Lue keskustelun säännöt.
Miksi pakkoruotsia puolustellaan väitteellä, että eihän vapaaehtoinen yo-ruotsikaan monipuolistanut kielten opiskelua?
06.07.2017 |
Olen törmännyt tähän väitteeseen mediassa n. 100 kertaa. Väite on kuitenkin täysin virheellinen, koska yo-ruotsin muututtua vapaaehtoiseksi varsinaiset pakkoruotsin oppitunnit jäivät silti täysin ennalleen, joten yhtään tuntia ei vapautunut muiden kielten opiskeluun.
Miksi tätä valheellista väitettä silti hoetaan jatkuvasti ikään kuin joku olisi jopa ohjeistanut, että tämä on hyvä puolustus pakkoruotsille, käyttäkää tätä...?
Esim:
"Hallitus perustelee kokeilua kielivalikoiman laajentamisella. Tämä ei vakuuta esimerkiksi Suomen yliopistot UNIFI ry:tä, joka vastustaa kokeilua. Sen mukaan ruotsin opiskelun vapaaehtoisuus ei todennäköisesti johtaisi kieltenopiskelun monipuolistumiseen. Näin ei ole käynyt ainakaan ruotsin tultua vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa."
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/yliopistot-tylyja-hallituksen-kielikok…
-
Kun tarkoitus on, että edelleenkin olisi pakko lukea vähintään kahta vierasta kieltä eli sekä A- että B-kieltä, niin millä ihmeen humanistilogiikalla se ei monipuolistaisi kielten opiskelua, jos jatkossa kummankaan näistä ei tarvitsisi olla ruotsi? Kumpi on monipuolisempaa, jos otetaan esimerkiksi kaksi viiden oppilaan ryhmää, joiden kieliopinnot ovat:
1. ryhmä:
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
englanti + ruotsi
2. ryhmä:
englanti + ruotsi
englanti + saksa
englanti + ranska
englanti + venäjä
englanti + espanja
???
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Ja tämä valitettavasti tappoi A2 -kielen.
Kun A1 kieli alkaa kolmannella ja A2 -kieli neljännellä, on vielä hyvin epäselvää millainen kielipää lapsella on. Toinen vieras kieli menisi siinä kyllä, mutta kun nyt pakolla alkaa 6.luokalla ruotsikin, niin moni vanhempi pelkää kolmen vieraan kielen haastetta alakoulussa. Lisäksi moni koulu menee siitä missä aita on matalin, eli ainoa tarjolla oleva A2 -kieli on ruotsi, kun se on muutenkin pakko järjestää alakouluun.
Tämä näkyy ihan selvästi jo nyt eri kaupunkien A2 -kielen valinnoissa, ryhmiä ei enää synny edes yhtä. Eli pakkoruotsin aikaistus vähensi selkeästi muiden kielten opiskelua.
Ja kiitos kysymästä, minulla on ruotsista YO-kokeessa L, olen asunut ruotsissa ja puhun kieltä erittäin hyvin, kuopuksellani on A2 -ranska ja opiskelee englanninkielisellä luokalla ja esikoisen päättötodistuksessa 9. luokalta ruotsi oli 10. Silti voin todeta, etten tarvitse erinomaista ruotsiani missään koskaan ja vastustan pakkoruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan samaa mieltä APn kanssa, ja kiinnitin samaan asiaan huomiota.
Onhan se nyt irvokasta, että YO-kokeen vapaaehtoisuus vaikuttaisi jotakin asiaan, kun sitä itse oppiainetta täytyy opiskella pitkään ja hartaasti - nyt jo 6. luokalta lukion loppuun eli vähintään seitsemän (!) vuoden ajan. Lukiossa on paljon vaativia ruotsin kursseja, jotka ovat pakollisia. Tämä jos joku vähentää halua/mahdollisuuksia valita niitä muita kieliä. Ja negatiiviset vaikutukset ulottuvat niinkin pitkälle kuin alakoulun 3. luokalle, jolloin ensimmäisen kerran tulee A2-kielen mahdollinen valinta ajankohtaiseksi. Itse näitä opettavana en ole vielä nähnyt radikaalia romahdusta A2-kielten suhteen, mutta se voi hyinkin olla sieltä vielä tulossa.
