Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mökkielämä - ihan helv**in tylsää
24.06.2017 |
No joillekin riittää kai elämässä se kun joutsenet tulevat tällä viikolla 10 metriä lähemmäs laituria ja päivittelevät sitä sitten päiväkaupalla. Ja kitkevät rikkaruohoja raparperin ympäriltä.
Minä olen aina kurkotellut vähän kauemmas joten en todellakaan kestä mökkielämää, en edes näin viiskymppisenä.
Kommentit (27)
Älä sitten mene sinne mökille. Niin yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Istuskelu mökkilaiturilla yksin luonnon ympäröimänä on parhaita kokemuksia, joita olen koskaan saanut.
Henkilökohtaisesti tykkään enemmän mökkielämästä kuin esimerkiksi betonikuutiossa istumisesta. Pahinta on, jos joutuu asumaan pienessä yksiössä jossain kylässä, jossa ei ole juuri mitään palveluita.
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti tykkään enemmän mökkielämästä kuin esimerkiksi betonikuutiossa istumisesta. Pahinta on, jos joutuu asumaan pienessä yksiössä jossain kylässä, jossa ei ole juuri mitään palveluita.
En kyllä heti keksi tilannetta, jossa joutuisi asumaan pienessä yksiössä kylässä ilman palveluita. Suomessa kun saa muuttaa isoon kaupunkiin vaikka ilman rahaa, ja yhteiskunta maksaa muuttoavustustakin. Tulee mieleen lähinnä pantarangaistuksen suorittaminen.
Tiedän tunteen, jos mökki on sellainen jossa ei voi tehdä mitään. Sellaisiakin on. Toisaalta jos sijainti on sillä lailla hyvä että lähellä menee vaikka hyviä polkuja, voi käydä patikoimassa kuten kaupungissakin. Sen jälkeen istuskelu rannallakin tuntuu taivaalliselta taas hetken aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tykkäsin mökkeilystä lapsena, mutta siinä vaiheessa kun aloin olemaan tarpeeksi vanha pakkotyöhön katosi kaikki ilo mökkeilystä. En edelleenkään 38 vuotiaana pysty ymmärtämään mitä nautintoa on omistaa maapläntti ja mökki kun siellä ei ole aikaa vain olla ja nauttia vaan koko ajan pitää olla selkä väärällä kitkemässä jotain hemmetin roskaheinää tai tekemässä puita.
Kaikki eivät tykkää samoista asioista. Meillä on iso, tilava, valoisa rantamökki, vieraille on omat erilliset majoitustilat niin ei ahdista esim yhteisasuminen.
Iso mukava sauna, veneily ja kalastusmahdollisuus. Luxusgrilli, sähköt ja kaikki mukavuudet mm juokseva vesi, suihku, iso plasmatelkkari, lapsille on pleikkarit, videot yms kirjoja jne
Mökillä tehdään antaumuksella herkkuruokia, ja nautitaan luonnosta. Ranta ja vesistö on niin kaunis! Täällä rentoudun ja stressi laukeaa. Piristyn aina kun pääsen tänne. Etäisyys ja paikanvaihto tekee myös päälle hyvää, sen olen huomannut. On ihana polttaa takassa puita ja laittaa kynttilöitä palamaan ja kuunnella hyvää musiikkia, kaupungin kerrostalossa ei ole samaa tunnelmaa puhumattakaan tuosta luonnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä teen mökillä samaa kuin kotonakin rentoutuessa, makaan, luen kirjoja, herkuttelen, ryyppään ja keskustelen perheeni kanssa. Minusta on kuitenkin hauskempaa maata ulkosohvalla meren rannassa terassilla kalja kädessä kirjaan syventyen kuin omassa olohuoneessa. Ulkoilma ja meri-ilma auttavat vuorokausirytmin ylläpitämisessä (kärsin usein unettomuudesta). Se toisaalta piristää ja virkistää, mutta päivän ulkona makaamisen jälkeen uni tulee paremmin. Etätöiden tekemisessäkin on toisenlaista hohtoa mökin terassilla kuin kotona.
Ja miksi sitten omassa pihassa makaaminen ei vaikuta minuun samalla tavalla? Ei ole sitä merta aivan äärressä, ja lisäksi äänimaisema on levoton: ruohonleikkureita, trampoliinien kitinää, naapureiden häiriintyneiden penskojen mökää, ohi kulkevia pensasaidan yli pällisteleviä koirankusettajia.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, jos mökki on sellainen jossa ei voi tehdä mitään. Sellaisiakin on. Toisaalta jos sijainti on sillä lailla hyvä että lähellä menee vaikka hyviä polkuja, voi käydä patikoimassa kuten kaupungissakin. Sen jälkeen istuskelu rannallakin tuntuu taivaalliselta taas hetken aikaa.
