Olen varmaan häiriintynyt, mutta en pysty näkemään itseäni rumana, vaikka varmaan pitäisi
Minulla on aina ollut huono itsetunto ja olen ollut pitkään masentunut. Teininä pidin itseäni niin rumana etten kyennyt edes katsomaan itseäni peilistä.
Sitten jotain tapahtui. Kasvoin aikuiseksi ja näen peilissä kauniin ja suloisen naisen. Olen ylipainoinen, hiukseni eivät ole kovin kauniit, koska en osaa tehdä itsepäisille luonnonkiharoille mitään eikä minulla ole varaa kampaajaan, en osaa meikata, kuljen aina täysin luonnontilassa. Ehkä ripsaria saatan laittaa jos haluan "tälläytyä"
Minulla on erittäin hyvä iho, koska en ole koskaan tunkenut kasvoilleni paksua pakkelikerrosta.
Tummat silmänaluset kulkevat meillä suvussa, mutta en jaksa enää edes yrittää tehdä niille mitään.
Minulle aina kuittaillaan meikkaamattomuudestani ja ylipainosta. Olisin aina muka niin nätti jos tekisin sitä tätä ja tuota. Mutta tuo lista ei lopu koskaan. Kun olin hoikka, sanottiin että sitten olet kaunis kun meikkaat, silloin kun meikkasin, sanottiin, että sitten olet kaunis kun laitat hiuksiasi.
Kommentit (3)
Sama. Katson peiliin ja näen kauniin naisen, minkäs teet. En viitsi turhaan meikata minäkään, koska en keksi syytä. Tukka roikkuu, koska sen laittaminen tuntuisi älyttömältä tavalta viettää elämä, ja naama voi olla valjun näköinen luonnontilassa, mutta väkisinkin tykkään siitä miltä näytän. Miksi stressata ulkonäöstä? Niin kuin sanoit, ne vaatimukset ei lopu ikinä. Sama tehdä jotain kiinnostavampaa.
Luonnonkiharat on ihanat, mullakin on. Wash-and-go!
Meikkaisin, mutta kun olen niin laiska, etten jaksa illalla pestä pois.
Paino on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa!
Hyvä. Jokainen saisi ottaa sinusta mallia!