Lasten kadonnut itsenäisyys
Pyytäisin asiallisiavastauksia siihen,miksi nykyään niin ylisuojellaan ja vahditaan vielä murrosikäisiäkin tenavia.En nyt tarkoita hillumista ja ala-ikäisten ryyppäämistä vaan sitä että ei voi antaa isojen lasten olla kotona yksinään,eivät voi toimittaa aikuisten asioita kuten kauppa,apteekki tms.Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku.
Tässä just yhdessä ketjussa joku mietti,voiko kymmenvuotias olla puolta tuntia yksin kotona ennenkuin vanhempi pääsee iltatyöstä.En vaan voi sille mitään että pääni pyörii ihmetyksestä.
Äitini meni osapäivätöihin kun täytin 12.Sitten olin pari tuntia kotona yksin ennenkuin isä tuli töistä.
Ihan alussa äiti teki päivällä isomman satsin ruokaa niin että isän kanssa sen yhdessä lämmitimme,äiti tuli sitten töistä ja syötiin kaikin.Noin vuosi ja tein usein itse koko ruuan kun sain läksyt tehtyä(jos nyt viitsi tehdä).Sehän siinä oli kun ei ollut vahtia,sai sitten vielä myöhään tehdä läksyjä,kun siitä kysyttiin.
Kymmenvuotiaana ollessani äiti oli vielä kotiäiti,mutta hänellä saattoi olla illalla kokouksia,oli järjestöihminen.Isällä saattoi mennä töissä myöhempään,oli maatalossa töissä,niin ettei tuollainen parin tunnin ilta-olo kotona ollut mitään kamalaa siinäkään iässä.
Meillä ei ollut autoa ja äiti ei ajanut polkupyörää.N.yhdeksän vanhasta kävin pyörällä kauppa-asioilla ja pian myös apteekkiasioilla sekä isovanhempien hautoja kastelemassa.Matkaa oli kirkolle/apteekkiin viitisen kilometriä.
Kaikki tuo oli vain hirveän mukavaa,tietysti kesäisin.Talvella matkasin bussilla.
Äiti toimi tosiaan järjestössä ja paikallislehden asiamiehenä.Eräät kerrat hoitelin hänenkin asioitaan rahastamalla lehtilaskuja,viemässä jotain tietoa eteenpäin ym.ym.Meillä ei silloin ollut puhelinta.Sitten kun hän siis meni töihin,oli mahdollisuus hoidella asioita myös puhelimessa,ihan luvan kanssa.
Kerron vielä yhden jutun tuolta ajalta,mutta kirjoitan sen erikseen.
Olen vain miettinyt tätä silloin tällöin ja ihmettelen miten silloin kaikki sujui niin näpsäkästi.
Naapurissamme oli kaksi poikaa.Heidän äitinsä toimi samoissa jutuissa kuin minunkin.Kyllä nämäkin pojat toimivat usein "viestintuojina".Heillä oli pitkä yksityistie meille joten he ajelivat sen matkan usein autolla kun molemmat oppivat ajamaan kaksi-kolmetoistavuotiaina.
Kommentit (51)
Olen huomannut saman. Jotkut vanhemmat roikkuu kiinni noissa 10-13 vuotiaissa lapsissaan, eikä luota niihin ollenkaan. Tämän olen huomannut kun ollaan pyydetty lapsilleni kavereita joihinkin juttuihin. Ei saa esimerkiksi matkustaa bussissa yhdessä mun lapsen kanssa vaan mukaan lähdetään vain jos minä vien ja haen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Vuonna 1968 kuoli noin 1600 ihmistä liikenteessä, paljonko nykyään?
Vuonna 2016 tieliikenteessä kuoli 220 ihmistä. Sopii myös muistaa että Suomen väkiluku kyseisenä vuonna oli noin miljoonan pienempi kuin nykyään. Tämä on suorastaan täydellinen esimerkki tästä mutuilusta ja miten se vääristää todellisuutta ihmisten mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Samaa minäkin, 70-80-luvun lapsi olen ihmetellyt.