Samassa artikkelissa meuhkattiin siitä, kuinka ruotsin korvaaminen toisella kielellä aiheuttaa myöhemmin suunnattomia vaikeuksia virkamiesruotsivaatimuksen suhteen. Onhan se ongelma, mutta miksi ihmeessä sellainen vaatimus pitää edes olla? Olen suorittanut yliopistossa virkamiesruotsin - ja kirjoitin YO-kokeissa ruotsista laudaturin - mutta en sitä silti osaa, kun en ole KERTAAKAAN n. 30 vuoden kielten parissa työskennelleenä sitä mihinkään tarvinnut. Olen nyt kieltenopettaja, mutta tehnyt yli 10 vuotta myös ihan muita hommia yksityisellä puolella, aina kuitenkin vieraisiin kieliin liittyen. Ruotsia en ole tarvinnut, ja eihän se tietenkään tarkoita ettei sitä kukaan koskaan tarvitsisi, mutta tällä työhistorialla ja -kokemuksella olisi kyllä se ruotsin osaaminenkin jossakin kohtaa tullut vastaan, jos sen taito niin käsittämättömän tärkeä ja keskeinen Suomessa olisi kuin sen kannattajat mielellään haluavat antaa ymmärtää.
Luin yläasteella valinnaisena aineena saksaa. Ruotsi todellakin häiritsi sitä, saksaa kaksi tuntia viikossa ja ruotsia kuusi tuntia viikossa.
Ruotsia ja englantia oli aina paljon, ne oli helpompi oppia. Saksaa kaksi oppituntia eli n. puolitoista tuntia viikossa, joissakin jaksoissa. Opin vain perusteet.
Lukiossa olisin halunnut lukea espanjaa. Sitä järjestettiin yksi kurssi. Yhdessä jaksossa saattoi olla 6h englantia, 6h ruotsia ja vain 2h espanjaa. Kävin pienen lukion niin mahdollisuuksia ei ollut kovin paljon.
Koen, et ruotsi on haitannut muiden kielten opiskelunani. Siihen laitetaan niin paljon koulussa aikaa, et muuhun ei oikein riitä nuorella jaksaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Ja tämä valitettavasti tappoi A2 -kielen.
Kun A1 kieli alkaa kolmannella ja A2 -kieli neljännellä, on vielä hyvin epäselvää millainen kielipää lapsella on. Toinen vieras kieli menisi siinä kyllä, mutta kun nyt pakolla alkaa 6.luokalla ruotsikin, niin moni vanhempi pelkää kolmen vieraan kielen haastetta alakoulussa. Lisäksi moni koulu menee siitä missä aita on matalin, eli ainoa tarjolla oleva A2 -kieli on ruotsi, kun se on muutenkin pakko järjestää alakouluun.
Tämä näkyy ihan selvästi jo nyt eri kaupunkien A2 -kielen valinnoissa, ryhmiä ei enää synny edes yhtä. Eli pakkoruotsin aikaistus vähensi selkeästi muiden kielten opiskelua.
Ja kiitos kysymästä, minulla on ruotsista YO-kokeessa L, olen asunut ruotsissa ja puhun kieltä erittäin hyvin, kuopuksellani on A2 -ranska ja opiskelee englanninkielisellä luokalla ja esikoisen päättötodistuksessa 9. luokalta ruotsi oli 10. Silti voin todeta, etten tarvitse erinomaista ruotsiani missään koskaan ja vastustan pakkoruotsia.
Meillä ei A2 kieltä ollut ollenkaan edes tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Luin yläasteella valinnaisena aineena saksaa. Ruotsi todellakin häiritsi sitä, saksaa kaksi tuntia viikossa ja ruotsia kuusi tuntia viikossa.
