Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ihmisiä jotka ovat menneet naimisiin ilman että varsinaista kosintaa on tapahtunut?
18.07.2017 |
On mietitty asiaa yhdessä ja päätetty vaan mennä naimisiin tms.?
Kommentit (23)
Kyllä. Kohta 28 vuotta avioliittoa takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kosintahan tapahtuu jo ennen kihlautumista. Ei sitä enää naimisiinmenoa suunnitellessa tarvita.
Asia päätettiin yhdessä keskustellen aiheesta aika ajoin ja lopulta päädyttiin sopivaan ajankohtaan. Suhteemme on tasa-arvoinen ja olisi ollut mielestäni naurettavaa, että mies olisi yksipuolisesti päättänyt naimisiinmenon ajankohdan ja "ilmoittanut" sen minulle kosimalla.
Vierailija kirjoitti:
Kosintahan tapahtuu jo ennen kihlautumista. Ei sitä enää naimisiinmenoa suunnitellessa tarvita.
Me kyllä mentiin ensin kihloihin eli avoliittoon. Vasta vuosia myöhemmin alettiin puhua naimisiinmenemisestä.
Vierailija kirjoitti:
Asia päätettiin yhdessä keskustellen aiheesta aika ajoin ja lopulta päädyttiin sopivaan ajankohtaan. Suhteemme on tasa-arvoinen ja olisi ollut mielestäni naurettavaa, että mies olisi yksipuolisesti päättänyt naimisiinmenon ajankohdan ja "ilmoittanut" sen minulle kosimalla.
En ole koskaan kuullut, että kosintahetkellä miehellä (tai naisella!!) olisi päivämäärä valmiina ja hän vain ilmoittaisi sen kumppanilleen. Kyllä se ajankohta ihan yhdessä sovitaan, vaikka "perinteinen" kosinta suoritettaisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asia päätettiin yhdessä keskustellen aiheesta aika ajoin ja lopulta päädyttiin sopivaan ajankohtaan. Suhteemme on tasa-arvoinen ja olisi ollut mielestäni naurettavaa, että mies olisi yksipuolisesti päättänyt naimisiinmenon ajankohdan ja "ilmoittanut" sen minulle kosimalla.
Meillä sama juttu. Puhuttiin asiasta silloin tällöin ja sovittiin päivä kun tuntui siltä, että nyt on oikea aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosintahan tapahtuu jo ennen kihlautumista. Ei sitä enää naimisiinmenoa suunnitellessa tarvita.
Me kyllä mentiin ensin kihloihin eli avoliittoon. Vasta vuosia myöhemmin alettiin puhua naimisiinmenemisestä.
Mutta kihlaushan on lupaus avioliitosta, joten kosinta suoritettiin siis jo ennen kihlautumista. Sillä ei ole merkitystä kuinka pitkä väli kihlautumisella ja avioitumisella on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mennyt mies polvilleen eikä mitään muutakaan ihmeellistä tapahtunut. Juteltiin ja sitten päätettiin, että mennään vaan. Minusta on naurettavia tuollaiset "kosinnat" joittenkin rituaalien mukaan. Ihan kuin jotain näytelmää. Tulen vaivaantuneeksi sellaisesta teeskentelystä. Eli ei sitten varmaan "kosittu". Takana nyt 25 v. yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosintahan tapahtuu jo ennen kihlautumista. Ei sitä enää naimisiinmenoa suunnitellessa tarvita.
Me kyllä mentiin ensin kihloihin eli avoliittoon. Vasta vuosia myöhemmin alettiin puhua naimisiinmenemisestä.
Kihlaus ja avoliitto eivät ole toistensa synonyymejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole vielä kosittu, ja erokin on ollut voimassa seitsemän vuotta.. että sitä ootellessa. Kihloihin mentiin sillä sanalla, että ostetaan nyt ne kihlat. Ja minä maksoin. Vihkimisestä sovittiin kirkkoherranviraston eteisessä, kun pappia mentiin nuorimmaista kastamaan kysymään. Ei mitään kosintaa tai muuta miehen puolelta. Pelkkiä toteamuksia..mentiin niilläkin 20 vuotta, mutta sitten leikkasi kiinni.
Kolmetoista vuotta avoliitossa, lapset jo tehty... Mentiin vaan yhdessä sopien naimisiin. Kihloihin mentiin niin, että ostettiin vähää ennen naimisiin menoa halvat sormukset. En käytä sitä koskaan, ei mieskään pidä. Vihkisormuksen hankin itse itselleni, tatuoinnin. Mies ei edes ollut mukana. Rakkautta on, avioliitto on meille vain taloudellinen sopimus, ehkä tekninen seikka. Yhdessä on eletty jo paljon kauemmin. Häät olivat kyllä ihan mukavat ja tunnelmalliset. Ei mitkään nuorenparin romanttiset häät. Tapoja on niin monia. Ei varmasti kaikilla mies kosi perinteiseen tapaan. Voi sopia asiasta keskustelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi täällä oletetaan, että se on automaattisesti mies joka kosii? Joo, tiedetään, että perinteisesti se menee niin, mutta kyllä naisenkin suorittama kosinta lasketaan kosinnaksi.
