Lue keskustelun säännöt.
Oletko keskeyttänyt opintosi, mitkä fiilikset jälkeenpäin?
12.07.2017 |
Mä teen erikoistumisopintoja, joilla saan lisäpätevyyden itseäni kiinnostavalle alalle. Mulla siis pohjalla eri alan yliopistokoulutus ja tuon kiinnostavan alan perustutkinto, eli pätevyys perushommiin mutta ei esim. johtamiseen. Nuo erikoistumisopinnot antaisivat mm. sen johtajan pätevyyden. Teoriassa mun aiempi koulutus riittäisi, käytännössä vaaditaan tuo erikoistumiskoulutus.
Ongelma on se, että opinnot kiinnostaa mua kuin kasa p**kaa. Mietin koko ajan keskeyttämistä, koulutukseen hankala päästä, n. 25% hakijoista pääsi kun itse hain, usein kai vaikeampaakin. Pelkästään hakemiseen tarvitaan tietyt pätevyydet. Opinnot aika kaukana työtehtävistä ja toisaalta, mitä enemmän asiaan olen perehtynyt, sitä varmempi olen, etten tosiaan halua johtajan vastuuta alalla. Mielummin pienempi palkka ja kivempi työ. Noiden opintojen suorittaminen kuitenkin lisäisi ilman muuta työn saannin todennäköisyyttä, vakipaikkaa mulla ei ole.
Kaipaisin muiden kokemuksia opintojen keskeyttämisestä, onko kaduttanut hirveästi? Vai onko ollut helpottunut olo? Miten työkuviot on lähteneet sujumaan vai oletteko kouluttautuneet keskeyttämisen jälkeen johonkin ihan muulle alalle?
Ei väliä mikä ala tai koulutustaso, ihan yleisellä tasolla olisi kiva kuulla kokemuksia.
Kommentit (21)
Mä keskeytin it-alan maisteriopinnot aikoinaan kun imettiin työelämään kesken opintojen. Eipä ole ikinä kaduttanut. Teen ihan vastaavia töitä kuin tekisin jos olisi maisterintutkinto, hyvällä palkalla. Tällä alalla papereilla ei ole väliä enää sen jälkeen kun on kannuksensa työelämästä hankkinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen keskeyttänyt yliopiston, ammattikorkean ja ammattikoulun erinäisistä syistä. Suurin yhdistävä tekijä on kuitenkin sopeutumisvaikeudet ja kyvyttömyys sisäistää koulutuksen sisältöä. Nyt olen ammattitaidoton työtön ja kyllähän se pientä miestä vituttaa.
Olen keskeyttänyt niin ammatitkoulun kun AMK:n. Molemmissa tapauksissa syy oli täysin koulun. Ammattikoulussa koulutus oli järjestetty täysin päin helvettiä ja molemmissa oli pakolliset harjoittelut eikä kukaan hankkinut meille paikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen keskeyttänyt niin ammatitkoulun kun AMK:n. Molemmissa tapauksissa syy oli täysin koulun. Ammattikoulussa koulutus oli järjestetty täysin päin helvettiä ja molemmissa oli pakolliset harjoittelut eikä kukaan hankkinut meille paikkoja.
Niin, ne paikathan hankitaan itse. Kyse ei ole mistään peruskoulun TET:istä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keskeyttänyt niin ammatitkoulun kun AMK:n. Molemmissa tapauksissa syy oli täysin koulun. Ammattikoulussa koulutus oli järjestetty täysin päin helvettiä ja molemmissa oli pakolliset harjoittelut eikä kukaan hankkinut meille paikkoja.
Niin, ne paikathan hankitaan itse. Kyse ei ole mistään peruskoulun TET:istä.
Kaiken pakollisen koulutuksen järjestää oppilaitos. Myös harjoittelupaikat.
Lisään vielä että molemmissa tapauksissa päätös oli sataprosenttisen oikea. Olin tyytyväinen siihen ja tavallaan helpottunut kun kävelin viimeistä kertaa kouluista ulos ja olen sitä vielä tänäkin päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen keskeyttänyt yliopiston, ammattikorkean ja ammattikoulun erinäisistä syistä. Suurin yhdistävä tekijä on kuitenkin sopeutumisvaikeudet ja kyvyttömyys sisäistää koulutuksen sisältöä. Nyt olen ammattitaidoton työtön ja kyllähän se pientä miestä vituttaa.
Taidat olla sellainen kilttimies=)
Olen keskeyttänyt amk:n ekan vuoden jälkeen. Kyseessä oli laurea tietojenkäsittely.
Ala ei tuntunut oikealta eikä koulu/opiskelutapa myöskään. Hermot meni jatkuviin "projekteihin" eli ryhmätöihin.