Ruotsia ja englantia oli aina paljon, ne oli helpompi oppia. Saksaa kaksi oppituntia eli n. puolitoista tuntia viikossa, joissakin jaksoissa. Opin vain perusteet.
Lukiossa olisin halunnut lukea espanjaa. Sitä järjestettiin yksi kurssi. Yhdessä jaksossa saattoi olla 6h englantia, 6h ruotsia ja vain 2h espanjaa. Kävin pienen lukion niin mahdollisuuksia ei ollut kovin paljon.
Koen, et ruotsi on haitannut muiden kielten opiskelunani. Siihen laitetaan niin paljon koulussa aikaa, et muuhun ei oikein riitä nuorella jaksaminen.
Juurikin näin, ja tämän ongelman kanssa ei ruotsin YO-kokeen vapaaehtoisuus kyllä vaikuta yhtikäs mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa opetetaan pakollista kieltä, jolle on käyttöä Suomen rannikolla (poislukien Oulun seutu) ja länsirajalla sekä Ruotsissa vaikka pitäisi opiskella isoja EU-alueen kieliä. Sellaisia kieliä, joiden puhujat eivät usein osaa riittävän hyvää englantia: saksa, espanja, ranska jne. Ruotsissa puolestaan puhutaan todella hyvää englantia ja puhujia on vähän em. kieliin verrattuna.
Jonain päivänä jonkun muun kielen puhujia tulee olemaan Suomessa yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä. Venäjä, viro, arabia? Tulevatko nämä puhujat saamaan samat etuoikeudet ruotsinkielisten kanssa - enpä usko.
Vierailija kirjoitti:
Luin yläasteella valinnaisena aineena saksaa. Ruotsi todellakin häiritsi sitä, saksaa kaksi tuntia viikossa ja ruotsia kuusi tuntia viikossa.
Ruotsia ja englantia oli aina paljon, ne oli helpompi oppia. Saksaa kaksi oppituntia eli n. puolitoista tuntia viikossa, joissakin jaksoissa. Opin vain perusteet.
Lukiossa olisin halunnut lukea espanjaa. Sitä järjestettiin yksi kurssi. Yhdessä jaksossa saattoi olla 6h englantia, 6h ruotsia ja vain 2h espanjaa. Kävin pienen lukion niin mahdollisuuksia ei ollut kovin paljon.
Koen, et ruotsi on haitannut muiden kielten opiskelunani. Siihen laitetaan niin paljon koulussa aikaa, et muuhun ei oikein riitä nuorella jaksaminen.
Minullakin ruotsin ja saksan samanaikainen opiskelu oli vain haitaksi! Saksan kokeessa tulivat sanat mieleen ruotsiksi ja toisinpäin. Lopetinkin saksan ensimmäisen vuoden jälkeen, kun tajusin, että minun on pakko kirjoittaa ruotsi ja panostaa siihen, koska olin niin surkea matikassa, etten uskaltanut kirjoittaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonain päivänä jonkun muun kielen puhujia tulee olemaan Suomessa yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä. Venäjä, viro, arabia? Tulevatko nämä puhujat saamaan samat etuoikeudet ruotsinkielisten kanssa - enpä usko.
Vantaalla on jo se tilanne, että sekä viron- että venäjänkielisiä asukkaita on kumpiakin enemmän kuin ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä on vain noin 2%, mutta silti Vantaa on virallisesti "kaksikielinen"! Aika uskomatonta (ja kallista) pelleilyähän tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
Meillä ei ollut ala-asteella tarjolla kolmatat kieltä. Kolmas kieli tulee vasta 8. luokan valinnaisissa, tosin tällä paikkakunnalla on ollut vaikeuksia muodostaa ryhmiä. Lapset valitsevat valinnaisiksi aineita, joista ei tule läksyjä, kun kato hei mitä väliii... vanhemmat eivät näytä ohjaavan valintoja millään tavoin.
