Tapasin miehen vanhemmat ensimmäisen kerran, äiti ei juuri jutellut mulle

Jos häntä jännitti?

Hmm, no jos sinä olet esim 39 ja mies 34 niin äiti on kenties olettanut nuorempaa naista?

Onko vanhempien reaktioilla väliä? Etenkin kun olette vähän vanhempia jo eli yhteisiä lapsiakaan tuskin tulee. Ole iloinen ettei puhunut miehesi exästä kuten minun anoppini tekee aina, kun tapaamme ;-)

Hyvä ettei ollut pelottava, kuten mun anoppi ensikohtaamisella!

Jos jännitti tai on muuten vain hiljainen persoona? Oma anoppini oli alkuunsa kovin hiljainen ja juuri hivenen varautuneen oloinen, kyllä se siitä helpotti pikkuhiljaa ja nykyään jutellaan ihan normaalisti.

Mietin itse olisiko ikäero syynä. Miehen mukaan sillä ei ole hänen vanhemmilleen väliä, mutta ehkä mun näkeminen olikin liikaa. Tai äiti jännitti.

Exän äiti oli todellinen kauhuanoppi, toista samanlaista en halua.

Ikäeroa on 8 vuotta. Olen ihan tavallisen näköinen ihminen, töissäkäyvä, ei lapsia kummallakaan.

Jos ikäeroa on 8 vuotta niin ette ole molemmat liki nelikymppisiä. Sinä ehkä olet jos olet esim. 38, mutta mies on joka tapauksessa kolmekymppinen eikä liki nelikymppinen, kun on max 32 v antamiesi tietojen perusteella.

Miehellä liene se 40?v kokemus äidinsä lukemisesta. Kysele rohkeasti ihan suoraan...

Toinen tietty että jos mies ny on 32 ja sä 40v, niin tuskinpa siitä syntyy äidillle lapsenlapsia joita paapoa ja se taas iskee helposti vanhan äidin syämen kuin miljoona tonnia jäätä. Eteenkin jos ainoa lapsi.

Joten jos mieskin on sanonut äidilleen että olette "suurinpiirtein samanikäisiä" niin äiti on voinut mennä hämilleen. Jos tiennyt oikean ikäsi niin syy voi olla ihan missä tahansa tai tulkitset liikaa.

Eihän tuosta voi mitään päätellä oikeasti tuntematta asianomaisia ihmisä. 

Yksi skenaario; miehen edellinen puoliso on ollut  äidille enemmmän kuin mieluinen ja on pahoillaan, ettei poikansa liitto kestänyt.

Taitaa usein vanhempia jännittää enemmän lapsensa kumppanin tapaaminen :D

En heti laittanut ikäeroa, koska en halunnut että mut tunnistetaan täällä, pahoittelut siitä.

Olen siis 39, mies 33, pian 33.

Tuli ahdistus siitä, että tuotan äidille pettymyksen, edellisen avioliiton suhteen tuhosi lapsettomuus, joka oli miehen äidin mielestä pelkästään minun syytäni, vaikka lääkärin mukaan näin ei ollut.

En halua aiheuttaa ongelmia ja pahaa mieltä miehelle tai hänen perheelleen.

t.ap

Kyllä minullakin on samankaltaisia kokemuksia, että tyttöystävä on joillekin sukulaisnaisille jännä asia. Sukulaismiehille ei niinkään. Kai se on jokin naisten keskinäinen kateus, että nyt tämä sukulaisnainen saakin jatkossa minulta vähemmän huomiota kuin tyttis. Ja saattoi olla jännitystäkin. Ei voi tietää millainen päivä äidilä oli ollut, jos oli muutakin mielen päällä.

siis 31, pian 32. t. ap

Useimmiten taitaa jotain vikaa olla anopin mielestä miniässä ja päinvastoin, joten onko sillä niin väliäkään mikä se vika on..äidit on käsittääkseni tosi mustasukkaisia pojistaan, pojat rakastaa äitejään miniöiden mielestä liikaa ja se vituttaa. Melko insestistä menoa mutta sellaista se on.

Jännitys ja ujous, veikkaan. Itsekin olen vähäpuheinen uusien ihmisten seurassa.

No, se äiti voi vaan olla tyyppiä, joka jännittää uusien ihmisten tapaamista. Ainakin niin tärkeän ihmisen kuin oman pojan uuden kumppanin.

Jos se kerran hymyili sulle ystävällisesti, älä huolehdi turhia. Se varautuneisuus on vaan voinut olla sitä ensijännitystä.

Luultavasti olit vanhempi kuin olettei. Pelkää, ettei tule isoäidiksi.

Itselläni on vanhin poika juuri kolmikymppinen. 

En haluaisi, että minulle esiteltäisiin lähes kymmenen vuotta vanhempi kumppani. 

Ihan jo biologisista syistä. On huomattavan epätodennäköistä, että tulee lapsia. Tietysti, jos kumpikaan ei halua, niin asia ok. 

Ja jotenkin kehittymättömänä mentaalisesti pitäisin naista, joka iskee kyntensä noin nuoreen mieheen. 

Tälle sata alapeukkua, tiedän. Mutta uskon, että monet viisikymppiset äidit tuntevat samoin., 

Totttanoin