Onko täällä muita autistien vanhempia? Kaipaan vertaistukea!

En jaksa enää tätä! Arki on helpompaa, kun lapsi on päiväkodissa, mutta tää kesä on tosi rankka! Esim. tänään leikkipuistossa, toiset lapset leikkivät keskenään. Minun poikani otti ämpärin, laittoi sinne hiekkaa, heitti hiekat päälleen ja huusi: "huiii! Katso äiti, minä olen suihkussa. Huiii!!" ja kaikki pihan lapset katsoivat.

Uimarannalla lapsi istui vedessä ja huusi: "Katso äiti, minä uskallan olla vedessä! Huiii! Minä osaan istua ihan itse" ja taas ihmiset katsoivat.

Eilen kaupassa lapsi sai raivarin, kun tietty mehu oli loppu hyllystä. Hän huusi: "Äiti, sinun täytyy ostaa minulle tuota mehua!". Yritin selittää, että se mehu on loppu, sitä ei ole hyllyssä. Poika siihen: "Äiti, minä HALUAN TÄTÄ mehua! Äiti, minä TARVITSEN TÄTÄ mehua!" Ja huusi ja raivosi. Taas ihmiset katsoivat.

Jotenkin sitä vain automaattisesti lukitsee korvat ja silmät eikä enää jaksa välittää ihmisten katseista.

Tänään lapseni kysyi: "Äiti, miksi kaikki aina tuijottavat minua kaupassa? Olenko minä outo? Olenko minä erilainen?"

Kaksi kokonaista vuorokautta olen pitkin päivää itkenyt, aina vessassa käydessäni, eikä itkulle tule loppua! Sanokaa, että en ole yksin tuntemusteni kanssa! Hajoan ihan just!