Hoi kaikki kielioppinatsit!
Avasin teille ihan ikioman ketjun, jossa saatte vänistä kaikista pilkkuvirheistä, näppäilymokista ja kielioppisäännöistä. Eli jos tunnet ihan pakottavaa tarvetta avautua jonkun kanssapalstailijan kirjoitustavasta, tämä on sinun paikkasi!
Ja jos olet harvinaisen sinnikäs tapaus, voit löytää toivottavasti tästä ketjusta hengenheimolaisen, joka inttää kanssasi sivukaupalla jostain joutavanpäiväisestä asiasta.
Olkaa hyvä!
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Avasitko sen minun innostamana?
T. hiuksi
No en :)
En nyt sentään joka ketjua lue, mutta yleensä mielenkiintoisetkin keskustelut rupeaa korpeamaan, kun porukka vääntää jotain epäolennaisuuksia.
Missäs ketjussa sä oot saivarrellu? Että osaan pysyä kaukana :DD
Ja tämäkin ketju lähti heti alkuunsa sivuraiteille. Keskitytään asiaan.
tää tulee varmaan tarpeeseen.kaikki kirjoitteliat vois vaikka siirtyä tänne.
Mä ärsyynnyin ennen, kun joku viilasi pilkkua.
Nyt ymmärrän paremmin. Kuuntelin erään kirjailijan haastattelua asiasta ja aloin miettiä,että kyllä minuakin usein nyppii nähdessäni ihmisten tekevän ihan typeriä virheitä lastensa kanssa (työskentelen päiväkodissa). Mutta toisaalta, ihmisiähän vain olemme. Virheitä saa tehdä.
Minä en siis avannut tätä ketjua, vaikka minua äsken mokastani päivämääräpisteen kanssa moitittiin.
Kiitän. Arvostan tätä äärettömän tärkeää aloitusta.
MIKSI sotilaspoliisi-sana oli kirjoitettu isolla alkukirjaimella? Minkä vuoksi?
MIKSI turhan moni kirjoittaa sinullekkkkkkkkkkkkkin vähintään kahdella k-kirjaimella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avasitko sen minun innostamana?
T. hiuksi
No en :)
En nyt sentään joka ketjua lue, mutta yleensä mielenkiintoisetkin keskustelut rupeaa korpeamaan, kun porukka vääntää jotain epäolennaisuuksia.
Missäs ketjussa sä oot saivarrellu? Että osaan pysyä kaukana :DD
Huomasin just, että siinähän on jo otsikossakin virhe...Ei jeesuksen kevät :)
Saanen huomauttaa , että Jeesus on erisnimi ja kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Teen itsekin virheitä, muttavtoisten virheet luonnolliset örsyttävät, eivät omat ;)
Itseäni ärsyttäviä virheitä ovat
- parempi, kuin
- minullekkaan
- kesä loma
- Töölööseen
- ketä on tulossa?
- hiat
Luulin vielä viime vuoteen asti, että se on "elämänkerta", eikä "elämäkerta".
Toinen järkytys on ollut, että "edukas" on oikeasti sana. Tämän sanan kuuleminen aiheuttaa noin viikon vitutuksen.
Kumpa empä tullut olisi en tänne?
Aloituksen otsikossa on pilkkuvirhe. Hoi-sanan jälkeen tulisi olla pilkku.
Älä käytä natsi-sanaa jos et puhu oikeista natseista.
Tässä nyt vähän esileikkiä.
Parhaimpi-sanaa ei ole suomen kielessä. Se on paras, parhaita, parhaiden jne. Myöskin on myös väärin. Se on myös.
Miksi pilkutetaan ennen kuin-sanaa? Ja miksi ihmeessä sekoitetaan kysymys- ja persoonapronominit?
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen otsikossa on pilkkuvirhe. Hoi-sanan jälkeen tulisi olla pilkku.
Älä käytä natsi-sanaa jos et puhu oikeista natseista.
Tässä nyt vähän esileikkiä.
Tuohon jos-sanan eteen olisi kyllä mahtunut pilkku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen otsikossa on pilkkuvirhe. Hoi-sanan jälkeen tulisi olla pilkku.
Älä käytä natsi-sanaa jos et puhu oikeista natseista.
Tässä nyt vähän esileikkiä.
Tuohon jos-sanan eteen olisi kyllä mahtunut pilkku?
ja "jälkeen tulisi olla" -> jäljessä tulisi olla / jälkeen pitäisi tulla
Hyvä aloitus! Itseäni ihmetyttää suuresti, miten suomalaiset ovat niin innokkaita virheiden kyttääjiä. Liittyykö se jotenkin siihen meidän sääntöuskovaisuuteemme, joka tekee olomme turvalliseksi? Vai halutaanko toisten virheiden osoittamisen myötä nostaa omaa paremmuutta?
Olen itse suomen kielen opettaja, joten ehkä saan työssäni korjailla kirjoitusvirheitä tarpeeksi, jonka vuoksi en jaksa niistä kiinnostua vapaa-ajallani. Mutta ilmiö on erittäin kiinnostava!
Ps. Paina yläpeukkua, jos tarkistit tekstini oikenkirjoituksen.
No minua ärsyttää eniten se että joku vänkää että ei haittaa törkeät kirjotusvirheet "kunhan tulee ymmärretyksi" ja vetoaa milloin kiireeseen, huonoon näppäimistöön tai väsymykseen. Ei se nyt haittaa jos välillä tai kasuaalissa tekstissä kirjoittaa mtiä sattuu (kuten minä nyt tässä) mutta ettei ikinä milloinkaan koskaan voi kirjoittaa oikein koska aina muka on kiire tai huono näppäimistö. Miksei voi vaan rehellisesti myöntää ettei osaa kirjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Ja tämäkin ketju lähti heti alkuunsa sivuraiteille. Keskitytään asiaan.
Miksi aloitit lauseen ja-sanalla?
Avasitko sen minun innostamana?
T. hiuksi