Leipäasiaa ja miehen vs. minun toiveet
Mieheni ostaa aina kaupasta vaaleinta mahdollista pullaleipää, ei mitään vastapaistettua vaan sellaisia säilyviä ja "makeita" paahtoleipiä yms. Paitsi minulle ostaa 100 % ruisleipää, kun en voi syödä vehnää.
Haluaisin, että lapset tottuisivat syömään muutakin kuin tuota "pullaleipää" ja haluaisin, että kaupasta tuotaisiin vaihtelevasti eri leipätyyppejä. Mieheni kuitenkin tuo aina niitä samoja, jopa samaa merkkiä, ja paljon kerrallaan. Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta mieheni ei itse pidä muusta leivästä eikä halua tuoda muuta.
Pitäisikö antaa periksi ja tyytyä siihen, että meillä muu perhe syö vain pullaleipää? Vai yrittää saada jokin kompromissi/sopimus asiassa aikaiseksi? Minulla motiivina lasten terveys ja monipuolinen ruokavalio, miehellä hänen omat makutottumuksensa. Mikä olisi sopiva kompromissi?
Kiinnostaa myös kuulla, mitä/millaista leipää muissa perheissä syödään ja kuinka paljon?
Kommentit (24)
Etkö sä sitten käy koskaan ite kaupassa? Että voisit valita erilaisia leipiä? Tai kirjoita miehelles kauppalistaan tarkka tuotemerkki, mitä haluaisit sen tuovan. Voihan sitä ostaa montaa erilaista tarjolle ja laittaa kaikista osan pakkaseen niin säilyy. Me ainakin ostellaan monia erilaisia leipiä aina sen mukaan mikä huvittaa ja onko jokin tarjouksessa. Pakkasessa sitten jotain perus reissumiestä varalla.
Kyllä molempien vanhempien pitää saada olla mukana päättämässä lasten ruokavaliosta, ihan riippumatta siitä, kumpi kaupassa käy. Tuota voi verrata siihen että mies kantaisi joka päivä kaupasta karkkia itselleen ja lapsille - ja melkein yhtä terveellistähän valkea vehnä onkin. Mutta jos mies muuhun suostu, on keinot vähissä. Eikö mieheen tepsi edes terveysperustelut?
Perustele lasten terveydellä tuon pullamössön poisjättö.
Meillä syödään hyvin vähän leipää yleensäkään, ruisleipää aamulla, jos joku leipää syö. Muuten on ns. herkkuleivät juhlissa.
Näin, kun tatuoitu nainen osti valkoista paahtoleivän näköistä leipää kaupasta. Että sitä tasoa. Samalla hän osti tupakkaa.
Sitten vain itse leipomaan. Se on kivaa puuhaa, ja saat koostumukseltaan juuri sellaista leipää kuin haluat. Voit käyttää kokojyvävehnää tai -kauraa, lisätä siemeniä tai pähkinöitä jne.
Onko mies vähän...miten sen nyt sanoisi...mitä sanaa kehtaisi käyttää.."minä itte" -tyyppiä? Muuten varmasti aivan ihana mies.
Meillä on ollut ihan sama ongelma, eikä se ole mihinkään ratkennut. Tosin nyt kun lapset ovat aikuisa, he valitsevat omat leipänsä eri kriteereillä kuin isänsä, joten ostavat omiin koteihinsa ihan hyviä leipiä. Ei muuta kuin odottelet parikymmentä vuotta, kyllä se siitä.
Ne valkoiset muovipussi-kestopullaleivät EIVÄT ole leipää. Yikes!
Eikö lapset voi syödä sitä ruisleipää?
Kun AP kysyit: meillä syödään ruisleipää, näkkäriä, hapankorppua, RuisRealia, Pågenin Limpukkaa, Pälkäneen perunalimppua, Ullan Pakaria, perunarieskaa, lapsilla joskus
Porkkanamuhkua tai Veraisen leipomon sämpylöitä tms. Pienleipomoista paikallisia hyvyyksiä, ja esim jouluna Kosken leipomon joululimppua (sitä ihanaa makeahkoa)
Joskus harvemmin sitten ihan vehnäpatonkia juustojen kanssa.
Ja nämä on valikoituneet koko perheen vaihtelevien makumieltymysten mukaan.
(Ja lomilla leivotaan usein itse sämpylöitä tai saaristolaisleipää)
Ja sinä et käy kaupassa koska...?
Meillä syödään vaihtelevasti eri leipiä ja karjalanpiirakoita, ja pakastetaan aina osa. Näin kukin voi syödä sitä mitä haluaa, eikä mikään vanhene.
Ap kiittää kommenteista! Käymme useimmiten kaupassa yhdessä, mutta on ollut tapana niin, että minä valitsen silloin oman leipäni ja mies lappaa kärryyn muun perheen leivät. Välillä (harvemmin) mies käy yksin ja välillä minä (myös harvoin). Jos minä käyn yksin, niin ostan yleensä jonkun miehen suosimista leivistä ja jonkun mielestäni hyvän ja kuitenkin terveellisemmän.
Eli yritän itse ottaa molempien mieltymykset huomioon ja toivoisin, että mies toimisi samoin, mutta näin ei ole. Toisaalta kun en itse kuitenkaan syö kuin sitä ruisleipää, niin tavallaan ajattelen, että miehellä voisikin olla enemmän päätösvaltaa muun perheen leivässä. Silti toivoisin, että hän ottaisi päätöksessään huomioon muutakin kuin sen, mikä leipä hänestä on parasta.