Aina kun opettaja sanoi että hakeutukaa ryhmiin niin ajattelin mielessäni että ei helvetti voi olla joka kurssilla ryhmätöitä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keskeyttänyt yliopiston, ammattikorkean ja ammattikoulun erinäisistä syistä. Suurin yhdistävä tekijä on kuitenkin sopeutumisvaikeudet ja kyvyttömyys sisäistää koulutuksen sisältöä. Nyt olen ammattitaidoton työtön ja kyllähän se pientä miestä vituttaa.
Taidat olla sellainen kilttimies=)
Ei, olen tällä hetkellä työmarkkinoiden mielestä turha ja näkymätön mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keskeyttänyt yliopiston, ammattikorkean ja ammattikoulun erinäisistä syistä. Suurin yhdistävä tekijä on kuitenkin sopeutumisvaikeudet ja kyvyttömyys sisäistää koulutuksen sisältöä. Nyt olen ammattitaidoton työtön ja kyllähän se pientä miestä vituttaa.
Taidat olla sellainen kilttimies=)
Ei, olen tällä hetkellä työmarkkinoiden mielestä turha ja näkymätön mies.
Itseasiassa nykyään teen gradua ja käyn töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen keskeyttänyt amk:n ekan vuoden jälkeen. Kyseessä oli laurea tietojenkäsittely.
Ala ei tuntunut oikealta eikä koulu/opiskelutapa myöskään. Hermot meni jatkuviin "projekteihin" eli ryhmätöihin.
Aina kun opettaja sanoi että hakeutukaa ryhmiin niin ajattelin mielessäni että ei helvetti voi olla joka kurssilla ryhmätöitä..
Mulla on Laureasta samanlaisia kokemuksia, olin siellä restonomilinjalla puoli vuotta ennen kuin keskeytin. Ryhmätöitä ryhmätöiden perään, sitä se suurimmaksi osaksi oli.
Minä krskeytin, kun uhattiin poliisilla eli lähdin inttiin. Intissä into opiskeluun katosi kun olidi pitänyt uusia koko syyslukukausi. Menin töihin ja ryhdyin yrittäjäksi. Olun oma pomoni enkä vaatinut itseltäni loppututkintoa. Mutta julkiselle sektorille suosittelen tohtoriopintoja. Siellä palkka maksetaan tutkinnon mukaan, osaamisella ei ole niin väliä.
Sektori siis ratkaisee. Yksityisellä palkkaa saa tuottavuudesta, julkisella tutkinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen keskeyttänyt kaksi amk-tutkintoa. Ensimmäinen terveyssyistä, sain siirron toiseen koulutusohjelmaan, joka jäi lopulta kesken motivaatiopulan takia. Olin töissä muutaman vuoden, raskasta vuorotyötä huonolla palkalla ja mietin, mitä alkaisin tehdä. Kyllä se motivaatio taas nousi ja hain uudelleen kouluun, opiskelin välillä täyspäiväisesti ja välillä työn ohessa ja valmistuin keväällä. Jäin suoraan äitiyslomalle, koulutusta vastaavia töitä en ole vielä tehnyt. Vuosien aikana mietin monesti niitä kesken jääneitä kouluja ja kyllä ne harmitti. Kaverit ehti valmistua vuosia sitten ja olivat jo töissäkin olleet useita vuosia. Itse on yli 30v, kun saa ensimmäisen tutkinnon tehtyä. Kuitenkin tällä hetkellä olen onnellinen ja luottavainen tulevaisuuteen. Monta asiaa olis jäänyt tekemättä ja monta ihmistä jäänyt tapaamatta, jos asiat olis mennyt heti putkeen. Mun kokemuksen mukaan moni harmittelee kesken jääneitä koulujaan yms., mutta ehkä vuosien päästä osaa löytää asioista niitä positiivisiakin puolia.
En tiedä auttoiko, mutta kirjoitinpa nyt kuitenkin! :) Mietin, että mikä sai alun perin hakemaan tuohon erikoistumiskoulutukseen? Ajattelitko sen olevan jotenkin erilaista, aika useinhan koulutus onkin jotain ihan muuta kuin oli ajatellut? Onko siitä mahdollista pitää taukoa?
yks amk-tutkinto jäi kesken kun ei tuntunut ala yhtään olevan oma juttu. Vaihdoin toiselle amk-linjalle, revittiin töihin kesken opintojen. Lopuksi kuitenkin irtisanoin itseni ja kävin jälkimmäisen tutkinnon loppuun asti. Nyt kotona lapsen kanssa, mutta sen jälkeen joko töihin sinne missä aiemminkin tai ylempään tutkintoon, siinä vaihtoehdot tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoshuoltajan koulutus 4pv. Nyt ilman koulutusta h*** so.llilla siivoojana hotellissa..saisi paremman paikan kaupungilta papereilla..