Teillä ei ollut kolmatta kieltä koska sen paikan ja rahat vei seitsemännellä alkanut pakkoruotsi.
Vanhemmat eivät näytä ohjaavan valintoja koska valtio on ohjannut pakkoruotsia jo 50 vuotta. Tietääkö valtio mitä me haluamme opiskella. No ei tietenkään sen takia meillä on pakko opiskella ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä liittyen aloituksen linkkaamaan artikkeliin:
Huvittava väite, että ruotsin opiskelu myöhemmin yliopistossa vaatisi "satoja tunteja useiden vuosien ajan", jotta saavuttaisi virkamiesruotsin edellyttämän tason.
Itse suoritin sen Tampereen yliopistossa 1990-luvun alkupuoliskolla, ja olihan se aika huuhaata. En nyt kamalan tarkkaan muista, mutta ei se kyllä mikään vaativa juttu ollut. Jotain sanasto- ja kielioppitehtäviä tehtiin. Välillä oli keskustelutuokioita, joiden aikana piti vieruskaverin kanssa keskutella ruotsiksi. Ope istui itse lehterillä kaukana meistä puuhaillen omiaan, ja me jotain höpöteltiin keskenämme suomeksi.
Fiksu ja motivoitunut yliopisto-opiskelija varmasti jollakin lyhyehköllä intensiivikurssilla ja vähän pänttäämällä oppisi perusteet siinä määrin, että läpäisisi virkamiesruotsin kurssin leikiten. Ruotsi on kuitenkin aika helppo kieli monelta osin. Ja kurssin suoritettuaan koko kielen voisikin 90-95% ihmisistä unohtaa, kun eivät kuitenkaan sitä tule myöhemmin missään tarvitsemaan. Sori, mutta faktahan se on.
Vierailija kirjoitti:
Vielä liittyen aloituksen linkkaamaan artikkeliin:
Huvittava väite, että ruotsin opiskelu myöhemmin yliopistossa vaatisi "satoja tunteja useiden vuosien ajan", jotta saavuttaisi virkamiesruotsin edellyttämän tason.
Ylipäätään on järjetöntä, että yliopistoissa on joku virkamiesruotsi! Virkamieheksi valmistuu vain hyvin pieni osa! Ja suurimman osan heistäkään ei tarvitse työssään oikeasti käyttää ruotsia.
Ja vaikka englanti on käytännössä välttämätöntä lähes jokaisella työpaikalla, niin silti yliopistoissa (eikä peruskoulussa, eikä lukiossa) ei ole pakollisia englannin kursseja!
Eikö tässä ole melkoinen ristiriita? Itketää nsitä, miten kamalan eriarvoiseen asemaan ihmiset joutuu, jos ei pakkotuputeta tarpeetonta pakkoruotsia jokaisella kouluasteella, mutta silti 1000 kertaa tarpeellisempi englanti ei ole millään kouluasteella pakollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
RKP:n vaatima pakkoruotsin aikaistus oli varautumista siihen, että pakkoruotsista halutaan entistä voimakkaammin luopua. Nyt nämä hankkeet voidaan torpata sillä, että ei ala-asteilla ole resursseja järjestää vaihtoehtoisia B-kieliä.
Pakkoruotsi vie aina yhden sivistyskielen suomalaisilta järjestellään sen opiskelu miten tahansa.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Voihan trolli. Suomessa on aina pystynyt lukemaan useita eri kieliä, etenkin jos olet mennyt vielä lukioon. Nykyään kieliä ei valita, koska lapset eivät oikien jaksa tuota pakkokoulua. Se taas ei ole koulun vika, vanhemmat voisivat katsoa peiliin ja miettiä mitä omia haitallisia takapajuisia asenteitaan lapsiinsa istuttaa.
