Lukion ainevalinnoista, sulkeeko se ovia jos ottaa aineet "helppojen" mielenkiinnonkohteidensa mukaan?

?

Sulkeeko ovia amk:hon?

?

Ainakin toistaiseksi pääsee, kiitos pääsykokeiden, jotka ovat edessä lähes kaikkialle haettaessa ja pyrittäessä. - Vain hyvin pieni murto-osa opiskelupaikoista jaetaan ainoastaan ylioppilaskirjoituksista saatavien arvosanojen perusteella. Ja pelkästään lukion päästötodistuksella ei taida aueta ovet suoraan mihinkään opiskelupaikkaan. Mutta jotta lukio olisi muutakin kuin "mukavaa ja kivaa" haahuilua seuraavat vuodet, niin kehoittaisn kyllä lujasti harkitsemaan ja ajattelemaan myös hieman lukion jälkeistäkin aikaa. - Sillä vaikka, kuten sanottu (jatko-)opiskelupaikkojen saamisen kannalta merkittävintä on tai on ollut viime vuosina nappiin mennyt pääsykoe, niin usein, ellei aina hyvistä kirjoitusten arvosanoista on saanut eväitä (lue: paikan saamista avittavia lisäpisteitä) pääsykokeisiin. Ja tällä taas saattaa olla merkitystä silloin kun paikkoja on vähemmän kuin hakijoita.

Erityisesti kaikkein suositummille aloille jokaisella pisteen kymmenykselläkin saattaa olla lopulta se ratkaiseva merkitys kun lasketaan että kuka saa sen himoitun (jatko-')opiskelupaikan ja kuka tai ketkä joutuvat hakemaan uudemman kerran.     

Kiitos vastauksesta.

Toisaalta ajatuksena on, että kun on aikaa ja jaksamista panostaa kunnolla pakollisiin kieliin ja siihen lyhyeen matikkaan jne. niin niistä saa paremmat numerot kuin jos kahmisi syventäviksi opinnoiksi vaativia aineita.

ap

Lyhyt matematiikka ja amk ovat enimmäkseen aika vitsejä, joten tuskin kovinkaan monet amk ovet sulkeutuvat noilla valinnoilla. Jos tyttö on mukava ja kiltti, niin jatko-opintoina kannattaa miettiä juurikin jotain sosiaali-/terveysalaa.

Mitä sitten vaikka sulkisikin? Jos nuorta ei lukiossa kiinnosta fysiikka niin vaikea uskoa että se alkaa kiinnostamaan pakkolukemalla niin paljon että tekniikkaa päätyisi lukemaan.

Ehkä silloin sulkee jos lapsi haluaisi vaikka lääkikseen mutta jos varma ettei halua niin en usko sulkevan mitään pois. Harva lukiolainen osaa ihan lukion alussa vielä sanoa mihin aikoo hakea lukion jälkeen. Sitten kun lukion aikana suunnitelmat selkenevät niin ehtii vielä vaikka abivuonna lukea useamman kurssin jotain sellaista ainetta jota ehkä aittenkin tarvitsee ja lukee asioita sitten vaikka itsenäisesti pääsykokeisiisn.

Tyttö on mukava ja kiltti, koulumenestys yläasteella ollut keskitasoa, mutta sosiaalisesti on lahjakas. Lukioon meni lähinnä, koska ei vielä tiedä miksi haluaa isona. Kolme vuotta lisää mietintäaikaa. On enemmänkin käytännön ihminen kuin lukija... Nyt siis aloittaa lukion ja pitäisi tehdä ainevalintoja tässä. On miettinyt valitsevansa niitä aineita mistä tykkää, eli juurikin taideaineita niin paljon kuin mahdollista, terveystietoa yms. Ehkä psykologiaa, muttei vielä oikein tiedä millaista se on. Ei haluaisi fysiikkaa, kemiaa, historiaa enempää kuin mitä on pakko. Jäimme kuitenkin miettimään noiden valintojen vaikutusta, mutta toisaalta myös sitä, että kun ei ole liikaa vaativia aineita, ehtii/jaksaa panostaa paremmin niihin aineisiin mitä hänellä on ja numerot saattaa olla paremmat kuin mitä olisi kunnianhimoisilla ainevalinnoilla. On jo ilmoittanut, että yliopistoon hän ei halua. Amk lähinnä mielessä jatkon suhteen siis.

ap

Vierailija kirjoitti:

Lyhyt matematiikka ja amk ovat enimmäkseen aika vitsejä, joten tuskin kovinkaan monet amk ovet sulkeutuvat noilla valinnoilla. Jos tyttö on mukava ja kiltti, niin jatko-opintoina kannattaa miettiä juurikin jotain sosiaali-/terveysalaa.

Niin. Insinöörialat ja kaupan -puhumattakaan taidealoista ovatkin niitä pahuuden pesäkkeitä, joista mukavien ja kilttien tyttöjen kannattaa välttää. Huokaus. Mistä näitä ennakkoasenteita tulee? -  Hakiessani aikanaan opiskelupaikkaa ei kukaan kysellyt sitä, kuinka kilttejä tai vähemmän kilttejä olimme aiemmin olleet. 

Ok, kiitos vastauksista.

ap

Totta Mooses rajoittaa vaihtoehtoja, jos ottaa lukiokurssit leikki ja laulu-linjalta. Mutta jos ei ole kunnianhimoinen yhtään, niin sitten ei ole ja itse siitä vastuun kantaa. Ihmetyttää vaan, miksi hommailla, eihän sitä kehity ellei uskalla eikä ponnistele.

Jos hän on mukava ja kiltti, niin löytyy ne tärkeimmät osaamiset, joilla tämän päivän työelämässä menestyy suunnilleen johtoryhmätasolle saakka. Joku pitkä matikka ei tosielämässä ole helvetin mitään, jos ei välttämättä DI:ksi tai lääkäriksi halua. Psykologia kylläkin, jos sille alalle haluaa työllistyä vaatii kyllä myös matemaattista osaamista.

Pitkä matikka on otettava. Sen lisäksi on ehdottomasti oltava pitkä saksa, joitain muita vieraita kieliä (ainakin venäjä on hyvä aloittaa viimeistään tuolloin, jos ei ole jo aloitettu). Näiden lisäksi pitkä fysiikka ja kemia tai vaihtoehtoisesti historia ja yhteiskuntaoppi. Muutoin ei kersasta tule mitään, ja sitten asuu sillan alla loppuikänsä ja kiroaa valintojaan ja vastuuttomia vanhempiaan!

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matikka on otettava. Sen lisäksi on ehdottomasti oltava pitkä saksa, joitain muita vieraita kieliä (ainakin venäjä on hyvä aloittaa viimeistään tuolloin, jos ei ole jo aloitettu). Näiden lisäksi pitkä fysiikka ja kemia tai vaihtoehtoisesti historia ja yhteiskuntaoppi. Muutoin ei kersasta tule mitään, ja sitten asuu sillan alla loppuikänsä ja kiroaa valintojaan ja vastuuttomia vanhempiaan!

No ei nyt jumalauta! Matikkalinjalla tietenkin myös pitkä fysiikka (vaikeampaa kuin matikka) já ehkä kemiakin kaveriksi. Vaikka kyllä sitä saksaakin voi lukea ja vaikka jotain vitun latinaa.

Olen samassa tilanteessa. Houkutan tyttöäni ottamaan pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Hän ei halua enkun ja ruotsin lisäksi kolmatta kieltä, mikä on ok.

Voi olla, ettei matemaattiset suju. Sitten muutetaan suunnitelmaa