Lue keskustelun säännöt.
Miksi et pidä ruoanlaitosta? (Minä en pidä)
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki se vaiva. Varsinkin jos vain itselleni kokkaan.
Lisään vielä astioiden ja kattiloiden pesun - ei ole astianpesukonetta.
1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska se pitää tehdä joka päivä. Se tappaa innostuksen. Ei mikään voi olla niin kivaa että sitä haluaisi tehdä päivittäin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen - ei edes seksi! - ja juhlapyhinä vielä tuplasti ja triplasti!
En osaa maustaa. Mun tekemä ruoka ei maistu yhtään miltään. Mies on onneksi ammatiltaan kokki ja jaksaa tehdä ruokaa vielä kotonakin. Mut mä osaan leipoa ja leivonkin monta kertaa viikossa esim. leipää.
No pidän ja en pidä. Sinkkutaloudessa kokkaaminen on eräänlaista suhaamista, sillä en isommin lämpene eilisille jämille. Keittoja (pakastesuikaleista saa kätevästi kerta-annoksen) sekä pastoja tulee syötyä aika paljon - kokoperunaa tuskin koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sotku, vaiva ja aika. En myöskään pidä muista kotitöistä. Teen kuitenkin.
En tykkää. Olen ihan totaalisen kyllästynyt tekemään ruokaa ja miettimään mitä ihmettä sitä nyt syötäisiin. Mies ei koskaan kerro mitä haluaa, vastaus on aina keksi jotain. Sit ei kelpaa kun taas samaa. Mutta kun en keksi mitään kun niitä ainaisia samoja ruokia! Hirveä vaiva ja kamala sotku sen jälkeen ja tiskit kertyy kun ei oikein remontin ja töiden takia ehdi siivoamaan. Sen ruuan kerkiää kiireellä tekemään ja sitten pitää jo kiitää tekemään remppaa. Hohhoi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus ennen ollut innokas ruoanlaittaja. Joskus mainitsin ruoanlaiton jopa harrastuksekseni. Nykyään ei millään jaksaisi kiinnostaa. Yritän keksiä ja ostaa ruoat viikoksi kerrallaan, ettei tarvitsisi arkena miettiä ruokia. Olen suurtalouskokki ja töissä päivät laitan ruokaa, tiskaan ja siivoan keittiötä. Tympäisee joskus väsyneenä töiden jälkeen miettiä, että sama rumba alkaa kotona uudestaan.
Joskus olen tulostanut jonkun koulun ruokalistan (en oman työpaikkani, että tulee vaihtelua) ja yrittänyt sitä mukaillen tehdä ruoat. Sellaistakin olen yrittänyt kokeilla, että yhtenä päivänä teen jauheliharuoan, toisena keiton, kolmantena kalaruoan, sitten kasvisruoan jne. Jos se vähän helpottaisi ideointia. Arkena teen myös helppoja ruokia, esim. keittoja, kiusauksia tai kastikkeita, jotka valmistuvat perunoiden kiehuessa. Pakastimessa on aina jotain annoksia, jos ei millään jaksa tehdä ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki se vaiva. Varsinkin jos vain itselleni kokkaan.
Kaikki se vaiva. Ja silti usein onneton lopputulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pieni + epäkäytännöllinen keittiö, ei liesituuletinta, kämppä haisee ruualle koko yön jos illalla kokkaa.
En tekisi ruokaa jos ei olisi lapsia, eläisin ruisleivällä vaikka. Se sotku, vaiva ja rahanmeno..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vain toistuu aina samanlaisena. Ei auta vaikka kokeilisi jotain uutta ruokalajia, ihan samanlaista siihenkin on ne sipulit ja porkkanat pilkkoa. Sitä paitsi kun laitan ruokaa, tulee silloin aina syötyä liikaa. Päälle vielä tiskaamisen vaiva.
Olen sinkku ja pyrin tekemään kerralla isomman annoksen, josta jää pakastettavaksi, ja usein myös monta ruokalajia kerralla. Näin, jottei tarvitse ihan joka päivä aloittaa alusta asti sitä vääntämistä. Jotain salaatteja joutuu silti pilkkomaan harva se päivä.
Omatekemäni ruoka on kuitenkin hyvää (vaikka itse sanonkin) ja edullista. Ja ainakin tiedän mitä syön; teen yleensä kaiken raaka-aineista asti, en käytä puolivalmisteita. En halua vaihtaa eineksiin tai ravintolasyömiseen.
Ruoanlaiton vaiva tuntuu pienemmältä kun tiskaa valmistusastiat ruoan kypsyessä, eihän nyt uuniruoka kovin vaivalloista ole. Aina voi esivalmistella.
Kaikki eivät opi pitämään, ymmärrän senkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tykännyt. Aina ihmettelen ihmisiä jotka kertovat ruuan laiton olevan rentouttavaa. Ihme tyyppejä. Se on stressaavaa, rasittavaa ja sotkuista. Ja kauheesti tiskiä tulee.
Kaikki se vaiva. Varsinkin jos vain itselleni kokkaan.