Suomessa on voinut opiskella kieliä mutta ei kaikissa kouluissa eikä kaikkia kieliä. Oli miten tahansa kaikille pakotettu ruotsin kieli vie aina jonkun tärkeän kielen suomalaisten kieliopinnoista.
Oletko huomannut että motivaatio on tärkeä kielen oppimisessa? Turhan ja pakotetun kielen opiskelu ei ole motivoivaa ja siksi pakkoruotsin opiskelu ei kannata kansantaloudellisesti edes.
Vuorokaudessa on 24 tuntia ja pakkoruotsin opiskelu on aina pois jostain muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
RKP:n vaatima pakkoruotsin aikaistus oli varautumista siihen, että pakkoruotsista halutaan entistä voimakkaammin luopua. Nyt nämä hankkeet voidaan torpata sillä, että ei ala-asteilla ole resursseja järjestää vaihtoehtoisia B-kieliä.
Pakkoruotsi vie aina yhden sivistyskielen suomalaisilta järjestellään sen opiskelu miten tahansa.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Voihan trolli. Suomessa on aina pystynyt lukemaan useita eri kieliä, etenkin jos olet mennyt vielä lukioon. Nykyään kieliä ei valita, koska lapset eivät oikien jaksa tuota pakkokoulua. Se taas ei ole koulun vika, vanhemmat voisivat katsoa peiliin ja miettiä mitä omia haitallisia takapajuisia asenteitaan lapsiinsa istuttaa.
Suomessa on voinut opiskella kieliä mutta ei kaikissa kouluissa eikä kaikkia kieliä. Oli miten tahansa kaikille pakotettu ruotsin kieli vie aina jonkun tärkeän kielen suomalaisten kieliopinnoista.
Oletko huomannut että motivaatio on tärkeä kielen oppimisessa? Turhan ja pakotetun kielen opiskelu ei ole motivoivaa ja siksi pakkoruotsin opiskelu ei kannata kansantaloudellisesti edes.
Vuorokaudessa on 24 tuntia ja pakkoruotsin opiskelu on aina pois jostain muusta.
Eikä minkään muun oppiaineen perusteluna ole se, että pitää palvella toisia! Pakkoruotsin perusteluhan on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä. Kuka muka haluaa opiskella toisten orjaksi???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
RKP:n vaatima pakkoruotsin aikaistus oli varautumista siihen, että pakkoruotsista halutaan entistä voimakkaammin luopua. Nyt nämä hankkeet voidaan torpata sillä, että ei ala-asteilla ole resursseja järjestää vaihtoehtoisia B-kieliä.
Pakkoruotsi vie aina yhden sivistyskielen suomalaisilta järjestellään sen opiskelu miten tahansa.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Voihan trolli. Suomessa on aina pystynyt lukemaan useita eri kieliä, etenkin jos olet mennyt vielä lukioon. Nykyään kieliä ei valita, koska lapset eivät oikien jaksa tuota pakkokoulua. Se taas ei ole koulun vika, vanhemmat voisivat katsoa peiliin ja miettiä mitä omia haitallisia takapajuisia asenteitaan lapsiinsa istuttaa.
Suomessa on voinut opiskella kieliä mutta ei kaikissa kouluissa eikä kaikkia kieliä. Oli miten tahansa kaikille pakotettu ruotsin kieli vie aina jonkun tärkeän kielen suomalaisten kieliopinnoista.
Oletko huomannut että motivaatio on tärkeä kielen oppimisessa? Turhan ja pakotetun kielen opiskelu ei ole motivoivaa ja siksi pakkoruotsin opiskelu ei kannata kansantaloudellisesti edes.
Vuorokaudessa on 24 tuntia ja pakkoruotsin opiskelu on aina pois jostain muusta.
Eikä minkään muun oppiaineen perusteluna ole se, että pitää palvella toisia! Pakkoruotsin perusteluhan on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä. Kuka muka haluaa opiskella toisten orjaksi???
