Minulla ei ole mitään uskovaisia vastaan kunhan he eivät sotke uskoaan politiikkaan!

Samaa mieltä. Kun katsoo listaa maista, joissa ihmisen on eri mittareilla mitaten parasta elää, huomaa niissä yhteisiä piirteitä. Yksi piirre on se, että kirkoilla yms. on vain vähän vaikutusvaltaa valtion asioihin ja yksilön valintoihin. Muita onnistuneen yhteiskunnan piirteitä ovat monipuoluejärjestelmä, edustuksellinen demokratia ja markkinatalous.

Demokratiassa jokaisella meistä on oikeus äänestää omien arvojemme mukaan. On aika fasistista sanoa, että ne, jotka ajattelevat eri tavoin kuin minä, eivät saisi vaikuttaa politiikassa.

Olen uskovainen ja ajattelen osittain samalla tavalla. Tietenkin uskontoni ja uskoni vaikuttavat moneen asiaan, enkä voi leikata vakaumustani irti, vaikka kävisin äänestämässä poliittisia henkilöitä. Kaikkia ei voi kuitenkaan laittaa "uskon lain" alle, koska kaikki eivät usko. On ihan hyvä, että on yksi maallinen laki, jota tulkitaan vain yhdellä tavalla.

Vapaassa demokratiassa on mahdollista valita edustaja, joka katsoo päätöksensä vaikka kanansisälmyksistä tai soittaa selvännäkijälle mutta olisi toki reilua tietää tälläisistä taipumuksista etukäteen, jo ennen äänestyspäätöstä. Siksi mm. uskonasioista keskustelemisen pitäisi olla jossain määrin luonteva osa vaaleja. USA:ssa on kaikille selvää, mihin kirkkokuntaan kukin ehdokas kuuluu (vai kuuluuko mihinkään)

Niinno uskonto on osittain myös arvokysymys, ja jos sen leikkaa pois on mahdollisuutena arvotyhjiö. Sitä en usko ihmisten haluavan.

Uskovaiset ovat kuin pieniä lapsia. Minäkin uskoin kersana joulupukkiin. Jos aikuinen sanoo uskovansa johonkin mielikuvitusolentoon siinä on jotain vikaa. Tosin politikot ovat pilanneet politiikan niin joku uskovaisuus on loppupeleissä suomessa ainakin pikku juttu.

Vierailija kirjoitti:

Niinno uskonto on osittain myös arvokysymys, ja jos sen leikkaa pois on mahdollisuutena arvotyhjiö. Sitä en usko ihmisten haluavan.

Minulla ei ole uskontoa, mutta minkäänlaista arvotyhjiötä en itsestäni löydä. Maailmankuvastani ei puutu muuta kuin usko olemattomiin asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinno uskonto on osittain myös arvokysymys, ja jos sen leikkaa pois on mahdollisuutena arvotyhjiö. Sitä en usko ihmisten haluavan.

Minulla ei ole uskontoa, mutta minkäänlaista arvotyhjiötä en itsestäni löydä. Maailmankuvastani ei puutu muuta kuin usko olemattomiin asioihin.

Sinä siis sotket uskosi politiikkaan, koska teet poliittisia päätöksiä oman moraalisi pohjalta, joka on syntynyt katsomuksesi pohjalta. Estetäänkö sinun osallistumisesi politiikkaan nyt, kun uskosi vaikuttaa päätöksiisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinno uskonto on osittain myös arvokysymys, ja jos sen leikkaa pois on mahdollisuutena arvotyhjiö. Sitä en usko ihmisten haluavan.

Minulla ei ole uskontoa, mutta minkäänlaista arvotyhjiötä en itsestäni löydä. Maailmankuvastani ei puutu muuta kuin usko olemattomiin asioihin.

Sinä siis sotket uskosi politiikkaan, koska teet poliittisia päätöksiä oman moraalisi pohjalta, joka on syntynyt katsomuksesi pohjalta. Estetäänkö sinun osallistumisesi politiikkaan nyt, kun uskosi vaikuttaa päätöksiisi?