Nyt alkoi kiinnostaa. Minkälaisella mökillä ei voi lukea kirjoja, kävellä luonnossa, laittaa ruokaa, kirjoittaa, piirää tai meditoida?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle seura määrää viihtymisen, muilla tekijöillä ei ole niin kovasti tekemistä sen kanssa. Jos onnistuu tasapainottamaan mökkeilyn niin, että saa olla sopivasti rauhassa yksinään ja sopivasti MIELENKIINTOISESSA ja samanhenkisessä seurassa, niin puitteillla ei ole niin väliä ja tekemistä kyllä keksii.
Mökkeily on kyllä kamalimpia ajanviettokeinoa,jos sitä joutuu harrastamaan huonossa seurassa!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät tykkää samoista asioista. Meillä on iso, tilava, valoisa rantamökki, vieraille on omat erilliset majoitustilat niin ei ahdista esim yhteisasuminen.
Iso mukava sauna, veneily ja kalastusmahdollisuus. Luxusgrilli, sähköt ja kaikki mukavuudet mm juokseva vesi, suihku, iso plasmatelkkari, lapsille on pleikkarit, videot yms kirjoja jneMökillä tehdään antaumuksella herkkuruokia, ja nautitaan luonnosta. Ranta ja vesistö on niin kaunis! Täällä rentoudun ja stressi laukeaa. Piristyn aina kun pääsen tänne. Etäisyys ja paikanvaihto tekee myös päälle hyvää, sen olen huomannut. On ihana polttaa takassa puita ja laittaa kynttilöitä palamaan ja kuunnella hyvää musiikkia, kaupungin kerrostalossa ei ole samaa tunnelmaa puhumattakaan tuosta luonnosta.
Oikeesti, videot?? XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkäsin mökkeilystä lapsena, mutta siinä vaiheessa kun aloin olemaan tarpeeksi vanha pakkotyöhön katosi kaikki ilo mökkeilystä. En edelleenkään 38 vuotiaana pysty ymmärtämään mitä nautintoa on omistaa maapläntti ja mökki kun siellä ei ole aikaa vain olla ja nauttia vaan koko ajan pitää olla selkä väärällä kitkemässä jotain hemmetin roskaheinää tai tekemässä puita.
Mökkipihan voi antaa metsittyä ja puut ostaa valmiina. En minä ainakaan tee mökillä mitään pihatöitä. Halonhakkuu on minusta ihan hauskaa puuhaa, mutta kyllähän senkin ulkoistaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, jos mökki on sellainen jossa ei voi tehdä mitään. Sellaisiakin on. Toisaalta jos sijainti on sillä lailla hyvä että lähellä menee vaikka hyviä polkuja, voi käydä patikoimassa kuten kaupungissakin. Sen jälkeen istuskelu rannallakin tuntuu taivaalliselta taas hetken aikaa.
Nyt alkoi kiinnostaa. Minkälaisella mökillä ei voi lukea kirjoja, kävellä luonnossa, laittaa ruokaa, kirjoittaa, piirää tai meditoida?
Ei kaikki tykkää tai kestä montaa päivää pelkkää rauhoittumista, nuo kaikki tekemiset oli sellaisia että ovat oivia keinoja mielen nollaamiseen, mutta liika on liikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, jos mökki on sellainen jossa ei voi tehdä mitään. Sellaisiakin on. Toisaalta jos sijainti on sillä lailla hyvä että lähellä menee vaikka hyviä polkuja, voi käydä patikoimassa kuten kaupungissakin. Sen jälkeen istuskelu rannallakin tuntuu taivaalliselta taas hetken aikaa.
Nyt alkoi kiinnostaa. Minkälaisella mökillä ei voi lukea kirjoja, kävellä luonnossa, laittaa ruokaa, kirjoittaa, piirää tai meditoida?
Ei kaikki tykkää tai kestä montaa päivää pelkkää rauhoittumista, nuo kaikki tekemiset oli sellaisia että ovat oivia keinoja mielen nollaamiseen, mutta liika on liikaa!
Suosittelen sinulle viikon hiljaisuusretriittiä. Siinä oppii itsestään ja oman melensä kanssa olemisesta paljon.
Luksusmökillä voisinkin viihtyä, mutta sellainen perinteinen hyttysten valtaama metsätontti ulkovessoineen ja työleireineen jossain Keski-Suomessa minttuiset hiekkatien päässä... hrrrr.
