Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten saisin kokea turvallisuuden tunnetta?

Vierailija
13.07.2017 |

Luin joskus turvattomista kiintymyssuhteista ja tunnistin itseni. Elin sinänsä ihan normaalia lapsuutta, mutta meillä lapsilla ei oikein ollut minkäänlaisia rajoja, perheessämme ei puhuttu asioista eikä näytetty rakkautta esim. fyysisesti.

Huomaan itsestäni sen, etten luota omiin kykyihini lainkaan. Olen lähes 100% varma, etten onnistu missään mitä yritän. En myöskään luota ihmisiin, mielestäni on turhaa edes kiintyä kehenkään, kun he aina lähtevät. En luota siihen, että asiat järjestyvät. Koitan lähes maanisesti säästää rahaa, koska olen varma, että joudun (ehkä siitäkin huolimatta) katuojaan, vaikka miten tunnollisesti hoidan asiani.

Kaipaan läheisyyttä ihan hirveästi. Koen suurinta mielihyvää silloin, kun olen toisen ihmisen syleilyssä. Surullista vain, että tätä tapahtuu todella harvoin. Tykkään myös itse antaa hellyyttä.

Koen asian niin, että kaikkein eheyttävintä olisi kokea parisuhde, jossa saisin toiselta samanlaista kiintymystä ja uskollisuutta kuin mitä itselläni on tarjottavana. Koska en kuitenkaan tällaista hyvin todennäköisesti löytämään, miten voisin ihan itsenäisesti löytää samanlaisen tunteen? Että tässä on hyvä, olen turvassa, kaikki järjestyy kyllä.

Kokemuksia ja ajatuksia lukisin mielelläni.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
13.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luepa sellainen kirja kuin Sisäsyntyinen onnellisuus (kirjoittaja Rick Hanson). Siinä opetetaan neurotieteeseen perustuva mindfulness-tyyppinen harjoitus, jonka avulla voi kehittää juuri tällaisia ravitsevia, vahvistavia kokemuksia turvallisuudesta, yhteenkuuluvuudesta, tyytyväisyydestä, onnellisuudesta ja niin edelleen. Olen luonteeltani skeptinen ja rationaalinen, mutta tämä kirja ei laukaissut mitään huuhaa-hälytyksiä. Olen perheestä, jossa myönteisille kokemuksille ei annettua paljoa arvoa, mutta tämän kirjan myötä opettelin, miten arkipäiväistä hyvää otetaan vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla