Onko teillä muilla vaikeuksia pysyä kärryillä, esim. Agatha Christie- sarjoissa,

Minä sekoitan sarjoissa, elokuvissa ja kirjoissa hahmoja toisiinsa. Todella ärsyttävää välillä. Jotkut näyttävät mielestäni niin samanlaisilta, ja nimissä olen onneton muutenkin. Tykkään kyllä esim. Poirotista, mutta välillä menee juonet tuplasti hämmentävämmiksi, kun en tajua kuka kohtauksessa olikaan kuka :D nti 30

Sama ongelma, erityisesti kirjoja lukiessa tosi hankalaa, kun hahmoja on enemmän (ovat onneksi jättäneet sivuhenkilöitä pois telkkarisarjasta), mutta on hankalaa sarjassakin. Välillä jotakuta puhutellaan etunimellä, lempinimellä, miehen nimellä (rouva Henry Smith) ja välillä vain miss or mrs. Vaikeaa on :D

Juu täysin sama!

Älyssä ei pitäisi olla ongelmia eikä havaintokyvyssä noin muuten. Mallikkaasti olen yliopisto-opinnotkin suorittanut. 

Joskus kyse on selvästi siitä, että ajatus lähtee harhailemaan. Mutta silloinkin, kun yritän kaikin voimin keskittyä, putoan kärryiltä jo yksinkertaisemmissa saksalaissarjoissa. Niin englantia kuin saksaakin osaan vähintään tyydyttävästi. 

Ei lainkaan, ja ihmettelen, minkälaiselle ihmiselle tuottaa ongelmia TV-sarjan henkilöiden ja tapahtumien seuraaminen. Antaa suoraan sanottuna ihmisestä yksinkertaisen kuvan.

Ei ole.

En ole kyllä moista huomannut.

Ei ole vaikeaa, jos oikeesti katson ohjelmaa. Jos olen netissä samalla, tipun kärryiltä.

Joo, pahin oli ABC- murhat jossa pysyin täysin kärryillä vasta toisella katsomisella. Olen lukenut kirjan ainakin 3 kertaa  :D

Hahmoja on liian paljon. 

Sekavaa on usein. Nimiä on paljon, ja lisäksi ihmiset menneisyydestä ovat vaihtaneet nimiään. Yksi näyttelijä onkin yhtäkkiä jonkun kaksoissisar tms. outoa. Jos Agatha kirjoittaisi tänä päivänä, saisimme olla aika ihmeissämme sukupuolenvaihdoksista ym.

Kyllä on jos en koko ajan keskity ihan kokonaan, valitettavasti keskittymiskykyni ei ole ihan paras mahdollinen ja ajatus lähtee harhailemaan ja sitten putoankin kärryiltä. Lisäksi mulla on ilmeisesti jonkinnäköinen kasvosokeus ja siksi osa näyttelijöistä menee aina sekaisin. Helpoin on seurata jos on yksi tumma nainen ja yksi vaalea, samoin miehistä. 

Kirjojen ja sarjojen kanssa mulla ei yleensä ole tuota ongelmaa, mutta auta armias oikeassa maailmassa mulla menee poikabändit, laulajat ja näyttelijät sekaisin.

Nyt olen huolissani. Suomalaisesta yliopistosta pääsee läpi ihmiset jotka ei edes telkkarisarjoja kykene seuraamaan ja pysymään kärryillä?

Just just......

Eipä ole juuri vaikeuksia ollut, päinvastoin - kaipaisin hieman älynystyröitä haastavia juonia enemmän. Ehkä kysymys on siitä paljon puhutusta keskittymisestä, se kun tuntuu tosiaan olevan hieman hukassa nykypäivänä - jopa valitettavasti duunipaikoilla. On nettiä, kännykän hypistelemistä, pelejä, soittolistan päivitystä ja mitä kaikkea. Siinä saattaa silloin käydä kuin vanhassa sanonnassa: jos yrittää olla kaikkien kaveri, ei pian ole kenenkään kaveri. Eli yrittää olla ajan tasalla ja perillä kaikesta, ja jää samalla kaikesta paitsi. Kun ei keskity, eikä siten tajua oikeastaan mistään mitään. Kaikki pitää selittää sitten jälkikäteen a la short and clear version for dummies.

Kasvosokeus aiheuttaa usein ongelmia ihan arkielämässäkin. En vain muista kasvoja, jotka ovat tavanomaisia. Kamalaa, kun sekoitan työkaverinikin keskenään, jos en ole tutustunut kunnolla.  Tai en muista koskaan nähneenikään tyyppiä, vaikka viime kuussa ollaan tavattu. Kyseessä siis iso firma. Huono nimimuistini ei auta asiassa yhtään... :/

Etenkin Christien kirjoihin kaipaisin alkuun listaa henkilöistä, mene todellakin sekaisin näistä serkun kummin kaimoista. Niin ja yliopisto-opinnot olen minäkin suorittanut. Kyllä minä kärryillä pysyn ainakin jotenkin ja usein arvaan murhaajankin etukäeen, koska Christiellä on tietynlainen kaava. Muutoinkin luen paljon mutta erityisesti nuo Agatha Christien kirjat ja filmatisoinnit tuottaa ongelmia.

Ehkä Agathan filmatuissa versioissa haittaa myös se, että katse kiinnittyy enemmän lavasteisiin ja vaatteisiin kuin näyttelijöiden kasvoihin. Ympäristön kuvaus on niin kivasti tehty noissa jutuissa että unohtuu katselemaan kattopalkkeja tai art deco- huoneita.... Ja etenkin nuorilla naishahmoilla on tiukasti ajanhenkinen tyyli ja vähemmän yksilöllisyyttä kuin nykyään. Lyhyt polkkatukka, leninki ja karvakauluksinen takki kaikilla. 

Miehillä on kaikilla puku ja sliipattu tukka. 

Olen alkuvuodesta asti katsellut korealaisia draamasarjoja. En IKINÄ muista päähenkilöiden nimiä, tai opi muistamaan korealaisten näyttelijöiden nimiä, saatika että edes erottaisin korealaisen nimen perusteella että onko kyseessä mies vai nainen 😞

No ei, mutta tunnustanpa tässä että vasta toisella TSH:n lukukerralla hokasin, että Sauron ja Saruman olivat kaksi eri heeboa.

Ei ongelmia Christie-sarjojen kanssa kun osaan ne juonet. Huomaan myös kun sarjoissa on asioita eri lailla kun kirjoissa. :D

Agathan kaava: jos mukana on näyttelijä, hän on sekaantunut juoneen; jos joku loukkaantuu mutta ei kuole, hän on tekijä. Mitä muita toistuvia kuvioita on?