Mulla oli (valitettavasti) kotiäiti, joten en saanut olla niin usein yksin kotona kuin olisin halunnut olla. (Viihdyn parhaiten yksin enkä ole koskaan lapsuudenkodistani muuttamisen jälkeen asunut kenenkään kanssa lyhyttä 2 kk kestänyttä soluasumista lukuun ottamatta.) Mutta melkein kaikki kaverini olivat perheistä, joissa äitikin oli töissä, joten monesti mentiin suoraan heille koulun jälkeen syömään välipalaa ja leikkimään pariksi tunniksi. Jos oli kevät tai alkusyksy mentiin pyörillä merenrantaan uimaan. Lähdin sitten aina siinä vaiheessa omaan kotiini kun kavereiden vanhemmat tulivat, koska päivällisaika alkoi lähestyä sopivasti.
Joskus taas sitten kaverit tulivat meille, ja saattoivat olla pidempäänkin, koska tosiaan mun äitini oli kotona ja laittoi tarpeeksi päivällistä vieraillekin. Joskus passitti meidät porukassa kauppaan hakemaan lisää perunoita ja lihaa ja leipää sun muuta, "kun teitä on kaksi/kolme, jaksatte kantaa kassit yhdessä".Ei mitään ihmeellisyyksiä. Hyvin pärjättiin ja kasvettiin itsenäisiksi ihmisiksi.
Sinä et ole tähän asiaan oieka ihminen kommentoimaan. Tämän päivän äitien tai isien olisi tehtävä samoin, kuin äitisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Haluaisin nähdä jonkun tilaston tästä. esim. lasten liikennekuolemat 80-luvulla ja 2010-luvulla. Nykyisin näistä uutisoidaan herkemmin ja digimaailmass kaikki leviää salamavauhdilla, mutta tapahtuuko noita oikeasti nykyisin enemmän?
Oma koulutieni on kulkenut yli Huopalahdentien, tuon maankuulun kuolemanloukun, jossa kuoli ensin Peppi-tyttö bussin alle ja sitemmin toinen pikkutyttö kiireisen liikemiehn yliajamana
Siinä oli liikennevalot ja bussi 36 kulki Pitäjänmäen suuntaan. Hengenvaarallisesti usein juostiin päin punaista yli, kun nähtiin bussin olevan edellisellä pysäkillä, odotusaika oli pitkä, 25 minuuttia. Muistan sen yhä.
Nykyisin tuossa on alikulku Munkkivuoren ostarilta. Ja busseja taitaa kulkea tiheämmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Vuonna 1968 kuoli noin 1600 ihmistä liikenteessä, paljonko nykyään?
Vuonna 2016 tieliikenteessä kuoli 220 ihmistä. Sopii myös muistaa että Suomen väkiluku kyseisenä vuonna oli noin miljoonan pienempi kuin nykyään. Tämä on suorastaan täydellinen esimerkki tästä mutuilusta ja miten se vääristää todellisuutta ihmisten mielessä.
Siis Suomen väkiluku vuonna 1968 oli noin miljoonan pienempi kuin nykyään.
Luulen että olisin murhannut jonkun viimeistään 12-vuotiaana jos en olisi saanut olla yksin kotona ilman aikuisen valvovaa katsetta. Olin 7-vuotiaasta lähtien iltapäivät yksin kotona ja kyllä, nautin olostani erittäin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollainen 13v ikärajan noudattaminen on mahdollista yhdessäkään perheessä jossa vanhemmat ovat normaalisti töissä? Osittaista hoitovapaata saa enintään tokaluokan loppuun, iltapäiväkerhoa on tarjolla yleensä vai eka- ja hyvällä tuurilla tokaluokkalaisille. Mitä ne kolmoset, neloset, vitoset, kutoset, joiden koulupäivät on kuitenkin yleensä aikuisten työpäiviä lyhyempiä?
Toki voihan suosituksia antaa miettimättä niiden realistisuutta, mutta jos tästä kovin vakava huoli on niin kannattaisi kaivaa taskusta jotain ratkaisuehdotuksiakin. Ja jos koululaisilla on noin 14 viikkoa lomaa vuodessa (?), ja kahdella työssäkäyvällä vanhemmalla yhteensä ehkä 10, niin siinäpä kysymys mihin ne lapset kuuden vuoden ajan tungetaan virka-ajaksi kuukauden ajan joka vuosi. Siis olettaen että vanhemmilla on täydet lomat ja heitä on kaksi ja he saavat valita lomansa ei-päällekkäin ja just koulujen loma-aikaan.