No, tuo orjavisio nyt on ehkä vähän hassu.
Mutta kaipa minunkin pitäisi sitten teoriassa pystyä ruotsiksi "palvelemaan" oppilasta, joka ei osaa suomea kun opetan hänelle englantia tai ranskaa. No, en siihen kunnolla pystyisi, vaikka kuinka on virkamiesruotsi suoritettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
RKP:n vaatima pakkoruotsin aikaistus oli varautumista siihen, että pakkoruotsista halutaan entistä voimakkaammin luopua. Nyt nämä hankkeet voidaan torpata sillä, että ei ala-asteilla ole resursseja järjestää vaihtoehtoisia B-kieliä.
Pakkoruotsi vie aina yhden sivistyskielen suomalaisilta järjestellään sen opiskelu miten tahansa.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Voihan trolli. Suomessa on aina pystynyt lukemaan useita eri kieliä, etenkin jos olet mennyt vielä lukioon. Nykyään kieliä ei valita, koska lapset eivät oikien jaksa tuota pakkokoulua. Se taas ei ole koulun vika, vanhemmat voisivat katsoa peiliin ja miettiä mitä omia haitallisia takapajuisia asenteitaan lapsiinsa istuttaa.
Suomessa on voinut opiskella kieliä mutta ei kaikissa kouluissa eikä kaikkia kieliä. Oli miten tahansa kaikille pakotettu ruotsin kieli vie aina jonkun tärkeän kielen suomalaisten kieliopinnoista.
Oletko huomannut että motivaatio on tärkeä kielen oppimisessa? Turhan ja pakotetun kielen opiskelu ei ole motivoivaa ja siksi pakkoruotsin opiskelu ei kannata kansantaloudellisesti edes.
Vuorokaudessa on 24 tuntia ja pakkoruotsin opiskelu on aina pois jostain muusta.
Eikä minkään muun oppiaineen perusteluna ole se, että pitää palvella toisia! Pakkoruotsin perusteluhan on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä. Kuka muka haluaa opiskella toisten orjaksi???
Orja :D
Eli et halua myöskään saksalaisten, ranskalaisten tai venäläisten orjaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
Meillä ei ollut ala-asteella tarjolla kolmatat kieltä. Kolmas kieli tulee vasta 8. luokan valinnaisissa, tosin tällä paikkakunnalla on ollut vaikeuksia muodostaa ryhmiä. Lapset valitsevat valinnaisiksi aineita, joista ei tule läksyjä, kun kato hei mitä väliii... vanhemmat eivät näytä ohjaavan valintoja millään tavoin.
Teillä ei ollut kolmatta kieltä koska sen paikan ja rahat vei seitsemännellä alkanut pakkoruotsi.
Vanhemmat eivät näytä ohjaavan valintoja koska valtio on ohjannut pakkoruotsia jo 50 vuotta. Tietääkö valtio mitä me haluamme opiskella. No ei tietenkään sen takia meillä on pakko opiskella ruotsia.
Niinkö vei? Itse olen lukenut 7. lähtien ruotsia 80-luvun alussa ja A2 kieli tuli valikoimiin vasta paljon myöhemmin.
Itse jaksan hämmästellä miten vähän vanhemmat vaikuttavat lapsensa ainevalintoihin koulussa, peruskoulu on nykyään muutenkin löysää jo valmiiksi ja sitten valinnaisena otetaan vielä hupiaineita, joista läksyjä ei tule.
Hyvää settiä, mielenkiintoista keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman ongelmia. Nykyään valitaan valinnaisena ennemmin koiranhoitokursseja kuin kieliä. Vanhemmat eivät vaadi lapsiltaan mitään ja tenavat ottavat aineita, joissa ei ole läksyjä.
Valinnaisuus on tuonut paljon uusia aineita kouluun joita pidetään tärkeinä.
