Lasten kadonnut itsenäisyys

MLL suosittelee että alle 13-vuotias ei ole yksin ilman aikuista. Revi siitä.

Samaa minäkin, 70-80-luvun lapsi olen ihmetellyt.

Mulla oli (valitettavasti) kotiäiti, joten en saanut olla niin usein yksin kotona kuin olisin halunnut olla. (Viihdyn parhaiten yksin enkä ole koskaan lapsuudenkodistani muuttamisen jälkeen asunut kenenkään kanssa lyhyttä 2 kk kestänyttä soluasumista lukuun ottamatta.) Mutta melkein kaikki kaverini olivat perheistä, joissa äitikin oli töissä, joten monesti mentiin suoraan heille koulun jälkeen syömään välipalaa ja leikkimään pariksi tunniksi. Jos oli kevät tai alkusyksy mentiin pyörillä merenrantaan uimaan. Lähdin sitten aina siinä vaiheessa omaan kotiini kun kavereiden vanhemmat tulivat, koska päivällisaika alkoi lähestyä sopivasti.

Joskus taas sitten kaverit tulivat meille, ja saattoivat olla pidempäänkin, koska tosiaan mun äitini oli kotona ja laittoi tarpeeksi päivällistä vieraillekin. Joskus passitti meidät porukassa kauppaan hakemaan lisää perunoita ja lihaa ja leipää sun muuta, "kun teitä on kaksi/kolme, jaksatte kantaa kassit yhdessä".

Ei mitään ihmeellisyyksiä. Hyvin pärjättiin ja kasvettiin itsenäisiksi ihmisiksi.

Vierailija kirjoitti:

MLL suosittelee että alle 13-vuotias ei ole yksin ilman aikuista. Revi siitä.

Mitä ihmettä? Siis seiskaluokkalainen? Onpa kyllä todella urpo suositus - yhdeksän-kymmenvuotiaatkin pärjäävät vallan mainiosti koko päivänkin yksinään kotona, jopa kahdeksanvuotiaatkin! Tarkoittaako tuo nyt sitä, että jos kouluikäinen lapsi on sairaana (tyyliin nuhainen ja yskäinen) sen vieressä pitää koko ajan olla huolestunut kanaemo, joka ei voi edes kaupassa käydä? Ei hyvä helvetti sentään. Ei ihme, että uusavuttomuus lisääntyy koko ajan...

"Tässä just yhdessä ketjussa joku mietti,voiko kymmenvuotias olla puolta tuntia yksin kotona ennenkuin vanhempi pääsee iltatyöstä."

Siis itse ymmärsin siitä ketjussa, että siinä ajassa, jolloin vanhempi palaa työstä, on puolen tunnin heittelyä päivästä riippuen. Eihän sitä edes voi joka puoli tunti tietää, onko perheenjäsen kotona. Mutta olen kyllä samaa mieltä kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

MLL suosittelee että alle 13-vuotias ei ole yksin ilman aikuista. Revi siitä.

Tämän muistan lukeneeni MLL:n sivustolta, mutta muistelen, että kyse ei ole MLL:n suosituksesta, vaan MLL viittaa brittiläiseen lastenkasvatusoppaaseen, jossa sanotaan noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MLL suosittelee että alle 13-vuotias ei ole yksin ilman aikuista. Revi siitä.

Mitä ihmettä? Siis seiskaluokkalainen? Onpa kyllä todella urpo suositus - yhdeksän-kymmenvuotiaatkin pärjäävät vallan mainiosti koko päivänkin yksinään kotona, jopa kahdeksanvuotiaatkin! Tarkoittaako tuo nyt sitä, että jos kouluikäinen lapsi on sairaana (tyyliin nuhainen ja yskäinen) sen vieressä pitää koko ajan olla huolestunut kanaemo, joka ei voi edes kaupassa käydä? Ei hyvä helvetti sentään. Ei ihme, että uusavuttomuus lisääntyy koko ajan...

Tuollainen suositus heikentää naisten mahdollisuuksia käydä töissä. Tätäkö me nyt sitten halutaan?

Toisekseen, joissain maissa on laki lasten yksinolosta ja siinä raja on 12 v. Meillä pyritään siis vielä tiukempaan. Aivan hullua hommaa.

