Lue keskustelun säännöt.
Näin eksän 10 vuoden takaa - järkytys ja helpotus
22.07.2017 |
Olin liikuskelemassa entisillä kotiseuduilla, ja baarin terassilta huudettiin nimeäni. Ja kukas siellä istui - eksäni jonka kanssa erottiin kymmenkunta vuotta sitten. Tunnistin heti, mutta samalla en tunnistanut. Eksä näytti samalta kuin kuka tahansa keski-ikäinen baarin kanta-asiakas, joka käy siellä liian usein. Entisestä nuoruudenkunnosta ei ollut mitään jäljellä, mutta vaatteet olisi voineet hyvin olla ihan samat kuin silloin. Kasvot olivat vanhentuneet ainakin 20 vuotta. Kumminkin onnellisen näköinen hymyilevä mies. Asuu siinä lähellä edelleenkin, pitkäaikainen tyttöystävä löytyy mutta yhteenmuutolla ei pidetä kiirettä.
Tajusin sillä hetkellä samaan aikaan niin monta asiaa siitä ajasta, kun olimme pari. Meillä oli jatkuvaa vääntöä vapaa-ajan käytöstä. Minä halusin ulos ja liikkumaan, eksä terassille. Lomalle halusin ulkomaille ja kotimaata kiertelemään, eksä halusi pysyä kotona. Halusin kouluttautua, valmistua ja ostaa oman kodin. Eksä ei halunnut omistuksen tuomaa vastuuta, ainakaan vielä. Lopulta erottiin, jonka päätöksen teki hän. Hän sanoi että vaadin liikaa, liian nopeasti ja emme ole sopiva pari elämään yhdessä.
Olin eron jälkeen aivan murskana. Mietin viikkotolkulla, miten minun olisi pitänyt tyytyä vähempään kaikessa, ja kuinka pilasin elämän meiltä olemalla liian vaativa. Pääsin yli lopulta kuvittelemalla, että ero on vain väliaikainen ja olemme palaamassa yhteen.
Nyt vasta ihan oikeasti tajusin, mitä eksä silloin tarkoitti. Hän näki jo silloin, että meillä on ihan eri suunnat mielessä. Jos olisin luopunut omista unelmista ja lakannut vaatimasta mitään, istuisin nyt siellä lähibaarin terassilla tämän kesäillan, ja menisin takaisin vuokrakämppään nukkumaan sunnuntain puolipäivään asti. Pelkästään eksän ansiota on, että jouduin vielä lähtemään liikkeelle, löysin oman paikan maailmasta, opiskelin uuden ammatin ja tapasin sellaisen miehen, joka haluaa itse samoja asioita kuin minäkin. Ja eksä näyttää nyt vähintään yhtä onnelliselta kuin minäkin. Miten se kaikki saattoikaan olla silloin niin vakavaa? Olisipa silloin tajunnut että tie onneen ei aina ole ihan se minkä luulee olevan. Voi kiitos eksä että olit niin tiukkana siitä että yhteen ei sovita ja piste.
Kukaan muu törmännyt eksään vuosien jälkeen, mitkä fiilikset jäivät?
Kommentit (8)
Nuorena kaikki ovat niin samanlaisia. Elämäntavat alkavat näkyä vasta myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exä on todella rupsahtanut. Hän on kuollut.
Eksäni joutui eromme aikoina lataamoon, sen jälkeen meni muutama vuosi, että näin sattumalta ja ainakin vahva lääkitys oli hänellä päällä olemuksesta päätellen ja painoa tullut sen + 20 kg.
Nyt en ole vuosiin törmännyt.
Seurustelin opiskeluaikoina, vähän yli parikymppisenä, sellaisen tavallisen naapurintytön kanssa, joka oli varreltaan varsin pieni. Ehkä siinä 160 senttiä ja vajaa 50 kiloa. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin näyttää että hän on saanut kerättyä jostain vähintään kakskyt kiloa sille pienelle alueelle joka rajoittuu kylkiluihin ja polviin. Ihan söpöä jos tykkää vähän muhkummasta.
No joo. Kaivapa vaan verkosta viimeinen Jim Morrisonistakin otettu valokuva ennen kuolemaansa 27-vuotiaana 3.7.1971. Ei ole mikään paidaton rokkiadonis kuvassa, vaan joltakin 40+v -ikäiseltä näyttää pulleine poskineen. On siihen suuaukkoon tungettu aika monta grillimakkaraa ja kaljatuoppia, jotta sen ikäisenä näyttää 15 vuotta vanhemmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla on tapana ripustautua, he odottavat ettö miehet alkavat elämään heidän elämää, kaikki, paitsi ulkomaalaisten miesten kanssa olevat sillä he suostuvat suosiolla elämään vain ja ainoastaan miehen elämää, minä olen pelastanut monta ex:ää, laittamalla suhteen poikki ajoissa.
Olen kunnianhimoinen, tiedän mitä haluan, ja en asu enää Suomessa, mutta käyn Suomessa joka kesä mökillä ja tapaan satunnaisesti vahingossa exiä....olen saavuttanut sen minkä halusin, myös taloudellisen riippumattomuuden, vapauden mennä ja tulla ja matkustaa, saavutin sen minkä aina halusin. Minulle omat unelmat olivat tärkeitä, mutta en halunnut niiden takia tuhota muiden unelmia, joten oli parempi laittaa poikki ajoissa....
Jotenkin silloin kun oltiin yhdessä, olin täysin vakuuttunut että eksä tykkäisi kaikesta mistä minäkin kun vain saisi kokeilla kerran. Yritin todella lähes pakottaa nukkumaan telttaan kansallispuistoon, maistamaan homejuustoja, pyöräretkelle naapurikaupunkiin... hän ei halunnut ja olin yhä varmempi, että hän ei yhtään tiedä millaista se olisi ja siksi ei osaa kaivata mitään sellaista.
En tiedä, olisinko vain yrittänyt tappiin asti ja olisiko löydetty joku onneton kompromissi. Onneksi on niitä, jotka eivät heti sitoudu niin tiukkaan, että pystyvät ja osaavat viheltää pelin poikki. -Ap
Exäni tuli marketissa vastaan, lähdimme yhdessä Ikea-kierrokselle.
Mies on lihonut ja rappeutunut 7 vuodessa, tuskin jaksoi lyllertää perässäni. Hänellä on keuhkoahtauma ja diabetes - rakastaa istuskelemista auton ratissa, polttaa tupakkaa ja mässäilee herkkuja.
Itse käyn parissa urheiluharrastuksessa ja opiskelen,
olen terve ja hoikka,
ukko on ihan rupsahtanut, väsähtänyt ja jo kuntoutustuella.
Miehet rupsahtavat nuorina.