Onko täällä muita, jotka eivät ole hyviä missään?

Samankaltaisia ihmisiä on valtavasti. Päteminen on se millä monet lahjattomat ihmiset pönkittävät itseään. Harjoittelevat niin kauan jotakin jolloin voivat sanoa olevansa "decent " jossakin. Älä siis huoli, meitä muitakin on ihan samassa veneessä!

-Kylie Santerikoskelta

Tämähän se omakin ongelma on.

Ne alat ja alueet, jotka itseäni kiinnostavat ovat juuri niitä, joissa olen sysihuono. Muissa olen sitten korkeintaan alempaa keskitasoa, eikä tuo taso nykypäivänä riitä mihinkään. Kykyni riittäisivät ehkä kivenhakkaajaksi, mutta siinäkin iskisin lopulta itseäni lekalla varpaaseen.

Täällä yksi lisää. En osaa soittaa, laulaa, tanssia. En ole kätevä käsistäni, käsityöt tai puutyöt ei onnistu. En ole hyvä urheilussa. En osaa piirtää. Ja mitähän vielä. Tosi vaikea motivoitua mihinkään kun ei oikein ole löytänyt sitä omaa alaansa. Maalaisjärkeä kuitenkin löytyy ja sillä pärjätty.

Mä en pysty nimeämään yhtään asiaa jonka oikeasti osaisin tai olisin siinä edes kohtuullisen hyvä tai keskinkertainen. Meidä perheessä ei harrastettu mitään enkä aikuisiällä ole enää kehdannut aloittaa harrastuksia. Mä en uskalla olla edes kiinnostunut mistään kun tiedän etten kuitenkaan opi tai edes jaksa opetella mitään vähääkään vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka se vaikuttaa teihin?

Itselläni on heikko itsetunto sen vuoksi. Tunnen itseni mitättömäksi enkä viitsi ponnistella minkään eteen. Menen sieltä mistä aita on matalin.

En ole hyvä yhtään missään. En ole musikaalinen, taiteellinen, urheilullinen, olen matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa huono. Minulla ei ole rytmitajua joten en tanssi. Sosiaaliset taitoni ovat huonot. En ole edes kaunis vaan tavallisen näköinen.

Sinä osaat ilmaista itseäsi kertomalla ja kirjoitamalla. olet siinä hyvä! 

Muista se ystävä!

Sama ongelma. Olen surkea kaikessa mihin ryhdyn. Olen myös äiti ja äitinä todella kehno. Mitä lie noista lapsistakaan tulee. :(

Vierailija kirjoitti:

Mä en pysty nimeämään yhtään asiaa jonka oikeasti osaisin tai olisin siinä edes kohtuullisen hyvä tai keskinkertainen. Meidä perheessä ei harrastettu mitään enkä aikuisiällä ole enää kehdannut aloittaa harrastuksia. Mä en uskalla olla edes kiinnostunut mistään kun tiedän etten kuitenkaan opi tai edes jaksa opetella mitään vähääkään vaikeampaa.

Sinä kuulostat ihanalta ja herttaiselta ihmiseltä! olet hyvä siinä asiassa! Kiitos Sinulle ja mukavaa päivänjatkoa!

Vierailija kirjoitti:

Sama ongelma. Olen surkea kaikessa mihin ryhdyn. Olen myös äiti ja äitinä todella kehno. Mitä lie noista lapsistakaan tulee. :(

Olet varmasti hyvä äiti lapsellesi. Ihailen Sinua kun olet uskaltanut tehdä lapsen maailmaan!

t. lapseton nainen

Vhs kirjoitti:

Täällä yksi lisää. En osaa soittaa, laulaa, tanssia. En ole kätevä käsistäni, käsityöt tai puutyöt ei onnistu. En ole hyvä urheilussa. En osaa piirtää. Ja mitähän vielä. Tosi vaikea motivoitua mihinkään kun ei oikein ole löytänyt sitä omaa alaansa. Maalaisjärkeä kuitenkin löytyy ja sillä pärjätty.

Kuules, sanon sen, että maalaisjärki on kultaa tämän päivän maailmassa, sillä pärjää tosi pitkälle. Pidä jalat maassa ja pysy fiksuna!

Vierailija kirjoitti:

Tämähän se omakin ongelma on.

Ne alat ja alueet, jotka itseäni kiinnostavat ovat juuri niitä, joissa olen sysihuono. Muissa olen sitten korkeintaan alempaa keskitasoa, eikä tuo taso nykypäivänä riitä mihinkään. Kykyni riittäisivät ehkä kivenhakkaajaksi, mutta siinäkin iskisin lopulta itseäni lekalla varpaaseen.

Sinussa on varmasti kykyjä, tiedän sen. Uskalla alkaa harrastamaan, opit varmasti vaikka mitä ihanaa, ja pääset ilmaisemaan itseäsi! Halit SUlle"

Ilmeisesti vertaat itseäsi muihin. Aina löytyy joku parempi Picasso. Miksi et harrasta jotain siksi että pidät siitä? Siinähän ne taidotkin samalla kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Samankaltaisia ihmisiä on valtavasti. Päteminen on se millä monet lahjattomat ihmiset pönkittävät itseään. Harjoittelevat niin kauan jotakin jolloin voivat sanoa olevansa "decent " jossakin. Älä siis huoli, meitä muitakin on ihan samassa veneessä!

