Mikä on pienin rahasumma, jolla elämäsi muuttuisi?
Itsellä varmaan 100 000 e. Saisin sillä velattoman asunnon, mikä olisi suuri taloudellinen ja henkinen helpotus.
Kommentit (17)
Noin 400.000€. Silloin voitaisiin vaihtaa tämä Meilahden 100 neliötä Ullanlinnan vastaavaan. Siellä olisi ihana 110m2 hintaan 1.000.000€.
Saisinko mä sen vai pitäisikö mun antaa se pois?
Jos saisin sen, puoli miIljoonaa tekisi ison eron.
Jos se pitäisi antaa pois, viitisen tonnia olisi jo tosi merkittävä.
Viisikymmentä euroa. Saisi kerrankin ruokakaapin ja vatsansa täyteen.
600.000e. Voisi siirtyä ulkomaille elämään osingoilla.
100-200k. Asuntolainan määrä tippuisi niin alas ettei olisi enää minkäänlaista stressiä mahdollisesta tulevasta.
Puolen miljoonaa, sen saisi varmaan tuottamaan niin ettei tarvitsisi töitä tehdä...pääomaa syömällä ei vielä loppuelämäksi riittäisi.
Mulla on jo pari velatonta asuntoa, pelit ja poppivehkeet, kiva ja hyvinpalkattu työ...tällä setilläkin elää ihan ok jos töitä riittää.
7500 euroa niin saisin maksettua lukuvuosinaksun
17500 euroa niin saisin koko tutkintoni suoritettua ilman että kaupan säästöihin tai tarvitsen opintolainaa
100 000. Saisin lainat maksettua ja jäisin virkavapaalle vaikka pariksi kuukaudeksi.
150k, josta osan käyttäisin asunnon vaihtoon. Pääsisin täältä rivarikyttälästä pois omaan pikku torppaan. Kämpästä saatais varmaankin joku 150k. Sitten vaan tulevaisuuden varalle jostain rempparahaa haalimaan :)
No muutama kymmenen tuhatta auttaisi niin ettei tarvisi myydä taloa velkojen takia, 200 000€ kun saisi niin oltaisiin velattomia ja voitaisiin elellä tässä melko huolettomasti jos ei taloon tule mitään homejuttuja tms. ylläreitä. Kyllä se olisi henkisesti meille molemmille varmaankin jopa hengenpelastava asia kun ainainen stressi poistuisi, ei huolestuttaisi kummankaan terveyskään enää niin paljon.
Jos saisin loton päävoiton, niin antaisin kyllä vanhemmille ja sisaruksille rahaa, kaikilla sisaruksilla vielä asuntolainaa, ja vanhemmat voisivat ostaa asuntoauton ja matkailla eläkepäivien ratoksi vuorotellen lasten luo kun kaikki asuvat eri paikkakunnilla. Antaisin myös tietyille työn kautta tuntemilleni nuorille muutaman tonnin "stipendin". Ja muutenkin auttaisin ihmisiä joille pienenpikin rahasumma toisi muutoksen parempaan elämään.
Ehkä 15000-25000, en tiedä nykyistä summaa Lindorffilla/ulosotossa. Saisi ne maksettua. Sitten odottelisin että maksuhäiriö merkintä poistuu. Nyt ei edes voi muuttaa, kun ei saa vuokraasuntoa muualta. Töihin ei,kannata mennä kun käteen jäisi 570€
Asian voi nähdä monelta eri kantilta. Opiskeluaikojen tai sen jälkeiseen työttömyyteen ja köyhyyteen en voi enää ikinä vajota. En voi kuitenkaan vielä heittäytyä vapaaherraksi ja mikään siltä väliltä ei juuri muuttaisi elämääni.
Lainoihin tarvitsisin 100.000€. Sitten tarvitsisin elämiseen seuraavan 20 vuoden aikana noin 1000€ ylimääräistä kuussa. Nykyisellä eläkekertymällä ja sijoitustuotoilla pärjäisin lopun elämääni.
Eli noin 350.000€. Tulen perimään enemmän, eli siinä mielessä voisin vaikka heti alkaa helppoheikiksi. Vaikka loman loppu vituttaa nyt, pidän kuitenkin työstäni, joten jatkan ainakin 60-vuotiaaksi, eli seuraavat 14 vuotta.
Joku 30000. Olen yli viisikymppinen sinkku ja työttömänä, toistaiseksi ansiosidonnaisella mutta jollei töitä rupea löytymään niin kohta peruspäivärahalla. Omaisuutta on hieman, mutta ei esim. omaa asuntoa. Elän aika nuukasti, ja jo tuo summa sopiviksi kuukausieriksi jaettuna ja/tai sijoitettuna auttaisi selviämään eläkkeelle asti siinä tapauksessa että en enää töitä saa. Iso huoli siis elämässä lievittyisi.
20.000 euroa ja sillä saisin itselleni uuden alun. Kaikki ikävä entinen jäisi taakse.
Joku Lipposen pariskunta varmaan naureskelisi summan pienuudelle, mutta minulle se riittäisi oikein hyvin.
200 000. Jäisin pois töistä uudelleenkouluttautumaan ja elämään elämääni.