Lupasin vielä kertoa yhden jutun:Olin n. 10-11-vuotias kun tapahtui seuraavaa.Ihan juhannuksen alla tätini oli meillä kylässä,piti olla yli juhannuksen.Hän sai kurkkuunsa rautalankavispilästä palasen,oli vispattu marjapuuro ja piikki oli irronnut vispilästä,eihän sellaista kukaan huomannut.

Juhannusaaton aattona tätini lähti sitten kaupunkiin sairaalaan äitini lähti siskonsa tueksi.He menivät linja-autolla.

Äiti siinä huolehti että jää siivoukset tekemättä,isä oli vielä aaton aaton töissä.Minä sanoin että kyllä minä siivoan,en lähde kaupunkiin heidän kanssaan.anhemmat ihmetteli että jaksanko minä eikä minun tarvitse,mutta olin vaan niin ylpeä kun saan olla "emäntä" koko päivän.

Isä lähti töihin,muutaman sadan metrin päähän.Sanoi vielä,että tulee välillä käymään kotona jos tahdon.Annoin ymmärtää että ei tarvitse tulla.Halusin näyttää mihin pystyn.Isä kävi kyllä ruokatunnilla syömässä,pidin huolen että ruoka oli pöydässä.

Ja muuten,kun linja-auton perävalot välkkyi,lensivät matot ulos puisteltaviksi ja tuultumaan.Sitä en muista,kuumensiko äiti aamulla veden kattilassa,meille ei tullut vettä vaan se oli kannossa kaivosta.Mutta itse tein sekoitukset,nykyaikana pelättäisiin että lapsi polttaa itsensä.Hui hai.

Pesin lattiat,no meillä oli vain huone ja keittiö,mutta lisäksi iso eteinen.

Sitten pyyhuin kaikki pölyt,laitoin matot takaisin,vaihdoin puhtaat pöytäliinat,hain kukkasia valmiiksi maljakoihin ja siinä sivussa syötin isän.

Hän oli ihan pyörällä ilosta ja taisi olla aika ylpeä.

En muista,pesinkö vielä ulkohuoneenkin,ei ollut sisävessaa.Asuimme siis maalla pienessä puutalossa,kolme henkeä ja kissa/kissat.

Äiti tuli illansuussa kotiin kassit herkkuja täynnä.Tätini joutui viettämään juhannuksen sairaalassa,mutta kaikki meni hyvin,pieni leikkaus ja vispilän piikki saatiin pois kurkusta.

Pettymys oli vain se ETTEI KUKAAN AIKUINEN tajunnut poiketa meille sinä aikana kun siellä hääräsin.Olisin ollut  niin YLPEÄ.

Huoh.Aika entinen ei koskaan enää palaa.

Mun äiti oli äitiyslomalla kun olin ekalla luokalla. Muistan kuinka se ärsytti, etttä meillä ai voinut vaan olla kuten muualla. Jos tultiin meille, äiti tuputti välipalaa ja muuta. Ihaninta oli kaverilla, jossa ei koskaan ollut ketään kotona, ja siellä paistettiin jauhelihapihviä ja muuta välipalaksi. Tän palstan mukaan lapsista on amanpäällinen paratiisi jo äiti on kotona.

Muten tuolloin saattoi 5-vuotias jo käydä kaupassa, itsekin kävin.

Vanhempani asuvat edeleen samassa talossa ja kauppakin on samassa liiketilassa. Ei ole tullut edes mieleen laittaa 5-vuotias kauppaan ostamaan vehnäjauhoja kuten itse tein. Ei ole kyse siitä, etteikö nykyinen 5-vuotias siitä selviäis vaans siitä että nykyisin sitä pidettäis paheksuttavana.

Joo, ennen kai sattui enemmän onnettomuuksia lapsille. En itse tiedä ketään joka olis loukkaantunut saati kuollut vaikka auton alle jäätyään tai hukuttuaan.Yhden käsi poikki - tapauksen muistan ja se meni ohjatuissa treeneisssä fudiksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MLL suosittelee että alle 13-vuotias ei ole yksin ilman aikuista. Revi siitä.

Mitä ihmettä? Siis seiskaluokkalainen? Onpa kyllä todella urpo suositus - yhdeksän-kymmenvuotiaatkin pärjäävät vallan mainiosti koko päivänkin yksinään kotona, jopa kahdeksanvuotiaatkin! Tarkoittaako tuo nyt sitä, että jos kouluikäinen lapsi on sairaana (tyyliin nuhainen ja yskäinen) sen vieressä pitää koko ajan olla huolestunut kanaemo, joka ei voi edes kaupassa käydä? Ei hyvä helvetti sentään. Ei ihme, että uusavuttomuus lisääntyy koko ajan...

