Miksi osa äideistä vouhkaa imetyksestä mutta syöttää muuten lapselle ihan mitä sattuu?
Olen pistänyt merkille että moni imetyksestä muille vouhkaava (sellainen joka tuomitsee ne joilta imetys ei onnistu) antaa muuten lapsen syödä mitä sattuu. Tämä ihmetyttää, sillä eikö olisi tärkeää tarjota kokonaisuutena hyvä lapsuuden ruokavalio rikä keskittyä yhteen asiaan ja siirtyä sitten eineksiin.
Itsellä imetys on vähän arka aihe kun en anatomisesta syystä (alikehittyneet rinnat, ei tarpeeksi maitorauhasia) pystynyt imettämään juuri nimeksikään. Tämän takia olen ollut tosi tarkka kiinteiden kanssa, vauvan hedelmäsoseita ei käytetä ollenkaan kun sisältävät tärkkelystä ja muitakin valmissoseita vain joskus kun ollaan pois kotoa.
Kommentit (4)
Itse olen pannut merkille, että nämä imetyksestä vouhkaavat äidit ovat poikkeuksetta oikeasti niitä epävarmoja äitejä joiden pitää jotenkin pönkittää itseään että tuntisivat olevansa hyviä äitejä. Ja suoraan sanottuna omista tutuistani (kouluaikaset tutut, sukulaiset, kaverit yms.) nämä vouhkaajat eivät koskaan ole niitä korkeasti koulutettuja. En ymmärrä miten se imetys tekee kenestäkään paremman äidin. Eikö ole parempi antaa korviketta kun pitää lastaan nälässä? Sillä perusteella pitäisin parempana äitinä sitä joka antaa korviketta kuin sitä joka väkisin itkettää lastaan tuntikausia rinnalla kun maitoa ei tule tarpeeksi ja lapsi itkee nälkäänsä. Toki on hienoa jos jollain maitoa riittää tarpeeksi ja voi täysimettää vaikka sen 6kk mutta sitten menee yli ymmäryksen jos nälkäistä lasta huudatetaan rinnalla koska täysimetys on ÄIDIN unelma.
Tiedän yhden äidin joka herätti vuoden vanhaa yöllä tissille. Ja päivisin syötiim usein kaikkea herkkua kun ei lapselta voinut kieltää kun äidilläkin koko ajan herkkuhetki väsymyksen takia.
Ääriesimerkki, mutta hullua touhua..
Ja kakkoselle: imetys ei yleensä ole rintojen koosta kiinni, mutta tubulaarisilla rinnoilla ei yleensä imetetä koska niissä ei tosiaan ole tarpeeksi maitorauhasia.
Mullakin on pari ystävää jotka pitää itteensä jonain äiti teresana kun imettää lapsiaan. Muuten syöttävät sitten ihan täyttä paskaa, pelkkää sokeria ja valkosia jauhoja pitkin päivää. Sitten ihmetellään kun lapset on niin kiukkusia ja yliaktiivisia. Kyllä mäkin imetin molempia n.vuoden ikään asti ja saa meidänkin lapset herkutella mutta ne kyllä syö ihan sitä oikeaa ruokaa puhtaista raaka-aineista. Oikeen vituttaa välillä kun ne ihmettelee että mikai mun lapset on niin "kilttejä". Ihan tavallisia lapsia ne on kiukkuineen sun muineen mutta oisko siinä mitään perää että kun niiden verensokeri pysyy tasaisen koko päivän niin ne myös jaksaa keskittyä johonkin asioihin eikä vaan raivota ja riehua?
Jos jokainen nyt vaan keskittyy vaan siihen omaan muksuun, eikä kitise toiste tekemisestä ja syöttämisistä. Et sinä ole sen kummempi tai parempi mamma imetätkö vai hienosteletko oikeanlaisella korvikkeella. Että hohhoijaa sentään!
Ja ei se imetys ole rintojen koosta kiinni. Itselläni on E kupin rinnat (isotissinen suku) niin eipä imetys onnistunut, kun maitoa muutamaa milliä enempää herunut, ei vaikka mitä poppakonsteja kokeilin. EI ole onnistunut samasta syystä äidilläni, eikä siskollanikaan. Ja en koe pätkääkään syyllisyyttä, häpeää tai huonoa omaatuntoa. Asia nyt vaan meni noin, lapsi on kuitenkin onnellinen ja terve! Kyllä tosta imettämisestä koitettiin syyllistää ja valittaa neuvolassa, mutta sanoin että valittaa asiasta mun tisseille, itse en jaksa eikä kiinnosta kuunnella, että nostanko paidanhelmaa.