Uskotko, että sateenkaariperheessä kasvaminen voi haitata lapsen henkistä kehitystä?

Ei tämä ole uskon asia, sillä aiheesta on olemassa tutkittua tietoa että ei haittaa.

Terveisin tavallinen hetero

Lapsen kehitystä haittaa eniten, jos hän ei koe itseään rakastetuksi. On vaikea kuvitella, että joku sateenkaariperhe hankkisi lapsen, jos tarkoituksena ei ole rakastaa lasta. Heille kun noita lapsia ei synny vahingossa. Tällä en tarkoita, etteikö heteroperheen vahinkolapsi voisi olla rakastettu, olenhan itse esimerkki sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole uskon asia, sillä aiheesta on olemassa tutkittua tietoa että ei haittaa.

Terveisin tavallinen hetero

Mutta onko se tutkittu tieto luotettavaa vai ei?

Voi haitata, vanhemmat voivat aina haitata lapsen henkistä kehitystä. Miten se olisi sateenkaariperheessä estetty?

En usko ja senpä vuoksi aiomme hankkia lapsia. Enemmän tässä heteroperheessä, jossa itse kasvoin, on tullut ties mitä ongelmia.

Tuntemissani sateenkaariperheissä kasvaa ihan tavallisia lapsia.

Lapselle on parasta kasvaa hyvässä ympäristössä hyvien vanhempien kanssa, ei seksuaalinen suuntautuminen tee kenestäkään automaattisesti hyvää eikä huonoa vanhempaa.

Ei voi haitata, lapsi tarvitsee vain normaalin tasapainoisen ja turvallisen lapsuuden, ei ole sukupuolista kiinni.

Kumpa Erikakin olisi sijoitettu johonkin sateenkaariperheeseen,mutta ei. terv. ex gay vastainen

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole uskon asia, sillä aiheesta on olemassa tutkittua tietoa että ei haittaa.

Terveisin tavallinen hetero

Torjutte mielestänne ne tiedot, jotka eivät sovi kuplaanne. On naiivia torjua faktoja vain siksi, koska ei pidä niistä.

Sateenkaariperheessä kasvaminen ei haittaa lapsen kehitystä jos aikuiset ovat kaikin puolin henkisesti tasapainoisia ihmisiä. Sama koskee hetero perheitä. Ihmisiä pitää katsoa yksilöinä eikä määritellä heitä jonkun "statuksen" mukaan. Vastasin kysymykseen että sateenkaariperheessä kasvaminen ei haittaa lapsen kehitystä. Koska näin yleensä ottaen onkin.

Sama pätee heteroiden kohdalla. Eli, jos lähtökohdat ovat huonot määrittelemättömistä syistä niin silloin kehitykselle voi olla haittaa mutta tuolloinkaan ei niin aina ole.

Tottakai se voi haitata. Mutta harvemmin varmaan haittaa.

Vaikka olisikin kaksi rakastavaa äitiä tai isää, niin lapsi kaipaa (välillä alitajuisesti) silti sitä puuttuvaa biologista vanhempaansa ja se aiheuttaa tietynlaisen juurettomuuden tunteen, jota on hankala käsittää. Sateenkaariperheissä lapselta evätään mahdollisuus kasvaa äidin ja isän kanssa. Lapsi kaipaa miehen ja naisen mallia kotona, koska äideillä ja isillä on erilaiset lapsen kehitykseen vaikuttavat roolit - äidiltä saa suojaa, ansaitsematonta rakkautta, kun isällä on rohkaiseva vaikutus, pääpiirteittäin.

Yksinhuoltajaheteroperheissä tilanteeseen on usein johtanut epäonnistunut parisuhde, ja lapselle toisen biologisen vanhemman puuttuminen arkielämästä (vaikka vaikuttaa sekin tutkitusti negatiivisesti) on helpommin lapselle käsiteltävissä.

Vastasin uskon, koska on toki mahdollista, että lapsen kehitystä voi haitata missä tahansa perhemuodossa eläminen.

Olen 20v sinkku biseksuaali (nainen) ja olen miettinyt tätä asiaa jonkin verran. Tavallaan järki sanoo että jos kaksi täyspäistä henkilöä, olivatpa sitten nais -tai heteropari, kasvattaa yhdessä lapsen niin kai siitä lapsesta nyt ihan normaali tulee mutta toisaalta taas biologiset perhesiteet tuntuvat olevan useimmille todella tärkeitä. Esim. adoptiolapset haluavat yleensä aikuisena saada tietää ja tavata biologiset vanhempansa ja Kadonneen jäljillä -ohjelmassa on metsästetty milloin kenenkin isää tai isovanhempia.