No näin valtakunnallinen lastenkasvatuksen järjestö suosittaa.

Ei nää kaikki ole äitien keksintöä. Äidit on tooooodella lyhyessä liekassa itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MLL suosittelee että alle 13-vuotias ei ole yksin ilman aikuista. Revi siitä.

Tämän muistan lukeneeni MLL:n sivustolta, mutta muistelen, että kyse ei ole MLL:n suosituksesta, vaan MLL viittaa brittiläiseen lastenkasvatusoppaaseen, jossa sanotaan noin.

Mll:n asiantuntija sanoi näin sekä televisiossa, iltapäivälehdessä että Facessa. Suositus on. Satuin seuraamaan tiiviisti, kun omani on nyt just 12.

Suositus on vain suositus, ei laki.

"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."

Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.

Minä asuin maalaistalossa vanhempien, isovanhempien ja pikkusiskon kanssa. Koskaan ei tarvinnut/saanut olla yksin kotona, koska esim. ukki ei liikkunut koskaan mihinkään muuten kuin pakon edessä lääkäriin eikä sitäkään tapahtunut kuin kaksi kertaa (ja silloinkin oli muita kotona). Mitään ei tarvinnut/saanut tehdä. Enkä olisi puuhellan ja -uunin kanssa osannutkaan.

Minnekään ei saanut lähteä paitsi kouluun ja sittemmin kesätöihin. Ei siis saanut mennä kavereille eikä kaverit saaneet tulla meille. Isompana ei saanut lähteä minnekään tansseihin tms. rientoihin - siellähän olisi voinut sattua vaikka mitä.

20-vuotiaana pääsin opiskelemaan 350km päähän.Olisin saanut opiskelupaikan myös 40km päästä ja äidin mielestä minun olisi pitänyt mennä sinne, jotta olisin voinut asua kotona. Juuri sitä minä en halunnut! Siihen aikaan ei ollut kännyköitä ja äitini yritti vahtia minua sinne toiselle paikkakunnallekin. Asuin alivuokralaisena ja yhtenä iltana oli soittanut vuokraemännälleni ja ollut kauhistunut, kun en ollut kotona niin myöhään (kello oli 20.30).

Joten ei sitä itsenäisyyttä ollut ennenkään kaikilla. Tämä tapahtui 70-luvulla ja 80-l alussa.

Vierailija kirjoitti:

"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."

Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.

Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.

Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MLL suosittelee että alle 13-vuotias ei ole yksin ilman aikuista. Revi siitä.

Tämän muistan lukeneeni MLL:n sivustolta, mutta muistelen, että kyse ei ole MLL:n suosituksesta, vaan MLL viittaa brittiläiseen lastenkasvatusoppaaseen, jossa sanotaan noin.

MLL ei taida olla mikään virallinen määräävä instituutio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."

Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.

Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.

Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.

Vuonna 1968 kuoli noin 1600 ihmistä liikenteessä, paljonko nykyään?

Miten tuollainen 13v ikärajan noudattaminen on mahdollista yhdessäkään perheessä jossa vanhemmat ovat normaalisti töissä? Osittaista hoitovapaata saa enintään tokaluokan loppuun, iltapäiväkerhoa on tarjolla yleensä vai eka- ja hyvällä tuurilla tokaluokkalaisille. Mitä ne kolmoset, neloset, vitoset, kutoset, joiden koulupäivät on kuitenkin yleensä aikuisten työpäiviä lyhyempiä?

Toki voihan suosituksia antaa miettimättä niiden realistisuutta, mutta jos tästä kovin vakava huoli on niin kannattaisi kaivaa taskusta jotain ratkaisuehdotuksiakin. Ja jos koululaisilla on noin 14 viikkoa lomaa vuodessa (?), ja kahdella työssäkäyvällä vanhemmalla yhteensä ehkä 10, niin siinäpä kysymys mihin ne lapset kuuden vuoden ajan tungetaan virka-ajaksi kuukauden ajan joka vuosi. Siis olettaen että vanhemmilla on täydet lomat ja heitä on kaksi ja he saavat valita lomansa ei-päällekkäin ja just koulujen loma-aikaan.