Käyn äitini mökillä kerran kesässä ja kaksi yötä on enemmän kuin riittävästi sitä mökkielämää. Ei vaan ole mitään sellaista tekemistä, jota jaksaisin kahta päivää enempää. Mielummin uin, grillaan, saunon, ulkoilen ja nautin kahvila- ja terassielämästä kaupungissa. Käyn festareilla ja Lintsillä, menen Suokkiin piknikille, tutkin saaristoa, pyöräilen lasten kanssa pitkin ja poikin...
Mutta hienoahan se on, että jokainen voi löytää sen oman juttunsa!
Kyseessä siis monttuinen hiekkatie....
Vierailija kirjoitti:
Luksusmökillä voisinkin viihtyä, mutta sellainen perinteinen hyttysten valtaama metsätontti ulkovessoineen ja työleireineen jossain Keski-Suomessa minttuiset hiekkatien päässä... hrrrr.
Käyn äitini mökillä kerran kesässä ja kaksi yötä on enemmän kuin riittävästi sitä mökkielämää. Ei vaan ole mitään sellaista tekemistä, jota jaksaisin kahta päivää enempää. Mielummin uin, grillaan, saunon, ulkoilen ja nautin kahvila- ja terassielämästä kaupungissa. Käyn festareilla ja Lintsillä, menen Suokkiin piknikille, tutkin saaristoa, pyöräilen lasten kanssa pitkin ja poikin...
Mutta hienoahan se on, että jokainen voi löytää sen oman juttunsa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, jos mökki on sellainen jossa ei voi tehdä mitään. Sellaisiakin on. Toisaalta jos sijainti on sillä lailla hyvä että lähellä menee vaikka hyviä polkuja, voi käydä patikoimassa kuten kaupungissakin. Sen jälkeen istuskelu rannallakin tuntuu taivaalliselta taas hetken aikaa.
Nyt alkoi kiinnostaa. Minkälaisella mökillä ei voi lukea kirjoja, kävellä luonnossa, laittaa ruokaa, kirjoittaa, piirää tai meditoida?
Käytäpä vähän mielikuvitusta. Vaikkapa saaressa. Tai sijainti on muuten sellainen ettei ole kuin tiheää umpimetsää, suo ja maantie. Mitä tulee tuohon luontokävelyyn. Tai voihan sitä kävellä mutta ei se ole sillä lailla mielekästä kuin sen pitäisi olla jotta sitäkään jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät tykkää samoista asioista. Meillä on iso, tilava, valoisa rantamökki, vieraille on omat erilliset majoitustilat niin ei ahdista esim yhteisasuminen.
Iso mukava sauna, veneily ja kalastusmahdollisuus. Luxusgrilli, sähköt ja kaikki mukavuudet mm juokseva vesi, suihku, iso plasmatelkkari, lapsille on pleikkarit, videot yms kirjoja jneMökillä tehdään antaumuksella herkkuruokia, ja nautitaan luonnosta. Ranta ja vesistö on niin kaunis!
Mä olen ratkaisuut asian asumalla tuolla tavalla ympäri vuoden :)
MIksi nauttisin noista vain mökkeillessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen, jos mökki on sellainen jossa ei voi tehdä mitään. Sellaisiakin on. Toisaalta jos sijainti on sillä lailla hyvä että lähellä menee vaikka hyviä polkuja, voi käydä patikoimassa kuten kaupungissakin. Sen jälkeen istuskelu rannallakin tuntuu taivaalliselta taas hetken aikaa.
Nyt alkoi kiinnostaa. Minkälaisella mökillä ei voi lukea kirjoja, kävellä luonnossa, laittaa ruokaa, kirjoittaa, piirää tai meditoida?
Ei kaikki tykkää tai kestä montaa päivää pelkkää rauhoittumista, nuo kaikki tekemiset oli sellaisia että ovat oivia keinoja mielen nollaamiseen, mutta liika on liikaa!
Suosittelen sinulle viikon hiljaisuusretriittiä. Siinä oppii itsestään ja oman melensä kanssa olemisesta paljon.
No mitä mä sillä teen? Osaan rauhoittua ja olla hiljaisuudessa, mutta tunnen itseni niin hyvin että tiedän ettei montaa päivää jaksa vaan olla löysä ja rauhallinen. Mitä hyötyä on olla viikko hiljaa? Itsestään voi oppia paljon lyhyemmässäkin ajassa ja ihan arjen keskellä, ei siihen tarvita rastatukkaa ja batiikkivärjättyjä vaatteita ja "ommmmmmm"-asentoja viikon verran hörhöjen keskellä.
Alue: Aihe vapaa
ok