomaan sen esille. Ja toisaalta, vaikka olisi kuinka hyvännäköinen mies minun mielestäni, niin jos hänellä on huono itsetunto esimerkiksi lyhyyden tai kaljuuntumisen takia, niin siitä ulkonäöstä ei ole mitään iloa. En kestäisi ihmistä, jolla on huono itsetunto.
Itsevarmuus kaunistaa.
Kysymys on siis mahdoton.
Rumuus riippuu mitä rumalla tarkoitetaan. Esimerkkikuva pls? Lihavuus.. Lievä ylipaino ehkä ois vielä ok, mutta sairaalloisen ylipainoisen kanssa ei kyllä arvot oikein kohtaa.
Hyvä itsetunto jos on aidosti niin tietenkin. Jos omahyväinen narsisti niin en tietenkään. Mutta arvomaailman ja kemian tulee kohdata ensin. Jos kaikki muu on kohdillaan niin voi olla ruma, lihava ja huono itsetunto.
Rumuus/kauneus ne tulee ihmisen sisältä. Monikin on omissa silmissä muuttunut taviksesta kauniiksi ja viehättäväksi, harvoissa tapauksissa on menty toiseen suuntaan. Lihavuus sitten on toinen juttu, sitä kun mieltää itse vielä xl-mallit hieman pulskiksi ja toisessa ääripäässä on 400kg massaa mikä ei omin avuin sängystä nouse, eli ollaan jo reippaasti ohitettu sairaalloinen lihavuus.
Hyvä itsevarmuus ja -luottamus tekee kumppanista täyden kympin. Sitä piirrettä arvostaa enemmän kuin mitään huomatessaan avioituneensa epävarman itsensähaukkujan kanssa joka vääntää hyvän huomenen toivotuksenkin syyllistäväksi vittuiluksi. Ja vaikka kuinka zemppaa, toisen olo ei parane. Ei kuule positiivisia asioita ja täysin neutraalin keskustelun onnistuu kääntämään itseään koskevaksi syyttelyksi. Varpaillaan täytyy olla jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä avaus. Tämäkin täyttyy varmasti kieltävistä vastauksista, vaikka samaan aikaan uskotellaan, että ulkonäöllä ei ole juurikaan väliä ja tärkeämpää on itsetunto
Totta kai ulkonäöllä on merkitystä, kuka nyt haluaisi omasta mielestään ruman kumppanin? Harvemmin kuuleekaan kenenkään sanovan ettei ulkonäkö merkitsisi mitään. Sillä taas ei ole merkitystä mitä muut ajattelee, voin siis hyvin valita kumppanin joka muiden silmissä on ruma mutta minusta hyvännäköinen.
Tämä on vaikea kysymys. Miehelläni on vähän ylipainoa, iso maha lähinnä. Minä koen sen ulkoisesti kiihottavana, eli ulkonäköpuolella asia ei ole ongelma, lähinnä päinvastoin. Mutta silti koko ajan ajattelen, että hän on vaarassa sairastua vaikkapa diabetekseen tai kuolla nuorempana kuin normipainoinen, ja siksi miehen ylipaino harmittaa minua. Tuota itsetuntojuttua en osaa tähän aiheeseen oikein silleen yhdistää.
En huolisi kumpaakaan, vaikka olisi maailman paras itsetunto. Seksi ei kiinnosta pätkän vertaa ruman / lihavan kanssa.
Parisuhteessa kaikki vaikuttaa, jos on joku ylitsepääsemätön piirre toisessa niin ei siitä mitään tule.
En.