Sinun valinnaisten aineiden vähättely ei oikein auta perustelemaan pakkoruotsia. Maailma on muuttunut eikä pakkoruotsille ole enää tilaa. Tärkeitä aineita on mm. ohjelmointi ym. tietotekniset aineet. Englannin taidoksi ei enää riitä se vanha taso vaan vähimmäistaito on lähellä natiivia tasoa.
Englantia luettiin vielä 80-luvulla enemmän kouluissa kuin nykyään. Tuolloin oli yläasteella tasokurssit.
Tuohan on järkyttävää. Miksi englantia on vähennety mutta pakkoruotsia on lisätty viimeksi syksyllä.
Meillä yläasteen 3 vuoden oppisisältö jaettiin tasaisesti neljälle vuodelle, ei lisätty lisää vaan aloitettiin aikaisemmin.
Tuolla saatiin aikaiseksi se että lapsilla ei ole mahdollisuutta opiskella kolmatta kieltä.
Pakkoruotsi vie koulun resursseja ja oppilaan aikaa vuotta aiemmin, eikä oppilaat ole valmiita opiskelemaan kolmea vierasta kieltä jo kuudennella luokalla. Äidinkielen lisäksi. Äidinkielen opiskelu on myös tärkeää kun on vastaa kuudennella luokalla.
RKP:n vaatima pakkoruotsin aikaistus oli varautumista siihen, että pakkoruotsista halutaan entistä voimakkaammin luopua. Nyt nämä hankkeet voidaan torpata sillä, että ei ala-asteilla ole resursseja järjestää vaihtoehtoisia B-kieliä.
Pakkoruotsi vie aina yhden sivistyskielen suomalaisilta järjestellään sen opiskelu miten tahansa.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Voihan trolli. Suomessa on aina pystynyt lukemaan useita eri kieliä, etenkin jos olet mennyt vielä lukioon. Nykyään kieliä ei valita, koska lapset eivät oikien jaksa tuota pakkokoulua. Se taas ei ole koulun vika, vanhemmat voisivat katsoa peiliin ja miettiä mitä omia haitallisia takapajuisia asenteitaan lapsiinsa istuttaa.
Suomessa on voinut opiskella kieliä mutta ei kaikissa kouluissa eikä kaikkia kieliä. Oli miten tahansa kaikille pakotettu ruotsin kieli vie aina jonkun tärkeän kielen suomalaisten kieliopinnoista.
Oletko huomannut että motivaatio on tärkeä kielen oppimisessa? Turhan ja pakotetun kielen opiskelu ei ole motivoivaa ja siksi pakkoruotsin opiskelu ei kannata kansantaloudellisesti edes.
Vuorokaudessa on 24 tuntia ja pakkoruotsin opiskelu on aina pois jostain muusta.
Eikä minkään muun oppiaineen perusteluna ole se, että pitää palvella toisia! Pakkoruotsin perusteluhan on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä. Kuka muka haluaa opiskella toisten orjaksi???
Orja :D
Eli et halua myöskään saksalaisten, ranskalaisten tai venäläisten orjaksi?
Saksankieliset eivät vaadi Suomeen pakkosaksaa, ranskankieliset eivät vaadi Suomeen pakkoranskaa, venäjänkieliset eivät vaadi Suomeen pakkovenäjää.
Ainoastaan ruotsinkieliset vaativat Suomeen pakkoruotsin.
Muiden kielten opiskelu perustuu henkilölle itselleen kielestä koituvaan hyötyyn. Ruotsin opiskelun perustelu on se, että jokaisen suomalainen velvollisuus on olla ruotsinkielisten palvelija.
Voihan trolli. Suomessa on aina pystynyt lukemaan useita eri kieliä, etenkin jos olet mennyt vielä lukioon. Nykyään kieliä ei valita, koska lapset eivät oikien jaksa tuota pakkokoulua. Se taas ei ole koulun vika, vanhemmat voisivat katsoa peiliin ja miettiä mitä omia haitallisia takapajuisia asenteitaan lapsiinsa istuttaa.