Ai miten niin paniikki hiipii kun omista eka on aloittamassa koulun...
Tämä suositus otettiin esiin kesän alla, kun Mll on sitä mieltä, että lapsille pitää palkata hoitaja jos vanhempi ei ole paikalla.
Kesäjärjestelyt on oikeesti tosi iso stressi monelle.
Ei MLL anna nettisivuillaan mitä suositusta asasta. Siellä on maininta "Vaikka alle 13-vuotias lapsi kokisi yksin ollessaan olonsa riittävän turvalliseksi, hänellä ei useinkaan ole valmiuksia toimia oikein hätätilanteissa. " Se on toteamus, ei kannanotto siitä, että vasta 13 vuotias saisi olla yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Haluaisin nähdä jonkun tilaston tästä. esim. lasten liikennekuolemat 80-luvulla ja 2010-luvulla. Nykyisin näistä uutisoidaan herkemmin ja digimaailmass kaikki leviää salamavauhdilla, mutta tapahtuuko noita oikeasti nykyisin enemmän?
Oma koulutieni on kulkenut yli Huopalahdentien, tuon maankuulun kuolemanloukun, jossa kuoli ensin Peppi-tyttö bussin alle ja sitemmin toinen pikkutyttö kiireisen liikemiehn yliajamana
Siinä oli liikennevalot ja bussi 36 kulki Pitäjänmäen suuntaan. Hengenvaarallisesti usein juostiin päin punaista yli, kun nähtiin bussin olevan edellisellä pysäkillä, odotusaika oli pitkä, 25 minuuttia. Muistan sen yhä.
Nykyisin tuossa on alikulku Munkkivuoren ostarilta. Ja busseja taitaa kulkea tiheämmin.
Nykyään Töölössä kulkee rekkaliikenne länsisatamaan. Ennen ei kulkenut. Tämä on oikea vaaratekijä kaikelle liikenteelle siellä.
Omat lapseni on Meilahdessa koulussa ja kyllä siellä se kanta-asujaimisto on sitä mieltä, että esim Mansku on nykyään helvetillinen entiseen verrattuna, samaten Tukholmankatu. Sieltä myös lopetettiin iltis, joten nyt iltis on toisella puolella Manskua kuin koulu...
Meillä lähikoulu homehtui, eikä uutta tullyt. Pitää mennä Itäväylän yli. Sama homma on muuallakin koska Helsinki suosii jopa 1000 oppilaan jättikouluja, joilla iso oppilaaksiottoalue.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollainen 13v ikärajan noudattaminen on mahdollista yhdessäkään perheessä jossa vanhemmat ovat normaalisti töissä? Osittaista hoitovapaata saa enintään tokaluokan loppuun, iltapäiväkerhoa on tarjolla yleensä vai eka- ja hyvällä tuurilla tokaluokkalaisille. Mitä ne kolmoset, neloset, vitoset, kutoset, joiden koulupäivät on kuitenkin yleensä aikuisten työpäiviä lyhyempiä?
Toki voihan suosituksia antaa miettimättä niiden realistisuutta, mutta jos tästä kovin vakava huoli on niin kannattaisi kaivaa taskusta jotain ratkaisuehdotuksiakin. Ja jos koululaisilla on noin 14 viikkoa lomaa vuodessa (?), ja kahdella työssäkäyvällä vanhemmalla yhteensä ehkä 10, niin siinäpä kysymys mihin ne lapset kuuden vuoden ajan tungetaan virka-ajaksi kuukauden ajan joka vuosi. Siis olettaen että vanhemmilla on täydet lomat ja heitä on kaksi ja he saavat valita lomansa ei-päällekkäin ja just koulujen loma-aikaan.
Ai miten niin paniikki hiipii kun omista eka on aloittamassa koulun...
Tämä suositus otettiin esiin kesän alla, kun Mll on sitä mieltä, että lapsille pitää palkata hoitaja jos vanhempi ei ole paikalla.
