Kerrotaanpa kamalien naapureiden vastapainoksi ihanimmista naapureista, joita sinulla on ollut?

Nuorempana eräässä yksiössä asuessani oli parhaat naapurit ikinä. Kenenkään nimeä en tiennyt, enkä ketään koskaan nähnyt edes rappukäytävässä tai parkkipaikalla. Ihmeellistä, mutta totta. Oli todella rauhallinen paikka ja vuokra kohtuullinen.

Ei ihan rajanaapureita mutta tässä parinsadan metrin päässä. Pariskunta joilla on samanikäinen tytär kuin meillä. Käymme usein toistemme luona syömässä ja istuskelemassa pihalla. Kun toinen on reissussa toinen piipahtaa pihalla tai talossa katsomassa että paikat on kunnossa.

Nyt kun lähdimme reissuun aikaisin aamulla kävimme naapurissa syömässä illalla ettei tarvitse jättää mitään ruokia jääkaappiin nahistumaan. Näin olemme myös tehneet kun he ovat lähteneet reissuihinsa.

Jos on jotain fixaamista talossa toinen tulee avuksi, puolin ja toisin.

Meillä on  aivan ihanat naapurit.

Asumme omakoti alueella ja meidän talomme sijoittuu niin, että meillä ei ole kuin yksi naapuri. Tie päättyy talomme kohdalla. Tähän naapuriperheeseen kuuluu saksalainen isä ja norjalainen äiti sekä kolme poikaa ja tyttö. Sekä kissa. (Emme asu Suomessa.)

Naapurimme ovat todella aidosti ystävällisiä mutta eivät tunkeilevia. Lapset avoimia ja kohteliaita. Isä on kova juttelemaan äiti hiljaisempi mutta erittäin miellyttävä.

Ylipäätään tällä alueella asuu mukavaa porukkaa ja naapurihenki on hyvä. Olemme asuneet täällä nyt kolme vuotta ja olemme hyvin tyytyväisiä.

Kerrostalossa en voisi asua. Pelkkä ajatuskin tuottaa ahtaanpaikan kammoa. Ja kaikki seinän takaa ja ylä- ja alapuolelta kuuluu! Ei rauhaa omassa kodissa. Huh.

Täällä maalla, pikku kylässä, kaikki tuntee toisensa. Parhaiten tunnetaan tämän talon entisen isännän poika, jonka vaimo käy lomareissujemme aikana kastelemassa kukkamme niin hyvin, että ne kukkivat palatessamme paremmin kuin lähtiessämme :D

Ei näy eikä kuulu. Kaikki kt-naapurit.

Kerran pidin syntymäpäiviä ja ollessamme tupakalla pahoittelin naapurille meteliä. Hän ei siitä välittänyt, mutta tuli seuraavana päivänä tuomaan viinipullon syntymäpäivälahjaksi.

Ne naaurit joiden olemassoloa (=ääntä) en ole huomannut kuin harvoin, mutta jotka esim. pitävät ulko-ovea auki jos huomaavat toisen olevan tulossa parin askeleen päässä.

Olin juuri eronnut, joulu oli tulossa ja huomasin naapurin pihassa joulukuusen. Mietin, miten saisin meillekin sellaisen hankituksi  ja kuljetetuksi kotiin, kun yritin sentään lapsille ihan normaalia joulua järjestää.

Ovikello soi, ja ovella oli naapuri joulukuusen kanssa. Toi minulle kuusen, kun oli hakenut itselleenkin sellaisen metsäpalstaltaan. 

Naapurit, jotka päästivät kotiinsa veljeni, minut ja äidin ja hälyttivät apua kun isä ajoi takaa pyssyn kanssa. Heitä ehkä saan kiittää siitä, että minulla on äiti vielä tänä päivänä.

Harmi, kun näistä ketjuista ei koskaan tule läheskään niin pitkiä kuin kauhukertomusketjuista... Mutta uskon ettei se tarkoita sitä etteikö hyviä kokemuksia olisi yhtä hyvin kuin huonojakin, kauhutarinoita vain on kivempi kertoa. Ja huonot asiat huomataan ja ne pyörivät mielessä, ihania ihmisiä ja kokemuksia ei valitettavasti aina huomaa niin hyvin kuin ne ansaitsisivat.

Meillä oli naapuri joka toi meille uutuusherkkuja työpaikaltaan. Ihanaa. Vein hänelle jouluna lahjan.

Meillä naapurit katsoo vähän nuorison perään, kun me vanhemmat ollaan mökillä.

Meidän naapurit on mukavia ja aina jutellaan kun ulkona tai rapussa nähdään. Mieheni käy naapurin eläkeläismiehen kanssa nikkaroimassa milloin mitäkin taloyhtiön verstaassa. Toisen naapurin kissan kanssa olen ollut seuraneitinä, kun naapuri käy hoidoissa sairaalassa.

Öisin on hiljaista kuin huopatossutehtaassa.

Asumme kaupungin asunnossa, Helsinki kantakaupunki.

Tätä ylös. Kamalista ja oudoista naapureista riittää juttua, niin eiköhän ihanistakin vastapainoksi löytyisi. Kun vähän kaivellaan? ;)

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään hyvää sanottavaa naapureistani. Kyyliä, ke.hareita, heippalappuliisoja, yöbilettäjiä ja kaiken maailman huppupäisiä hiippareita. En halua näiden syöpäläisten kanssa olla missään tekemisissä ja muutankin piakkoin parempiin piireihin.

Ikävää, mutta miksi se pitää kirjoittaa tähän ketjuun? Kirjoita kamalien naapurien ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään hyvää sanottavaa naapureistani. Kyyliä, ke.hareita, heippalappuliisoja, yöbilettäjiä ja kaiken maailman huppupäisiä hiippareita. En halua näiden syöpäläisten kanssa olla missään tekemisissä ja muutankin piakkoin parempiin piireihin.

Sen lisäksi, että olet inhottavin naapuri ever, et myöskään ymmärrä lukemaasi, eli sinulla on aivotoiminnassa pahoja häiriöitä.

Ap itse vaikuttaa siltä naapurilta, joka kuuluu pahojen ketjuun. Aina lainaamassa jotakin, ettei itse tarvitse ostaa mitään. Toivottavasti älyät edes jotenkin korvata lainaamisen, laitteet kuluvat sinun käytössäsi.

Vierailija kirjoitti:

Ap itse vaikuttaa siltä naapurilta, joka kuuluu pahojen ketjuun. Aina lainaamassa jotakin, ettei itse tarvitse ostaa mitään. Toivottavasti älyät edes jotenkin korvata lainaamisen, laitteet kuluvat sinun käytössäsi.

Minä joka tämän nostin, en ole ap. Ap tuskin enää huomaa tätä keskustelua. Mutta jospa me muut keksisimme jotain positiivista kerrottavaa.

Asun syrjäkylällä. Meillä ei kamalia naapureita olekaan. Naapureilta saa aina tarvittaessa apua. Esim. vähän aikaa sitten iso joukko naapureita oli etsimässä meidän koiraa, ja vähän aikaa sitten, kun meillä oli auto pajalla, pääsin naapurin kyydissä harrastuksiin ym.

on sattunu rauhallisia kerrostaloja asuttavas siis, naapurit ei metelöi ihanaa.muistan yhden naapurin joka heräili aikaisin ja auras parkkipaikan ennen naapureiden töihinlähtöä, oli hienoa