Appivanhemmat vs omat vanhemmat

Olen nyt riitautunut anoppini kanssa ja paljon googletellut asiaan liittyviä keskusteluja ja todella monessa paikassa törmännyt tähän samaan mielipiteeseen: kitistään kun miniä pitää yhteyttä enemmän omiin vanhempiinsa kuin appivanhempiin. Ja samalla alkoi taas höyry nousta päästä. Mulla itselläni on ainakin ihan tarpeeksi omassa perheessäni ja suvussani, sielläkin kun draamaa riittää ja tädit välillä loukkaantuvat kun ei ole mitään kuulunut ja näkevät lapsia niin harvoin, että pitäiskö mun ihan tosissaan vielä sinne appivanhemmillekin koko ajan ottaa yhteyttä?

Omat vanhempani asuvat vähän lähempänä ja mulle on vaan luontevaa, että jos tulee esim ruuanlaiton tai leipomisen kanssa ongelmia, soitan äidilleni ja kysyn neuvoa, tai joskus jotain mihin oma mies ei osaa vastata, soitan isälleni. He ovat mulle rakkaita ja läheisiä. He ovat myös niitä, jotka oma-aloitteisesti itse soittavat kuulumisia ja tulevat käymään, toisin kuin appivanhemmat, jotka kököttävät kotona marttyyreina ja odottavat yhteydenottoa.

Jotenkin ajattelen niin, että mies hoitakoot omat perheensä ja mä omani. Silti mä nyt olen se, joka olen saanut anopin vihat päälleni, koska en kuulemma anna hänen tavata lapsiamme. Vaikka en ole sitä siis koskaan estänyt millään tavalla ja suht usein käymme sielläkin kylässä.

Miten te muut miniät? Hoidatteko te välit myös sinne appivanhempiin? Onko muilla samanlaisia ongelmia anopin kanssa?