Valmistuin hetki sitten luokanopettajaksi. Olen kuitenkin luonteeltani hiljainen, arka ja epävarma. .
Tämä voi tietysti töiden haussa olla ongelma, jos luonteeni huomataan. Parhaani mukaan yritän kuitenkin sitä peitellä. Olen suht nuori ja uskon, että kehityn vielä töiden suhteen, kun saan kokemusta ym. Ei kukaan tietenkään ole heti valmis mihinkään.
Vaikka sosiaalisissa tilanteissa onkin ongelmia, niin olen saanut positiivista palautetta taidoistani ja työtavoistani, kun olen tehnyt pieniä työnpätkiä.
Rakastan myös tätä alaa enkä usko, että yksi luonteenpiirre voi olla esteenä kehittymiselle ja työnteolle kuitenkaan niin paljon. Kokemus tuo aina lisää rohkeutta.
Kommentit (13)
Minä olen samanlainen ja valmistuin aineenopettajaksi. Työ on kuitenkin liian kuormittavaa, en jaksa sitä. Teinit tuntuvat haistavan arkuuteni vaikka vedänkin roolia. Olen päivän jälkeen aina niin puhki etten millään meinaa palautua seuraavaan päivään.
Älä huoli, ihan varmasti työ opettaa :)
Kaltaisissasi on se ongelma, että villimmät oppilaat herättää sinussa vihaa, kun et osaa yhtään käsitellä. Ja se on huono asia niitä oppilaita kohtaan.
Onneksi olkoon onnistuneesta alanvalinnasta. Lapsilta et pysty peittämään mitään.
No et voi ihan surkea olla kun olet kuitenkin opiskelemaan päässyt. Ei opekoulutukseen pääse kuka vain.
Oot vaan rehti ja selkeä. Kyllä lapsetkin osaa arvostaa, jos tunteihin on panostettu aikaa ja vaivaa. Kuria pitää olla, mutta myös ns. porkkanaa. Esimerkiksi silloin tällöin voidaan tehdä jotakin kivaa, jos kaikki ovat kiltisti. Häirikköoppilaillekin voi antaa vastuutehtäviä tai esimerkiksi passittaa taululle, jolloin ylimääräinen energia vähenee (nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve). Hyvä ryhmähenki luokassa on kaiken a ja o.
Kerrot enismmäisellä tunnilla että sinulla ei ole tapana huutaa vaan auttaa oppilaita oppimaan. Jos opiskelueinyt kiinnosta niin voit ihan huoletta antaa ehdot ja jättää luokalleen. "En suosittele testaamaan uskallustani antaa ehdotja jättää luokalleen, kuvitelkaa sitä kun muut ovat lomalla niin joku teistä käy koulua silloin, saati että kävisi luokan uudelleen" kerran kun teet esimerkin niin sit lähtee legenda tarinat lentoon ja tunneilla käyttäydytään.
Vierailija kirjoitti:
Kerrot enismmäisellä tunnilla että sinulla ei ole tapana huutaa vaan auttaa oppilaita oppimaan. Jos opiskelueinyt kiinnosta niin voit ihan huoletta antaa ehdot ja jättää luokalleen. "En suosittele testaamaan uskallustani antaa ehdotja jättää luokalleen, kuvitelkaa sitä kun muut ovat lomalla niin joku teistä käy koulua silloin, saati että kävisi luokan uudelleen" kerran kun teet esimerkin niin sit lähtee legenda tarinat lentoon ja tunneilla käyttäydytään.
Ei ehkä toimi ihan alaluokilla...
Aika radikaali tuo yksi kommentti, jossa ehdotetaan heti alanvaihtoa, vaikka ap on vasta valmistunut :D Työ opettaa. Vaikka alussa olisi arkuutta ja epävarmuutta, niin itseluottamus kyllä vahvistuu työtä tehdessä. Alalle tarvitaan erilaisia persoonia, kaikkien ei tarvitse olla räväköitä ja kovaäänisiä. Jämäkkyyteen kykenee kyllä rauhallisempikin opettaja.
Ap sitä paitsi on luokanopettaja, eli ei hän tule teini-ikäisiä hirviöitä opettamaan, vaan 1-6.luokkalaisia. Voihan ap yrittää ensin hakea töitä alkuopetuksen parista - on helpompaa aloittaa auktotiteetin löytäminen pienempien lasten kanssa, kuin heti vitos-kutosten opettajana.
Hienoa, että opettajaksi pääsee joskus muitakin, kuin saman muotin läpi puristettuja hyytäviä vääpeleitä.
Yleensä Opettajaihminen on totinen tai kouristuksenomaisesti koko ajan hymyilevä, tiukasti silmiin tuijottava, jäykkä ja hallittu,
kova- ja repivä-ääninen, ivallisesti neuvova, puolueellinen, itserakas ylimielinen vastenmielinen paviaani,
joka puuttuu kaikkiin asioihin,
joissa voi kehua itseään ja osoitella alempiaan sormella ja luetella heidän virheitään.
Ikäviin ja hankaliin asioihin opettajat eivät jaksa puuttua,
kuten koulukiusaamiseen. Se kiinnostaa opettajaa vain, jos Hän Itse on uhri.
Ole sinä yksi niistä harvoista, vilpittömistä opettajista,
jotka oikeasti haluavat pitää lapset turvassa ja opettaa heille asioita.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että opettajaksi pääsee joskus muitakin, kuin saman muotin läpi puristettuja hyytäviä vääpeleitä.
Yleensä Opettajaihminen on totinen tai kouristuksenomaisesti koko ajan hymyilevä, tiukasti silmiin tuijottava, jäykkä ja hallittu,
kova- ja repivä-ääninen, ivallisesti neuvova, puolueellinen, itserakas ylimielinen vastenmielinen paviaani,
joka puuttuu kaikkiin asioihin,
joissa voi kehua itseään ja osoitella alempiaan sormella ja luetella heidän virheitään.
Ikäviin ja hankaliin asioihin opettajat eivät jaksa puuttua,
kuten koulukiusaamiseen. Se kiinnostaa opettajaa vain, jos Hän Itse on uhri.Ole sinä yksi niistä harvoista, vilpittömistä opettajista,
jotka oikeasti haluavat pitää lapset turvassa ja opettaa heille asioita.
Repesin tälle: "vastenmielinen paviaani". Tuntuu, että olen kohdannut monia opettajia, joilla on joitain mainitsemiasi ominaisuuksia.
T. Yläkoulun maikka
Pelasta lapset ja vaihda alaa. Tiukasti sanottu mutta et tule pärjäämään. Lapset haistaa epävarmuuden kuin hyeenat veren.