Miksi pakkoruotsia puolustellaan väitteellä, että eihän vapaaehtoinen yo-ruotsikaan monipuolistanut kielten opiskelua?
Olen törmännyt tähän väitteeseen mediassa n. 100 kertaa. Väite on kuitenkin täysin virheellinen, koska yo-ruotsin muututtua vapaaehtoiseksi varsinaiset pakkoruotsin oppitunnit jäivät silti täysin ennalleen, joten yhtään tuntia ei vapautunut muiden kielten opiskeluun.
Miksi tätä valheellista väitettä silti hoetaan jatkuvasti ikään kuin joku olisi jopa ohjeistanut, että tämä on hyvä puolustus pakkoruotsille, käyttäkää tätä...?
Esim:
"Hallitus perustelee kokeilua kielivalikoiman laajentamisella. Tämä ei vakuuta esimerkiksi Suomen yliopistot UNIFI ry:tä, joka vastustaa kokeilua. Sen mukaan ruotsin opiskelun vapaaehtoisuus ei todennäköisesti johtaisi kieltenopiskelun monipuolistumiseen. Näin ei ole käynyt ainakaan ruotsin tultua vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa."
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/yliopistot-tylyja-hallituksen-kielikok…
-
Kun tarkoitus on, että edelleenkin olisi pakko lukea vähintään kahta vierasta kieltä eli sekä A- että B-kieltä, niin millä ihmeen humanistilogiikalla se ei monipuolistaisi kielten opiskelua, jos jatkossa kummankaan näistä ei tarvitsisi olla ruotsi? Kumpi on monipuolisempaa, jos otetaan esimerkiksi kaksi viiden oppilaan ryhmää, joiden kieliopinnot ovat:
1. ryhmä:
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
2. ryhmä:
englanti + ruotsi
englanti + saksa
englanti + ranska
englanti + venäjä
englanti + espanja
???
Kommentit (50)
Tämä on häpeä. Kaikki Suomen presidentit kuuluvat ruotsalaiseen salaseuraan. Siksi presidentti käy aina ensin Ruotsissa vahvistamassa presidentin valtakirjan.
YLE
Presidentti Koivistoa muistettiin kellonsoitolla Tukholmassa
Perinteikäs Serafim-soitto soitettiin Riddarholmenin kirkossa serafiimiritarikunnan jäsenen muistolle. Myös Koiviston vaakuna siirrettiin Kuninkaanlinnasta kirkkoon.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on häpeä. Kaikki Suomen presidentit kuuluvat ruotsalaiseen salaseuraan. Siksi presidentti käy aina ensin Ruotsissa vahvistamassa presidentin valtakirjan.
Suomi on edelleen Ruotsin siirtomaa. Presidentin tehtävä on valvoa Ruotsin etua Suomen alueella.
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Syö miestä valheella ja vääristelyllä puolustaa omaa mielipidettään jonka tietää olevan väärässä. Siksi me pakkoruotsin vastustajat olemme vahvoilla ja me tulemme voittamaan taistelun vapaasta kielivalinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Älä puhu itsestäsi. Ketään ei kiinnosta mitä olet lukenut. Me kaikki olemme lukeneet eri asioita ja siksi meillä on vankka mielipide pakkoruotsista. Sinun mielipide ei ole yhtään tärkeämpi kuin muidenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Olet lukenut mutta mitä osaat?
Koska pakkoruotsikeskustelu ns. perusteluineen on pelkkää teatteria ja teeskentelyä. Sille ei ole mitään järjellistä perustetta joten heitellään vaan ilmaan jotain diipadaapaa ja hoidellaan varsinaiset päätökset kulissien takana.
Sitä en ymmärrä miksi mediakin on tuossa sirkuksessa mukana vai omistaako nämä ruotsalaissäätiöt riittävän ison siivun suomalaismediastakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Vähimmäistaito lähellä natiivia 😂
Käytän työssäni suomea, englantia ja ruotsia. Saksasta olisi selkeästi hyötyä, koska siellä törmää usein ihmisiin, jotka eivät osaa englannin alkeitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Olet lukenut mutta mitä osaat?
DI tutkinto ja kansainvälinen yritys. Osaan lukemani kielet ja tarvitsen niitä töissäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Älä puhu itsestäsi. Ketään ei kiinnosta mitä olet lukenut. Me kaikki olemme lukeneet eri asioita ja siksi meillä on vankka mielipide pakkoruotsista. Sinun mielipide ei ole yhtään tärkeämpi kuin muidenkaan.
Lähinnä korostat omaa mielipidettäsi, kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä eli älä yleistä 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
RKP:n vaatima pakkoruotsin aikaistus oli varautumista siihen, että pakkoruotsista halutaan entistä voimakkaammin luopua. Nyt nämä hankkeet voidaan torpata sillä, että ei ala-asteilla ole resursseja järjestää vaihtoehtoisia B-kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
RKP:n vaatima pakkoruotsin aikaistus oli varautumista siihen, että pakkoruotsista halutaan entistä voimakkaammin luopua. Nyt nämä hankkeet voidaan torpata sillä, että ei ala-asteilla ole resursseja järjestää vaihtoehtoisia B-kieliä.
Pakkoruotsi vie aina yhden sivistyskielen suomalaisilta järjestellään sen opiskelu miten tahansa.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
Meillä ei ollut ala-asteella tarjolla kolmatat kieltä. Kolmas kieli tulee vasta 8. luokan valinnaisissa, tosin tällä paikkakunnalla on ollut vaikeuksia muodostaa ryhmiä. Lapset valitsevat valinnaisiksi aineita, joista ei tule läksyjä, kun kato hei mitä väliii... vanhemmat eivät näytä ohjaavan valintoja millään tavoin.
Koska pakkoruotsille ei ole mitään oikeita perusteita, pakkoruotsittajien on pakko käyttää valheellisia perusteita.