Lue keskustelun säännöt.
Miksi mä olen aina ihan kiva, mutta en tarpeeksi hyvä ystäväksi?
18.07.2017 |
Olen yrittänyt, ja ollut yrittämättä. Tehnyt aloitteita ja odottanut niitä muilta. Olen miettinyt miten käyttäydyn ja ollut miettimättä. Olen yrittänyt keskustella, ja kuunnella. Olen kertonut itsestäni ja ollut kertomatta.
Aina sama tilanne. Ollaan tuttuja tai korkeintaan kavereita. Illanviettoihin pyydetään ne muut, ja juhliin ja reissuihin mukaan. Joskus joku laittaa viestiä että tulisiko minun lapseni heille leikkimään. Joskus joku pyytää lainaan jotakin.
Olen niin yksin ja surullinen. Typerä kesä vielä pahentaa oloa. Vielä viime kesänä menin yksin, tänä vuonna en ole enää halunnut.
Kommentit (2)
Aika jännä ilmiö. Ehkä olet se turvallinen, tasainen jota kaivataan silloin kun muita ei ole. Säpinään ja hullutteluun olet liian arkinen ja tasainen. Vai oletko?
Luetko paljon? Se on nykyään ihan out. Nyt pitää olla aktiivinen somessa ja olla aina valmis huutamaan että mäkin tulen, mä ja...hei koska lähdetään. Ja kaikia mahdollisia lajeja pitää olla valmis kokeilemaan, hohtokeilaa, joogaa, geokätköilyä, lavatansseja jne... On heittäydyttävä jos haluaa tulla heitellyksi.
Koko ajan änketään vaan mukaan. Mietitään sitten joskus vanhainkodissa että mites se nyt menikään.
Ystäviä ei tarvitse olla kuin pari, jatka etsintää. Löydät takuulla samanhenkisen. Mutta minulle tuli vähän surullinen olo puolestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole vielä löytänyt samoja hengenheimolaisia.
Ja käyttäydy ihan normaalisti, yritä liikaa tai ole yrittämättä, mikä tuntuu parhaimmalta. Olemalla oma itsesi näkee nopeasti kenen kanssa tulee superhyvin toimeen, ja kenen kanssa ei.