Hirveä keskenmenopelko :( RV 6+6..auttakaa
Yhden tuulimunaraskauden kokeneena (v. 2002) pelkään nyt hirveästi. Toissapäivänä ultrassa nähtiin 8mm mittainen alkio, jonka sydän sykki. Pelottaa silti hirveästi... Jo tuon pienen pienen ihmisenalun menettäminen olisi aivan hirveää. Pelkään kovasti, koska joka paikassa varoitellaan ja puhutaan keskenmenoista. Mitä, jos epäonni taas sattuu kohdalleni? Seuraava ultra vasta rv 12, miten jaksan odottaa sinne asti? Raskausoireitakaan ei ole paljoa, joten niiden olemassaoloakaan en voi pahemmin seurata... :(.
Kommentit (14)
käsittääkseni on monta kertaa todennäköisempää että raskaus jatkuu normaalisti kuin että se menisi kesken. ja koska et voi estää tai aiheuttaa keskenmenoa millään lailla on sen murehtiminen etukäteen oikeastaan ihan turhaa.
yritä nyt vain olla ihan rauhallisin mielin raskautesi suhteen :) vanhemmuus on juuri tuollaista, koko ajan saa kantaa huolta jälkeläistensä hyvinvoinnista. sitten kun ei enää tarvitse pelätä keskenmenoa niin sitten saa murehtia ettei lapsi sairastu vakavasti tai loukkaannu onnettomuudessa... eikä elämää pysty elämään jos on koko ajan aivan paniikissa jokaisesta mahdollisesta kauhuskenaariosta joka voi iskeä!
Ei voi kuin elää päivän kerrallaan ja toivoa parasta. Tuulimunaraskautta nyt ei ainakaan tarvitse pelätä, kun vauvanalku näkyi jo kohdussa. Onnea matkaan!
Se tässä ehkä eniten rassaakin, kun tämä asia ei ole mitenkään minun käsissä. Pitää vaan toivoa parasta!
toivon kuitenkin, että raskautesi on vuodoton, helppo ja päätyy helppoon ja nopeahkoon synnytyseen.
Itse vuosin verta koko alkuraskauden. >Silti minulla 2kk vanha poika
Itse odotan toista lastani, ja vielä näin rv31 pelkäsin viimeksi tänä aamuna vauvan kuolleen mahaan, kun se oli niin pitkään hiljaa. Oli ihan pakko herättää se tökkimällä, koska aloin olla jo tosi huolissani.
Mun kohdallani pelko on ollut koko ajan läsnä, mutta parhaiten sen kanssa selviää kun pitää itsensä sen verran kiireisenä ettei ehdi liikaa ajatella asiaa...
kunhan raskausviikkoja tulee lisää. Ja älä herran tähden vaan lue mitään keskenmenokeskusteluja, niistä tulee ihan oikeasti aivan vainoharhanen olo. Itse stressasin alkuviikkoina ihan kamalasti, kävin yksityisellä ultrassa ja kauhistuin jokaista vihlasua vatsassa. Hyvin selvisin ja lapsi on nyt 6kk.
Tsemppiä kovasti!
keskenmenon kokeneiden kokemuksia. Siitä tämä pelko alkoikin, kun tuntuu, että niin moni on kokenut keskenmenon ja ei edes ihan alkuraskaudessa. Täytyy pysytellä ihan suosiolla vaan joulukuun odottajissa, jos jossain pinossa haluaa kirjoittaa :). Hassua, kun yleensä en ole kovinkaan paha stressaaja, mutta tämä asia - oman lapsen menettäminen - on jo nyt näin iso pelon aihe. -ap
Itsekin pelkäsin ihan kauheasti alkuraskaudessa ja vieläkin on välillä pelko perssiissä, kun alkaa asiaa ajattelemaan. Mutta kyllä se helpottaa ja alat nauttimaan raskaudesta. Mulla nyt rv15, eikä pelot tule enää läheskään päivittäin mieleen.
Hyviä vointeja ja onnea odotukseen! Toivon täällä parasta sinunkin maha-asukkisi puolesta :)
ne on todella yleisiä, valitettavasti. yksi neljästä raskaudesta päätyy keskenmenoon, mutta turha sitä on murhetia jos niin käy niin tod.näk vauvasi olisi aika pahasti vammainen. Keskenmenojen yleisin syy on kromosomi poikkeavuudet. Itse et juuri voi asialle mitään jos niin käy. AP:lle tarroja, tiedän tunteen, kahden keskenmenon ja yhden tuulimunan kokeneena elin kaksi viimeistä raskautta paniikissa, jokaista vatsan väännettä väärin tulkiten, nyt kuitenkin rv38 ja yksi vesseli vieressä sitoo mun jalkaa tuoliin kiinni :)
äsken kävin vessassa, niin paperiin jäi sitten vaaleanpunaista tuhrua ja aika reilusti :((.... Tätä oli rv 4 samaan aikaan kun menkkojen olisi pitänyt alkaa muutaman pvän ajan, mutta miksi nyt TAAS??? Pitäisikö soittaa jonnekin? Vai vain odottaa? Just kun tänne tein tämän aloituksen niin heti seuraavana päivänä tulikin sitten vuotoa :((( -ap rv 7
Itselläni oli tuulimunaraskaus v. 2005 ja todellakin tiedän ettei nuo keskenmenot ole mitään kivoja. Mutta tosiasia kai on et pitäs yrittää rauhoittua ja koittaa elää mahdollisimman normaalia elämää. Jos koko ajan stressaa ei se varmasti ole hyvä asia. Tiedän ettei se välttämättä ole helppoa, mut yrittää aina voi.
Ja tiedän, että ainoa asia mitä voi sulle vastata, on se, että ota rauhallisesti, et voi asialle mitään. Ja tiedän senkin, että se ei lohduta yhtään! Hirveetä se vessassa rampaaminen ja tilanteen tarkistaminen.
Toivon, että sulla kaikki menee hyvin.
Se on hyvä puoli, että sikiö on nähty elossa. Silloin sulla on pienempi riski keskenmenoon. Käy katsomassa Tekayn sivuilta.
Itselläni on kolme onnistunutta raskautta ja kaikissa vuotoa, toisissa enemmän, toisisa vähemmän. Neljäs päätyi keskeytyneeseen keskenmenoon, vaikka syke nähtiinkin.
Asia on vaan niin, että sinä et voi tilanteelle mitään. Koita suunnata ajatuksiasi muuhun. (vaikka mahdotontahan se on.) Aika sitten auttaa. Mulla pelkoon auttaa jo paljon sen kriittisen rv 12 saavuttaminen.
Itselläkin ollut yksi tuulimuna ja kuollut lapsikin. No, onneksi on neljä tervettä ja elävää.
Haudalle vien kukan huomennakin äitinpäivänä kuten äitinikin haudalle ja eilen synttäreitä viettäneen isäni.
ei auta kuin elää ajatellen huomista. Ei voi elää peläten koko ajan. Voimiahan se vaatii mutta jokaisesta asiasta voi löytää sen huonon puolen. Kuten myös hyvän. Eikö?