Vähän aikaa sitten sateenkaariperheiden tukijärjestö julkaisi oman tutkimuksensa jonka mukaan homo -ja lesboparien lapsilla menisi hyvin. En kuitenkaan perustaisi näkemystäni kyseisen tutkimuksen varaan yhtään sen enempää kuin aitoavioliittolaistenkaan vastaaviin koska niitä kumpaakaan tuskin voi pitää puolueettomana ja laadukkaana.

Jään siis seuraamaan tätä ketjua jos jollain olisi jotain UUSIA ja perusteltuja näkökulmia.

Nick kirjoitti:

Vaikka olisikin kaksi rakastavaa äitiä tai isää, niin lapsi kaipaa (välillä alitajuisesti) silti sitä puuttuvaa biologista vanhempaansa ja se aiheuttaa tietynlaisen juurettomuuden tunteen, jota on hankala käsittää. Sateenkaariperheissä lapselta evätään mahdollisuus kasvaa äidin ja isän kanssa. Lapsi kaipaa miehen ja naisen mallia kotona, koska äideillä ja isillä on erilaiset lapsen kehitykseen vaikuttavat roolit - äidiltä saa suojaa, ansaitsematonta rakkautta, kun isällä on rohkaiseva vaikutus, pääpiirteittäin.

Yksinhuoltajaheteroperheissä tilanteeseen on usein johtanut epäonnistunut parisuhde, ja lapselle toisen biologisen vanhemman puuttuminen arkielämästä (vaikka vaikuttaa sekin tutkitusti negatiivisesti) on helpommin lapselle käsiteltävissä.

Eli olet sitä mieltä, että lapsen on parempi olla syntymättä, ettei tämä vain joudu kokemaan "tietynlaista juurettomuuden tunnetta"? Aika karu kanta, varsinkin kun Suomessa on muutenkin alhainen syntyvyys.

Sellaista olen ollut huomaavinani että esim. yh-äitien lapsille on sosiaalisesti hyväksyttävää puhua siitä jos isättömyys aiheuttaa tuskaa mutta sateenkaariperheiden lapset eivät "saisi" kysellä puuttuvan vanhempansa perään koska kyseleminen ikään kuin mitätöisi sen perheen toisen aikuisen roolin lapsen kasvattajana. Kun yh-äiti voi todeta lapselle olevansa samaa mieltä siitä että on surullista että isä kuoli, häipyi tai ei ole tiedossa niin sateenkaariperheen vanhemmat taas olettavat että kyllähän se vanhemman samaa sukupuolta oleva kumppani nyt ajaa isän/äidin roolin siinä missä lapsen oikea isä/äiti ajaisi.

Haluaisin tietää, että minkälaisia perusteluita on heillä, joiden mielestä samaa sukupuolta olevat vanhemmat vahingoittavat lapsen henkistä tasapainoa. En keksi itse yhtään syytä.

Yksikään lapsi ei valitsisi pervoparia ;-(

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin tietää, että minkälaisia perusteluita on heillä, joiden mielestä samaa sukupuolta olevat vanhemmat vahingoittavat lapsen henkistä tasapainoa. En keksi itse yhtään syytä.

Aika monesti on mainittu juurettomuuden tunne ja kipu siitä että isä tai äiti puuttuu eikä oman vanhemman samaa sukupuolta oleva kumppani voi sitä korvata.

t. se 20v biseksuaali

Yhdysvalloissa oli tehty massiivinen tutkimus tästä aiheesta. Tutkimuksenasettelu oli monipuolisesti ja tarkasti toteutetti. Tulokset olivat päinvastaiset muihin tutkimuksiin verrattuna.

Ja koska Yhdysvalloissa sateenkaarimyönteisyys on korkeammalla (kuin esim.Suomessa) - näitä tutkimustuloksia ei haluttu uskoa. Tutkija(t) saivat melkoisen p.ryöpyn ja vihat niskaansa. Heidän tutkimuksensa kyseenalaistettiin ja asetettiin ison koneiston uudelleen tutkittavaksi. Mitään korjattavaa ei kuitenkaan löytynyt. Maailmanlaajuisesti tuloksia ei kovin voimalla levitetty, koska media ei halua julkaista toisenlaista näkökulmaa. Mutta googlettamalla löytyy.

En kerro omaa mielipidettäni, koska sillä ei ole merkitystä, mutta kiinnittäisin kuitenkin huomionne siihen, että mitä tahansa tutkitaan, niin huomioi mikä taho rahoittaa tutkimuksen tai kuka sen julkaisee. Esim. karkkitehdas ei julkaise tulosta, jossa sokerin kerrotaan haittaavan lasten hampaiden kehitystä jne.