Ai miten niin paniikki hiipii kun omista eka on aloittamassa koulun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."

Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.

Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.

Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.

Vuonna 1968 kuoli noin 1600 ihmistä liikenteessä, paljonko nykyään?

En tiedä mutta Helsingssä tilanne on koululaisilla se, että lapsilla on pidentyneet koulumatkat todella turvattomilla kaduilla, rekkaliikenteen seassa. Esim Töölössä minun suvussani on ennen päästetty alakoululaiset kulkemaan, enää ei voi. Koko Itä-Helsingissä on kaikki pienet kaupat kohta kuolleet, eikä Itiksessä voi lapset asioida yksin.

Hammaslääkäripalcelut on keskitetty, eikä lapset vo lennä yksin. Ennen hammashoitola oli koululla.

Itse asun Helsingissä ja vasta nyt kun nuo on 12 ja 15, voi olettaa, että esim harraatuksiin voi kulkea itse (paitsi että juuri taas pahoinpideltiin 15-vuotias).

Ennen koulu oli nurkalla, siellä oli hammaslääkäri ja terkka. Nykyään koulu on neljän kulkuneuvon päässä ja hammaslääkäri Kampissa, jonne minä en tasan esiteinejä päästä.

Ihan jo tuo ilmiö, että aikuisten miesten isot lössit avoimesti lähentelee lapsia on täysin tuore.

Vierailija kirjoitti:

Pyytäisin asiallisiavastauksia siihen,miksi nykyään niin ylisuojellaan ja vahditaan vielä murrosikäisiäkin tenavia.En nyt tarkoita hillumista ja ala-ikäisten ryyppäämistä vaan sitä että ei voi antaa isojen lasten olla kotona yksinään,eivät voi toimittaa aikuisten asioita kuten kauppa,apteekki tms.Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku.

Tässä just yhdessä ketjussa joku mietti,voiko kymmenvuotias olla puolta tuntia yksin kotona ennenkuin vanhempi pääsee iltatyöstä.En vaan voi sille mitään että pääni pyörii ihmetyksestä.

Äitini meni osapäivätöihin kun täytin 12.Sitten olin pari tuntia kotona yksin ennenkuin isä tuli töistä.

Ihan alussa äiti teki päivällä isomman satsin ruokaa niin että isän kanssa sen yhdessä lämmitimme,äiti tuli sitten töistä ja syötiin kaikin.Noin vuosi ja tein usein itse koko ruuan kun sain läksyt tehtyä(jos nyt viitsi tehdä).Sehän siinä oli kun ei ollut vahtia,sai sitten vielä myöhään tehdä läksyjä,kun siitä kysyttiin.

Kymmenvuotiaana ollessani äiti oli vielä kotiäiti,mutta hänellä saattoi olla illalla kokouksia,oli järjestöihminen.Isällä saattoi mennä töissä myöhempään,oli maatalossa töissä,niin ettei tuollainen parin tunnin ilta-olo kotona ollut mitään kamalaa siinäkään iässä.

Meillä ei ollut autoa ja äiti ei ajanut polkupyörää.N.yhdeksän vanhasta kävin pyörällä kauppa-asioilla ja pian myös apteekkiasioilla sekä isovanhempien hautoja kastelemassa.Matkaa oli kirkolle/apteekkiin viitisen kilometriä.

Kaikki tuo oli vain hirveän mukavaa,tietysti kesäisin.Talvella matkasin bussilla.

Äiti toimi tosiaan järjestössä ja paikallislehden asiamiehenä.Eräät kerrat hoitelin hänenkin asioitaan rahastamalla lehtilaskuja,viemässä jotain tietoa eteenpäin ym.ym.Meillä ei silloin ollut puhelinta.Sitten kun hän siis meni töihin,oli mahdollisuus hoidella asioita myös puhelimessa,ihan luvan kanssa.

Kerron vielä yhden jutun tuolta ajalta,mutta kirjoitan sen erikseen.

Olen vain miettinyt tätä silloin tällöin ja ihmettelen miten silloin kaikki sujui niin näpsäkästi.

Naapurissamme oli kaksi poikaa.Heidän äitinsä toimi samoissa jutuissa kuin minunkin.Kyllä nämäkin pojat toimivat usein "viestintuojina".Heillä oli pitkä yksityistie meille joten he ajelivat sen matkan usein autolla kun molemmat oppivat ajamaan kaksi-kolmetoistavuotiaina.