Yritä ymmärtää, että usko on eri asia kuin uskonto. Uskon moneen asiaan, mutta kaikki uskonnot ovat minulle vieraita ja/tai vastenmielisiä.

Minullakaan ei ole mitään ei-uskovia vastaan silloin, kun eivät sotke politiikkansa uskontoon.

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset ovat kuin pieniä lapsia. Minäkin uskoin kersana joulupukkiin. Jos aikuinen sanoo uskovansa johonkin mielikuvitusolentoon siinä on jotain vikaa. Tosin politikot ovat pilanneet politiikan niin joku uskovaisuus on loppupeleissä suomessa ainakin pikku juttu.

Hassua, miten tuo mielikuvitusolento on ihan konkreettisissa asioissa vaikuttanut niin monen uskovan elämään. Esim. minun elämässä on asioita, joita ei voi selittää järjellä eikä mielenvikaisuudellakaan, en keksi niille muuta selitystä kuin sen mielikuvitusolennon vaikutuksen. Minut on pelastanut varmalta kuolemalta se, että ihan toimiva auto ohjautui tien sivuun ja moottori sammui, itse en tilannetta tajunnut. Olen "tiennyt" etukäteen asioita, kuten sen, että nyt pitää jäädä kotiin, kämppäkaverilta on kuollut äiti ja kämppis tulee kohta kotiin. Olen aivan vieraassa kaupungissa "osannut" reitin matkakeskuksesta yhteen paikkaan, aikana ennen mobiililaitteita ja karttakin oli unohtunut, ja aamuyöllä ei ollut ketään jolta neuvoakaan siinä kysellä. No, kaikenlaisia tarinoita löytyy, mutta turha niitä on niille kertoa joille automaattisesti olen hullu ja jotenkin viallinen. Mut ei sillä väliä, sinänsä. Itse minä olen onnellinen uskoni kanssa ja sen ei ainakaan pitäisi olla keneltäkään muulta pois. Kuten ei muakaan hetkauta se, ettei joku muu usko samalla tavalla kuin minä.

Kansanedustajaksi pääsemisen perusedellytyksenä pitäisi olla se, että ei saa kuulua kirkkoon tai muuhunkaan uskonnolliseen järjestöön. Tietoon ja järkeen perustuvaa politiikkaa mahdoton toteuttaa, koska kaikenlaisten hihhuleiden moralismi ja vallanhimo häiritsee sitä edelleen liikaa. Toki myös yrittäjiltä pitäisi - etenkin isolta bisnekseltä - pitäisi evätä mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, sillä niiden intressit ovat useimmiten ristiriidassa järkevän ja yhteiskunnan kannalta hyvän politiikan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinno uskonto on osittain myös arvokysymys, ja jos sen leikkaa pois on mahdollisuutena arvotyhjiö. Sitä en usko ihmisten haluavan.

Minulla ei ole uskontoa, mutta minkäänlaista arvotyhjiötä en itsestäni löydä. Maailmankuvastani ei puutu muuta kuin usko olemattomiin asioihin.

Sinä siis sotket uskosi politiikkaan, koska teet poliittisia päätöksiä oman moraalisi pohjalta, joka on syntynyt katsomuksesi pohjalta. Estetäänkö sinun osallistumisesi politiikkaan nyt, kun uskosi vaikuttaa päätöksiisi?

Yritä ymmärtää, että usko on eri asia kuin uskonto. Uskon moneen asiaan, mutta kaikki uskonnot ovat minulle vieraita ja/tai vastenmielisiä.

Vaikka maailmankatsomustasi ei kutsuisi uskonnoksi, on se samalla tavalla katsomus kuin kristitylläkin on katsomus. Miksi katsomuksensa ateismiin perustavilla pitäisi olla joku erityisoikeus osallistua politiikkaan verrattuna Raamattuun perustavilla? Ateisti saa moraalinsa siitä, että uskoo sen syntyneen evoluution kautta, kristitty taas perustaa moraalinsa Raamattuun. Miksi evoluution synnyttämään moraaliin uskovat olisivat oikeutetumipia politiikan tekoon kuin toiset?