Olen yksinhuoltaja ja lapsi meni mummolaan, tunnen huonoa omaatuntoa virkistyneestä olostani

Armoa itselle nyt. Ole onnellinen, ei tarvii häpeillä. Olet varmasti mahtava mutsi vaikka nyt nautitkin omasta ajasta :D

No höh, lapsen hoitaminen pienenä varsinkin on tosi rankkaa.. Turhat häpeilyt pois

Annas olla, kun lapselle tulee ikää lisää. Sitten mietit oikeasti, millaista olisi olla lapseton. Käytä nyt hyväksi mummon innokkuutta niin kauan kuin sitä riittää.

Mun lapsi oli kesän mummolassa, samanlaisia tuntemuksia.

Rakas ystävä, älä tunne häpeää. Olet äiti, mutta sen ohella olet myös nainen - olet sinä itse. Sinä itse tarvitset myös aikaa sinulle itsellesi, olla äitiyden ulkopuolella ihan vain *nimesi tähän*, ihan vain nainen. Tarvitset tankkausta ja rauhaa - siinä missä tarvitset varmasti lastakin, hänen seuraansa ja hänen tuomia onnellisuuden tunteita.

Älä suotta tunne häpeää. Eikö virkistyminen olekin ihana tunne? NAUTI SIITÄ, NAINEN!

T. Lähiäiti, joka tälläkin hetkellä istuu sohvalla, juo kahvia (hyvästi yöunet!) ja palstailee kun lapsi on isällään ;)

Jokainen vanhempi tuntee noin, ainakin silloin kun lapset alle 3v. Pikkulapsen hoito on ihaninta ja kamalinta elämässä, siitä saa ne huippuhetket ja pohjahetket. Jokainen tarvitsee omaa aikaa!

Vierailija kirjoitti:

Annas olla, kun lapselle tulee ikää lisää. Sitten mietit oikeasti, millaista olisi olla lapseton. Käytä nyt hyväksi mummon innokkuutta niin kauan kuin sitä riittää.

Kääk, mitä on edessä?

Kiitos lohdullisista viesteistä..

Ap

Välillä tekee hyvää olla niin kauan erossa että tulee ikävä, sitten sitä yhteistä aikaa osaa arvostaa entistä enemmän ja ajattele mikä rikkaus lapselle on että hänellä on monta luotwttavaa aikuista elämässään varmasti tekee mummon kanssa osin eri juttuja kuin sun kanssasi.

Tsempit täältä!

Alapeukuttaja on tämä ex vissiin :'D