Kesäjärjestelyt on oikeesti tosi iso stressi monelle.
Ei MLL anna nettisivuillaan mitä suositusta asasta. Siellä on maininta "Vaikka alle 13-vuotias lapsi kokisi yksin ollessaan olonsa riittävän turvalliseksi, hänellä ei useinkaan ole valmiuksia toimia oikein hätätilanteissa. " Se on toteamus, ei kannanotto siitä, että vasta 13 vuotias saisi olla yksin kotona.
En ole sanonut, että Mll:n nettisivuilla olisi se tieto. Se heidän asiantuntijansa antoi aiheesta haastattelun iltapäivälehteen, televisioon ja se tieto oli Mll:n Facebookissa. Kuten jo kertaalleen kerroin. Kiinnitin asiaan erityistä huomiota, koska minun kuipukseni on nyt 12 ja täyttää syksyllä 13.
Mikä ihmeen into täällä on väittää minun valehtelevan? Jestas.
Ja itse olin 14-vuotiaana kesäsiirtolassa alakoululaisten leirikouluohjaajana. Meillä oli välillä 70 alakoululaista hoteissamme, minulla 14-vuotiaalla ja työtoverillani, jka oli 16.
Eli hyvin kauas on tultu niistä ajoista.
Voi luoja tätä. Kyllähän sen jo silmällä näkee ihan tilastoja tarkastellessa että se tieliikenne on muuttunut äärettömän paljon turvallisemmaksi vuosikymmenten takaa, mutta yksi vain jankkaa. Ilmeisesti mammafiilis on niinpaljon tärkeämpää kuin oikea tieto. Tämä helvatun asenne on se mihin tämä maailma tulee hajoamaan. Lapset jää rokottamatta, koska fiilikset. Evoluutio on valetta, koska fiilikset. Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Saakura.
Kyllähän lapset pärjää. Itse muistan lapsuudesta kun naapuriin muutti 4 vuotias ja vauva varmaankin sijaislapsina. 4 vuotias oli huolehtinut vauvasta koko vauvan elämän. Tämä oli selvinnyt kun äiti oli ollut liian pitkällä ryyppyretkellä ja kotia oli loppunut kaikki. 4-vuotias oli hakenut apua.
Kyllä lapset selviää, mutta onko heidän pakko? Miksei voi huolehtia niin pitkään kuin mahdollista? Ei se silti estä antamasta vastuutakin lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja tätä. Kyllähän sen jo silmällä näkee ihan tilastoja tarkastellessa että se tieliikenne on muuttunut äärettömän paljon turvallisemmaksi vuosikymmenten takaa, mutta yksi vain jankkaa. Ilmeisesti mammafiilis on niinpaljon tärkeämpää kuin oikea tieto. Tämä helvatun asenne on se mihin tämä maailma tulee hajoamaan. Lapset jää rokottamatta, koska fiilikset. Evoluutio on valetta, koska fiilikset. Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Saakura.
Tilastoista näet kyllä myös sen, että pienet koulut on lopetettu eli matkat on turvattomampia. Näet myös sen että hammashoitolat yms on keskitetty eli niihin on turvattomampaa kulkea. Näet myös sen että pk-seudun väkiluku on kasvanut. Näet sen että Länsisatama on rakennettu.
Ei ne kaikki vaaratilanteet, läheltä piti -jutut näy tilastoissa. Eikä se kaikki työ, mitä vanhemmat tekee EHKÄISTÄKSEEN lapsia päätymästä tilastoiihin. Monilla on kouluunsaattoringit ja esim iltikset hakee myös ihan kolmosetkin koululta.
Käsitätkö. Ne sinun tieliikennetilastosi ei kerro mitään siitä konkreettisesta tilanteesta.
Koska se että vanhemmat suojelee lapsiaan enemmän nimenomaan estää niitä onnettomuuksia. Eli yksi merkittävä tekijä on muuttunut. Saakura. Miten tyhmä voi ihminen olla...
Kun olin lapsi, kotini ohi menevää tietä ajoi tunnissa max 4 autoa,nyt noin 20, aamulla ja töistäpaluun aikoihin huomattavasti enemmän. Tie on yhtä kapea kuin lapsuudessani, ei pyöräteitä. Siksi lapseni eivät pyäräile omaksi ilokseen kuten minä ainoinani.
