Päihdeteini kokemuksia?
Toivoisin että saisin vastauksia ihmisiltä joilla kokemusta oman perheen sisällä tai lähipiirissä teinin ongelmallisesta päihteidenkäytöstä. Kyse on läheisen ystävän teinistä joka on kyllä huostassa ja hoidossa, joten en tarvi nyt mitään hienoja ajatuksia vaan oikeita kokemuksia.
Tässä on kyse 16 vuotiaasta tytöstä joka käyttää alkoholia, pilveä, amfetamiinia ja mitä lie kadulta saa.
Karkailee laitoksesta, vetää kamaa, on impulsiivinen, eikä ole itsesuojeluvaistoa.
Onko kellään kerrottavana tarinaa jossa asiat olisi kääntyneet parhain päin? Vanhemmat välittävät, lapsi on huostassa siksi että häntä ei vaan saa kontrolliin. Ei ole auttaneet arestit eikä sen enempää rohkaisut kuin kiristykset tai kertomukset miten kaikki vaikuttaa loppuelämään ja henki voi lähteä.
Miten tuollaisille saa järjen päähän tai onko edes mahdollista? Lapsi jonottaa keski-suomeen katkolle, mutta mitä sitten kun sieltä pääsee? Mikä muka estää lähtemästä taas vanhoihin kuvioihin jos mikään muu ei kiinnosta?
Kiinnostaa koska en osaa sanoa enää mitään rohkaisevaa, näyttää niin toivottomalta.
Kommentit (12)
Yhden kaverin teinistä tosiaan puhun, ei ole oma lapseni
Olen aina oikeassa, sanot mitä sanot
Suurin osa nuorista käyttää alkoholia tai kannabista, joten aika paljon kokemusta on.
Yksi sukulainen alkoi käyttämään amfetamiinia 2013, kun hän oli 15-vuotias. Hän oli harhainen ja sairaan alipainoinen, mutta apua ei herunut. Hän lopetti 2016 katkon avulla.
Mulla on kokemusta. Olin itse tuollainen.
Minulla on monia tämmöisiä tuttuja, osa päässyt katkon avulla normaaliin arkeen, osa kuollut, osa käy töissä ja on viikonloppuna viihdekäyttäjiä, osa sitten on ihan rappiolla. Se on todella paljon siitä kiinni miten itse näkee maailman ja oman tilanteensa, jos on esim. masennusta tai muita ongelmia kuten päihdeongelmaisilla yleensä on niin saako niihin tarpeeksi apua ja tukea.
Katkon jälkeinen aika on tärkeä, jotta ei palaa päihteiden pariin. Käyttäytyminen voi liittyä ihan vain teini-ikäänkin, monista rokuteineistä voi kasvaa ihan kunnon aikuisiakin. Ei ole siis toivotonta, tarvitaan vaan nyt katko, vanhempien tuki ja rohkaisu ja muutama vuosi kasvun aikaa.
Tilannetta on mahdoton ennustaa. Pieni osa klaaraa homman hienosti ja nämä päihdesekoilut on paha muisto vaan, mutta... ikävä kyllä moni jää tuolle tielle ja kuolee nuorena päihteiden vaikutukseen tai esim. liikenneonnettomuuksissa ym, mihin liittyy päihtyneisyys. Itsemurhat ovat myös yleisempiä päihteiden käyttäjillä. Joillakin nuorilla päihderiippuvuus kehittyy tosi nopeasti, muutaman viattomalta tuntuneen kokeilun kautta. Surullista.
Kasvatan lapseni hyvin, enkä ole yhteydessä elämämkoululaisiin. Tarvitseeko sanoa enempää?
Mä käytin teininä alkoholia ja pilveä, melko rankallakin kädellä. Liikuin väärissä piireissä, koulunkäynti kärsi. Parin-kolmen vuoden rellestämisen jälkeen tulin järkiini, jätin väärät ihmiset taakseni ja suoritin koulun loppuun. Nyt olen 22-vuotias, mulla on työpaikka, kiva asunto ja ihana miesystävä. Elokuussa aloitan uuden ammatin opiskelun. Alkoholia käytän nykyään todella harvoin, pilveä silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatan lapseni hyvin, enkä ole yhteydessä elämämkoululaisiin. Tarvitseeko sanoa enempää?
Mitä alapeukuttajien mukaan pitäisi sanoa?
-sama
.