-Kylie Santerikoskelta

Ihan totta, pätemisen tarpeiset ihmiset on usein se millä ihminen peittää epävarmuuksiaan.

Suuri on ihminen joka uskaltaa myöntää epävarmuutensa.

Siksi tämän ketjun kirjoittajat ovat rohkeita, suuria ihmisiä ja kauniita juuri siitä syystä

Ihailen teitä!

Mihin vertaa, määrittää sen onko hyvä tai kohtuullisen hyvä.  Ei tarvitsekaan olla.  Yksinkertaiset kikat kun hallitsee, selviytyy.

Joittenkin ihmisten tyyli on semmoinen, he vähättelevät muita, jankkaavat surullisen näköisinä niin mutta..

Sitten on poistuttava paikalta.

Kun aloittaa uuden asian opettelun, sen ei kuulukaan tuntua helpolta. Tuntemus muuttuu aikanaan, kun aivosi hauduttelevat asioita. Tulos voi yllättää. Ei kannata missään tapauksessa lannistua siitä, että aluksi ei osaa jotain. Et tietenkään osaa, ennen kuin olet harjoitellut. Kannattaa vaan ruveta kokeilemaan erilaisia juttuja ja antaa niille aikaa. Pikkuhiljaa voi löytyä asioita, mitkä alkavat kiinnostaa ihan luonnostaan, ja silloin oppii parhaiten kun jokin kiinnostaa oikeasti.

Eihän kaikkien edes tarvitse mitään osata. Se voi vain olla omalle mielenterveydelle hyväksi, kun etsii ja löytää asioita, joiden kanssa voi puuhastella. Toivotan onnea ja jaksamista etsintään!

Heihoi. Täällä yksi. Mä toisinaan innostun jostain ihan pirusti ja sitten hingun, että mä osaan, mä olen hyvä. Sitten tulee joku ja tekee saman asian puolessa ajassa ja pirun paljon upeammin.

Lannistaa.

Näin, alleviivaan edellistä.  Todella hieno tunne kun kaiken ikänsä saanut kuulla ei susta mihinkään oo, sitten havaitsee minähän osaan!

Kärsivällisyys ratkaisee, koska periaatteessa kaikkien mahdollista osata ihmiselle mahdollinen.

Sama. Kun nyt alkaa miettimään kouluaineita niin en ole hyvä missään, ei ihme kun en pärjännyt koulussa. Aina sanotaan, että on joko kielellisesti tai matemaattisesti lahjakas, että toinen on dominoivampi. No mä en ole kummassakaan edes keskinkertainen, aivan surkea. En myöskään ole taiteellinen, liikunnallinen, musikaallinen, en ymmärrä fysiikasta ja kemiasta mtn, lukuaineet eivät jääneet pänttäämisestä huolimatta päähäni. Onhan toki elämässä muutakin kuin kouluaineet, mutta en keksi yhtäkään asiaa missä olisin hyvä. Ärsyttää olla niin tyhmä ja että en pääse elämässäni yhtään sen pidemmälle kuin vanhempani. Haluaisin kouluttaa itseäni, mutta mahdoton päästä kouluihin sisään. 

N23

Vierailija kirjoitti:

Näin, alleviivaan edellistä.  Todella hieno tunne kun kaiken ikänsä saanut kuulla ei susta mihinkään oo, sitten havaitsee minähän osaan!

Kärsivällisyys ratkaisee, koska periaatteessa kaikkien mahdollista osata ihmiselle mahdollinen.

Sinusta on vaikka mihin, älä ikinä unohda sitä. Sinä osaat, olet selviytynyt lannistajien ilmapiiristä voittajaksi!

Olen niin ylpeä sinusta, ja ihailen Sinua! :)

En ole minäkään erityisen hyvä missään. En osaa laulaa, soittaa, en ole taiteellinen enkä korkeasti koulutettu, olen vähän erakkoluonne, enkä siis sosiaalisesti lahjakas, eikä minulla ole ystäviä. En varsinaisesti moiti ulkonäköäni, en ole ruma, mutta en myöskään kaunis.

Olen siis sitä samaa harmaata massaa mitä suurin osa ihmisistä on. Eikä se minua häiritse. Minulle sopii tylsä, tasainen, tavallinen elämä, enkä välitä, onko kuoltuani haudallani kaksi vai kaksisataa surijaa. Enhän minä siitä enää siinä vaiheessa mitään tiedä.

Itse yritän ajatella, että osaan vähän kaikkea (vaikken siis osaa erityisen hyvin mitään). Opettajan (luokanope tai miksei lto) ammatti sopii siksi ainakin minulle hyvin, koska siinä pääsee tekemään vähän kaikkea ja omatkin taidot kehittyvät ohjatessa lapsia oivaltamaan.