Juteltiin tästä yhtenä päivänä töissä eikä yhtäkään porukan 12 naisesta mies kosinut ennen naimisiinmenoa. Yhdessä miesystävän kanssa oli jossain vaiheessa pohdittu, että miten olis, mentäiskö naimisiin ilman mitään romanttisia sormuksenkätkemisiä vadelmamousseen. Ikähaitari meillä on 24 v - 62 v (nuorin tosin ei ole naimisissa vielä) eikä kukaan meistä edes ole odottanut mitään kosintoja Pariisissa tms. Eikä edes olla matalapalkkaisella hoitoalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me menimme naimisiin ns. yhteisellä päätöksellä samalla kun esikoinen kastettiin. Eli minua ei varsinaisesti kosittu. Tosin olimme olleet yhdessä jo noin 20 vuotta ennen ensimmäisen lapsen syntymää (kyllä, olemme olleet yhdessä teini-ikäisestä asti :)), joten avioliitto ei ole meille se juttu, joka todistaa sitoutumisen. Naimisiin menimme lähinnä sen vuoksi, että lapsien kanssa on turvatumpaa olla aviossa, jos esim toinen kuolee tai jotain. Vihkiminen kävi kätevästi kasteen yhteydessä, eikä tarvinnut itse olla juhlien keskipisteenä.
Vierailija kirjoitti:
Juteltiin tästä yhtenä päivänä töissä eikä yhtäkään porukan 12 naisesta mies kosinut ennen naimisiinmenoa. Yhdessä miesystävän kanssa oli jossain vaiheessa pohdittu, että miten olis, mentäiskö naimisiin ilman mitään romanttisia sormuksenkätkemisiä vadelmamousseen. Ikähaitari meillä on 24 v - 62 v (nuorin tosin ei ole naimisissa vielä) eikä kukaan meistä edes ole odottanut mitään kosintoja Pariisissa tms. Eikä edes olla matalapalkkaisella hoitoalalla.
Hauska oletus, että kosinta olisi aina jotain teatraalista tai romanttista tai erityisesti järjestettyä. Minun tuttavapiirissäni (itseni mukaan luettuna) kosinta on ollut tyyliin aamupalapöydässä ennen töihinlähtöä esitetty kysymys "Mennäänkö naimisiin" Onnistuu palkkatasosta riippumatta.
Tuollainen teatraalinen kosinta polvistumisineen ja muine lisähärpäkkeineen istuu mielestäni luontevammin kulttuureihin, joissa nainen naimisiin mennessään heittäytyy miehensä elätettäväksi. Itse kokisin spektaakkelimaisen kosinnan ylikiusallisena. Ap ei tarkentanut millaista kosintaa tarkoittaa.
Mikä on kosinta? Jos se tarkoittaa myös sitä, kun toinen ottaa asian puheeksi ja yhdessä mietitään, niin eiköhän kaikkia ole kosittu.
Itse en miellä tätä "kosinnaksi".
Mua ei kosittu, itse kysyin auton kyydissä että aiotaanko me naimisiin? Varsinaisesti kihloihin ei menty (ei kai tuo kysymys sitäkään tarkoita?) Eikä sormuksia ole vieläkään 15v jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen teatraalinen kosinta polvistumisineen ja muine lisähärpäkkeineen istuu mielestäni luontevammin kulttuureihin, joissa nainen naimisiin mennessään heittäytyy miehensä elätettäväksi. Itse kokisin spektaakkelimaisen kosinnan ylikiusallisena. Ap ei tarkentanut millaista kosintaa tarkoittaa.
Ei kai sitä erikseen tarvitse määritellä. Kosinta on kosinta tavasta riippumatta. Ja kosinta=kysymys mennäänkö naimisiin/menetkö kanssani naimisiin (tarkka muotoilu sitten tapauskohtaisesti)
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kosinta? Jos se tarkoittaa myös sitä, kun toinen ottaa asian puheeksi ja yhdessä mietitään, niin eiköhän kaikkia ole kosittu.
Itse en miellä tätä "kosinnaksi".
Mua ei kosittu, itse kysyin auton kyydissä että aiotaanko me naimisiin? Varsinaisesti kihloihin ei menty (ei kai tuo kysymys sitäkään tarkoita?) Eikä sormuksia ole vieläkään 15v jälkeen.
Aina varma wikipedia määrittelee kosinnan näin:
Kosinta on tilanne, jossa henkilö pyytää toista menemään kanssaan naimisiin. Kosinnan tarkoitus on johtaa avioliittoon. Hyväksytty kosinta saa aikaan sopimuksen avioliiton solmimisesta eli kihlauksen.
Kyllä tuon mukaan sinun kysymyksesi oli kosinta ja kun mies suostui, menitte kihloihin. Sormustahan siihen ei välttämättä tarvita
Lasken tuollaisenkin kosinnaksi. Jossain vaiheessa siinä kuitenkin tavalla tai toisella kysytään, mennäänkö naimisiin. Oikeastaan vain järjestetyissä avioliitoissa on mahdollista mennä naimisiin ilman, että tuleva puoliso on kosinut toista osapuolta.