Mykyään ei ole mitenkään kaukaa haettua, että murtomies tunkee juuri teidän taloon. Oli se sitten maaseudulla tai kaupungissa. Metsätiepyöräilykään ei ole enää turvallista yksinäiselle lapslle/teinille. Ohikulkijaa on monenlaista, huuomeita ja rajan takaa tulijoita on monenlaisia. Kadonneita ihmisiä on tuplasti enemmän. Autoja on enemmän, eutot liikkuvat arvaamattomammin, monesti juuri tuon huumausaineongelman vuoksi.

Eipä ole kotikaan enää hääppöinen paikka, jos nuori sen aikaa vietää yksin netn ja tv:n räävittömyyksien parissa. MOni aikuinen ei nyt tosin edes ymmärrä, mitä kaikkea jo neitsätkin löytyy. Onko lapsen enää hyvä katsoa yksin uutisiakaan, sen verta hurjia asioita ne tursuaa joka päivä.

Nykyään vain tiedetään apremmin. Sota-aikoina ei ollut aikaa eikä resusrsseja miettiä moisia. Mentiin tuurilla. Ja vaikutukset näkyivät  vanhemmiksi tulevissa lapsissa: ei osattu ajatella ja ennakoida lasten hyvinvointia ja turvallisuutta, psyyken kehityksesta nyt puhumattakaan.  vasta juurikin heidän lapsensa eli 60- 70- luvuilla syntyneet osaavat jo kolmi-nelikymppisinä miettiä, että mitä se oikeastaan olikaan ja miten vaikuittikaan. Oliko se hyvä, että sai katsoa Dynastiaa ja Dallasta ja sen myötä kaikki ulkonäköpaineet ja vääristyneen käsitysen joistakin asioista? Oliko se herkkua olla yksin kotona iltapäivisin monta tuntia.

Mielestäni sinä ap, joka kasvoit maalla ja jouduit olemaan hyvin vähän yksin kotona, et tiedä puoliakaan siitä maailmasta, missä moni muu kaupunkilainen kasvoi. Siksi maalta tulleet eivät osaa kaupungissakaan asettaa lapsillee turvallisia rajoja, koska kuvitellaan sen oman puiston ja pihaympäristön olevan turvallinen lintokoto. Ei ymmärretä ajatella, ettei rayhalliselta vaikuttavan pientaloalueen ovia voi jättää auki, koska sieltä ihan oikeasti voi tulla joku aivan väärä henkilö. Sellaista sattui jo 70-luvulla kaupunkilaisille: ovia ei pidettty auki. Päästätte lapsennekin kulkemaan kaduille ja kauppoihin liikenteeseen miten saattuu, koska ette yksinkertaisesti vain TAJUA. Me kaupungissa laåsuutemme kasvaneet tajuamme.

Vierailija kirjoitti:

Miten tuollainen 13v ikärajan noudattaminen on mahdollista yhdessäkään perheessä jossa vanhemmat ovat normaalisti töissä? Osittaista hoitovapaata saa enintään tokaluokan loppuun, iltapäiväkerhoa on tarjolla yleensä vai eka- ja hyvällä tuurilla tokaluokkalaisille. Mitä ne kolmoset, neloset, vitoset, kutoset, joiden koulupäivät on kuitenkin yleensä aikuisten työpäiviä lyhyempiä?

Toki voihan suosituksia antaa miettimättä niiden realistisuutta, mutta jos tästä kovin vakava huoli on niin kannattaisi kaivaa taskusta jotain ratkaisuehdotuksiakin. Ja jos koululaisilla on noin 14 viikkoa lomaa vuodessa (?), ja kahdella työssäkäyvällä vanhemmalla yhteensä ehkä 10, niin siinäpä kysymys mihin ne lapset kuuden vuoden ajan tungetaan virka-ajaksi kuukauden ajan joka vuosi. Siis olettaen että vanhemmilla on täydet lomat ja heitä on kaksi ja he saavat valita lomansa ei-päällekkäin ja just koulujen loma-aikaan.

Ai miten niin paniikki hiipii kun omista eka on aloittamassa koulun...

Tämä suositus otettiin esiin kesän alla, kun Mll on sitä mieltä, että lapsille pitää palkata hoitaja jos vanhempi ei ole paikalla.

Kesäjärjestelyt on oikeesti tosi iso stressi monelle.