Miten Yhdysvalloissa tulee vastata kohteliaisuusfraaseihin kuten "Hi, how are you?" tai "My name is Juntti, nice to meet you."
Tuntuu läkähdyttävältä ajatella, että kun tapaa ihmisen, pitää ensin lätistä neljät vuorosanat muuten vain ennen kuin pääsee eteenpäin.
Suomessa voi tavata uusia ihmisiä ja sanoa vain "Hei" tai oman nimensä kätellessä. That's it.
Pitääkö noihin vastata kysymällä samat uudestaan? Eli How are you - I'm fine, how are you?
Kommentit (18)
Howard are you- vastataan lyhimmillään I'm fine. And you?
Nice to meet you- vastataan I'm Minna. Nice to meet you, too.
Itse tuli aina vastattua tuo I'm fine - How are you. Todella outoa kun ihan ventovieras ihminen bussipysäkilläkin (Briteissä) saattoi tuon How are youn heittää. Millä tavalla on kohteliasta kysellä tuota tuntemattomilta ihmisiltä joiden kuulumisista ei ole edes kiinnostunutkaan? Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Meille väitettiin lukion englannissa kivenkovaan, että how are youun vastataan suoraan takaisin, että how are you... En ole kyllä kuullut tuota missään enkä aio itse käyttää, ikinä.
"How are you - I'm fine, how are you?" on minusta oikein sopiva. Jos ei ole fine niin saahan sitä sanoa miedomminkin, tai kriisitilanteessa paljonkin pahemmin, kunhan ei nyt oikeasti ala vuodattaa terveydentilastaan ja parisuhteestaan kesken tervehtimisen.
-viisi vuotta briteissä asunut
Muistat luultavasti väärin. How do you do'hon vastataan How do you do. How are you'hun taas Good, fine tai USA:ssa mieluiten Great.
USAssa vastaat How are you- kysymykseen (I'm)good/fine, how are you? tai Nice to meet you-fraasiin vastaat Nice to meet you. Eli todellakin pitää toistaa noi jutut, se kuuluu etikettiin.
Oli muuten outo tuo 80-luvun enkuntunnilla opetettu How do you do. En ole vielä koskaan työ- tai matkustelukuvioissa maailmalla törmännyt tuohon kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Oli muuten outo tuo 80-luvun enkuntunnilla opetettu How do you do. En ole vielä koskaan työ- tai matkustelukuvioissa maailmalla törmännyt tuohon kysymykseen.
Se on aika vanhanaikainen tervehdys, kylla siihen satunnaisesti tormaa ylaluokan Brittien (tai Hyacinth Bucket'n) keskuudessa.
Mitä läkähdykseen tulee: on eri maita ja tapoja. Jossain päin maailmaa joudut esittelemään itsesi vielä pidemmän kaavan mukaan, toisaalla esittely on lyhyempi kuin Suomessa. Emme me ole keksineet mitään ylivertaista kaavaa esittelytilanteeseen, josta muiden tulisi ottaa mallia ;)
Fine, thanks. You?
Yeah, you too. I'm Puntti.
T. Natiivi
Jos puhutaan päivittäisestä asioinnista kaupassa jne. niin Jenkeissä "How are you?" on oikeasti sama kuin "Hei" meillä. Siihen voi yksinkertaisesti vastata "How are you?" takaisin. Samanlainen tervehdysten vaihto kuin täällä, ei sen kummempaa.
Good, how are you?
Nice to meet you Juntti, how are you?
Hi, how are you -> I'm good, thanks, how are you/Fine, how are you?
My name is Juntti, nice to meet you -> I'm Pentti, nice to meet you/good to meet you
Ekselent! It vas nais tu sak joor dik tuu!
Minä yleensä vastaan. Good, thank you. How about you?
Ja minä miehelle koivusta kullikkeet. Saunoessa maistuu ja lopuksi anopille läskisoossi vaivaamiseen. Eipä tarvi enää tukikkeita tai tippapulloa!
Meille väitettiin lukion englannissa kivenkovaan, että how are youun vastataan suoraan takaisin, että how are you... En ole kyllä kuullut tuota missään enkä aio itse käyttää, ikinä.
"How are you - I'm fine, how are you?" on minusta oikein sopiva. Jos ei ole fine niin saahan sitä sanoa miedomminkin, tai kriisitilanteessa paljonkin pahemmin, kunhan ei nyt oikeasti ala vuodattaa terveydentilastaan ja parisuhteestaan kesken tervehtimisen.
-viisi vuotta briteissä asunut