Vierailija kirjoitti:
Ne valkoiset muovipussi-kestopullaleivät EIVÄT ole leipää. Yikes!
Eikö lapset voi syödä sitä ruisleipää?
Kun AP kysyit: meillä syödään ruisleipää, näkkäriä, hapankorppua, RuisRealia, Pågenin Limpukkaa, Pälkäneen perunalimppua, Ullan Pakaria, perunarieskaa, lapsilla joskus
Porkkanamuhkua tai Veraisen leipomon sämpylöitä tms. Pienleipomoista paikallisia hyvyyksiä, ja esim jouluna Kosken leipomon joululimppua (sitä ihanaa makeahkoa)
Joskus harvemmin sitten ihan vehnäpatonkia juustojen kanssa.
Ja nämä on valikoituneet koko perheen vaihtelevien makumieltymysten mukaan.
(Ja lomilla leivotaan usein itse sämpylöitä tai saaristolaisleipää)
Lapset voi syödä sitä ruisleipää, mutta ovat kai niin tottuneet, että valitsevat mieluummin pullaleipää.
Tuolla sinun listallasi on monia sellaisia leipiä, joita itse ostan silloin, kun pääsen valitsemaan muun perheen leipää. Ja Ullan Pakarin ruisleipä on suosikkejani itselleni :)
Me taas ollaan tapeltu naisen kanssa missä järjestyksessä juusto ja leike laitetaan leipään ja kummalle puolelle näkkileipään tulee voi.
Sanomattakin selvää tuon jälkeen , että me tehdään ite leipämme ja syödään omia leipiä :D
Ota lapset mukaan kauppaan valitsemaan. Voitte ottaa vaikka joka kerta eri leipää. Toinen konsti on leipoa itse, tuore leipä tai sämpylät varmaan maistuisi paremmin sille miehellekin kun vaihtoehtona on muovipussissa aikansa muhinut paahtis, tuoksukin on jo sen verran erilainen.
Meillä lasten suosikki on saaristolaisnappiset, kivan pieniä ja hieman makeahkoja mutta niissä on ruistakin ettei vaan sitä vehnää. Ohrasta tehty (peruna)rieska on myös uponnut, samoin 100 % kaurarieskat yms kauraleivät. Pystyisitkö sinäkin syömään nuita kauraleipiä? Minulle ne ainakin käyvät vaikka olen suht herkkävatsainen.
Vierailija kirjoitti:
Ota lapset mukaan kauppaan valitsemaan. Voitte ottaa vaikka joka kerta eri leipää. Toinen konsti on leipoa itse, tuore leipä tai sämpylät varmaan maistuisi paremmin sille miehellekin kun vaihtoehtona on muovipussissa aikansa muhinut paahtis, tuoksukin on jo sen verran erilainen.
Meillä lasten suosikki on saaristolaisnappiset, kivan pieniä ja hieman makeahkoja mutta niissä on ruistakin ettei vaan sitä vehnää. Ohrasta tehty (peruna)rieska on myös uponnut, samoin 100 % kaurarieskat yms kauraleivät. Pystyisitkö sinäkin syömään nuita kauraleipiä? Minulle ne ainakin käyvät vaikka olen suht herkkävatsainen.
Itse leivottu tekisi kyllä varmaan miehellekin kauppansa :) Vehnää en voi kylläkään edes käsitellä, iho reagoi siihenkin. Mutta kauraleipää pystyn kyllä syömään, harvemmin muistan katsoa löytyykö sitä.
Meillä on vaihtelevasti joko ruisvuokaa tai jälkiuunileipä tms. ihan tumma leipä tai sitten ihan vaaleaa leipää, paahtoleipä, Maalaisviipale, Pehmomikälie tai patonkia. Siinä se, itse en suostu kyllä siihen että olisi jotain ihme kaura ja jyväsotkusekaleipiä. Tietysti sitten omatekemät, mutta nekin ovat kyllä sitä vaaleaa vehnäleipää.
Aina meillä ei ole mitään leipää, sitä syödään kuitenkin melko vähän ja tuppaa happanemaan vaikka kuinka yrittäisi laittaa liiat pakkaseen.
En usko että lapset siitä erityisesti kärsivät, jos he toivoisivat jotain tiettyä mitä ovat muualla syöneet, niin kai sitä joskus voisi ostaa.
Miten elämästä VOI tehdä noin hankalaa? Lakkaa miettimästä mitä mies tahtoo koska se miettii vaan itseään. Osta perheelle mitä ostat ja muistuta miestä että ei ole kiva jäädä ennenaikaisesti leskeksi parhaassa iässä!
Jos kerran yhdessä käydään kaupassa niin miten ihmeessä tuosta saa ongelman? Reippaasti suu auki siinä leipäosastolla, "otetaan tästä kaksi pakettia ruisleipää, tuota paahtoleipää riittää yksi pussillinen". Voit aloittaja kirjoittaa tämän lauseen vaikka muistiin ;)
Miten tuostakin saa ongelman? Toisaalta, jos joku helkkarin leipämerkki on teidän suurinmpia ongelmianne, niin hyvin menee! Pointsit siitä.
Ja sinä et käy sitten itse koskaan kaupassa?