Kiitos vastauksista, hyvin sai omia ajatuksia peilattua muiden kokemuksiin. Hakeuduin erikoistumiskoulutukseen ihan vaan työllistymisen parantamiseksi, ala on aika kilpailtu ja varsinkin vakipaikat on kiven takana. Tiesin jo hakiessani ettei kaikki opinnoissa ole kiinnostavaa mutta ajattelin vaan vääntää. Mutta nyt kun pitäis saada jotain aikaiseksi, turhauttaa todella kovasti. Ei mene jakeluun, miksi alalle vaaditaan nuo opinnot, kun niistä ei oikeasti kovin kummoista hyötyä työssä ole, tätä on alan jotkut asiantuntijat silloin tällöin julkisestikin kritisoineet.
Osa opinnoista on aidosti kiinnostavia, mutta kun ei voi poimia vain osaa, eteneminen menee tietyllä logiikalla ja suoritukset tulee tehdä.
En edelleen tiedä mitä teen, mutta oli hyvä saada vähän muiden näkökulmaa samoihin tilanteisiin, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keskeyttänyt amk:n ekan vuoden jälkeen. Kyseessä oli laurea tietojenkäsittely.
Ala ei tuntunut oikealta eikä koulu/opiskelutapa myöskään. Hermot meni jatkuviin "projekteihin" eli ryhmätöihin.
Aina kun opettaja sanoi että hakeutukaa ryhmiin niin ajattelin mielessäni että ei helvetti voi olla joka kurssilla ryhmätöitä..Mulla on Laureasta samanlaisia kokemuksia, olin siellä restonomilinjalla puoli vuotta ennen kuin keskeytin. Ryhmätöitä ryhmätöiden perään, sitä se suurimmaksi osaksi oli.
Aijaa, harmi kuulla ja harmi että tuli sitten itse mentyä juuri tuohon Laureaan. Ehkä jos olisin alkanut opiskelemaan tietojenkäsittelyä jossain muualla missä ei olisi ollut koko ajan ryhmätöitä niin olisin voinut ehkä suorittaa koko tutkinnon? :(
Tuon jälkeen nimittäin olen suorittanut vain ammattikoulun ja harmittaa tällä hetkellä kun ei ole edes AMK käytynä..
Jouduin jättämään liiketalouden opinnot kesken surkeassa amk:ssa kun en saanut työharjoittelupaikkaa, eikä kukaan suostunut tässä auttamaan. Lisäksi noista asioista koulussa muka vastannut henkilö otti minut silmätikukseen ja suoranaisesti vihasi minua, eikä siis edes halunnut auttaa. Tarkoituksenani oli kyllä suorittaa tuo tutkinto ja haluaisin suorittaa opinnot loppuun, mutta en voi kun ei ole itsestä kiinni. Koulusta eroamisen jälkeen olen ollut työttömänä yli 5 vuotta yhä jaksoisesti. Suoritin siis kaikki muut tutkinnon opinnot ja opinnäytetyönkin tein. Sain siitä muuten parhaan arvosanan.
Vierailija kirjoitti:
Jouduin jättämään liiketalouden opinnot kesken surkeassa amk:ssa kun en saanut työharjoittelupaikkaa, eikä kukaan suostunut tässä auttamaan. Lisäksi noista asioista koulussa muka vastannut henkilö otti minut silmätikukseen ja suoranaisesti vihasi minua, eikä siis edes halunnut auttaa. Tarkoituksenani oli kyllä suorittaa tuo tutkinto ja haluaisin suorittaa opinnot loppuun, mutta en voi kun ei ole itsestä kiinni. Koulusta eroamisen jälkeen olen ollut työttömänä yli 5 vuotta yhä jaksoisesti. Suoritin siis kaikki muut tutkinnon opinnot ja opinnäytetyönkin tein. Sain siitä muuten parhaan arvosanan.
Laurea siis tässäkin kyseessä.
Olen keskeyttänyt tradenomiopinnot kolmen kuukauden opiskelun jälkeen. Aika nopeasti huomasin, ettei ala ole yhtään omani, enkä sopeutunut joukkoon ollenkaan. Olin todella ahdistunut, koska tunsin koko ajan olevani väärässä paikassa. Mietin keskeyttämistä koko sen kolmen kuukauden ajan, kunnes eräänä aamuna marssin suoraan opintotoimistoon ja sanoin lopettavani. Kävelin koulusta pois kevein askelin, enkä ole katunut. Nyt muutama vuosia jälkeenpäin opiskelen vihdoin alalla, josta olen kiinnostunut. Hetki siinä meni, mutta tein oikean ratkaisun.
Nostan, olisiko kokemuksia?