Kun olin lapsi, vanhempien työssäkäynti oli perheen elättämistä varten. Nyt yhteiskunta kustantaa kaiken, jos ei halua tehdä töitä. Siksi nyt oletetaan, että lasten kanssa ollaan kotona, elintaso ei laske asumistuen ja toimeentulotuen vuoksi oikeastaan lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Haluaisin nähdä jonkun tilaston tästä. esim. lasten liikennekuolemat 80-luvulla ja 2010-luvulla. Nykyisin näistä uutisoidaan herkemmin ja digimaailmass kaikki leviää salamavauhdilla, mutta tapahtuuko noita oikeasti nykyisin enemmän?
Oma koulutieni on kulkenut yli Huopalahdentien, tuon maankuulun kuolemanloukun, jossa kuoli ensin Peppi-tyttö bussin alle ja sitemmin toinen pikkutyttö kiireisen liikemiehn yliajamana
Siinä oli liikennevalot ja bussi 36 kulki Pitäjänmäen suuntaan. Hengenvaarallisesti usein juostiin päin punaista yli, kun nähtiin bussin olevan edellisellä pysäkillä, odotusaika oli pitkä, 25 minuuttia. Muistan sen yhä.
Nykyisin tuossa on alikulku Munkkivuoren ostarilta. Ja busseja taitaa kulkea tiheämmin.
Nykyään Töölössä kulkee rekkaliikenne länsisatamaan. Ennen ei kulkenut. Tämä on oikea vaaratekijä kaikelle liikenteelle siellä.
Omat lapseni on Meilahdessa koulussa ja kyllä siellä se kanta-asujaimisto on sitä mieltä, että esim Mansku on nykyään helvetillinen entiseen verrattuna, samaten Tukholmankatu. Sieltä myös lopetettiin iltis, joten nyt iltis on toisella puolella Manskua kuin koulu...
Meillä lähikoulu homehtui, eikä uutta tullyt. Pitää mennä Itäväylän yli. Sama homma on muuallakin koska Helsinki suosii jopa 1000 oppilaan jättikouluja, joilla iso oppilaaksiottoalue.
Mutta siis missä sä nyt sitten oikeen asut? Lasten koulumatka kulkee Itäväylän yli, mutta joutuvat samoin ylittämään Mannerheimintien ja Tukholmankadun. Teillä ei ole yhtäkään kauppaa lähellä, tässä entisten Siwojen ja nykyisten K-Markettien luvatussa maassa, ainoastaan Itäkeskus on vaihtoehto ja sinne sun lapset pääsee aikaisintaan 12-vuotiaana.
Olen kasvanut Munkkivuoressa ja sitä ennen Pitäjänmäellä, Peppi oli mun koulussa. Kuljin 80-luvulla harrastuksiin bussilla päivittäin ylittäen sekä Huopalahdentien että Mannerheimintien, Ruusulankadun, Töölönkadun ja Topeliuksenkadun. Kukaan ei miettinyt pystyykö 9-10 vuotias tähän. Pepin kuoleman muistan, yhtäkään muuta onnettmuutta en muista. Nyt on paljon enemmän valo-ohjattuja risteyksiä ja alikulkuja. Meilahden tilannetta en tarkasti toki tiedä, kutjaa jos juuri siellä sitten on turvatonta ja rekat ajelee miten sattuu. Mitään piikkiä onnettomuuksissa ei kai kuitenkaan ole, vai onko sulla esittää joku tilasto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Haluaisin nähdä jonkun tilaston tästä. esim. lasten liikennekuolemat 80-luvulla ja 2010-luvulla. Nykyisin näistä uutisoidaan herkemmin ja digimaailmass kaikki leviää salamavauhdilla, mutta tapahtuuko noita oikeasti nykyisin enemmän?
Oma koulutieni on kulkenut yli Huopalahdentien, tuon maankuulun kuolemanloukun, jossa kuoli ensin Peppi-tyttö bussin alle ja sitemmin toinen pikkutyttö kiireisen liikemiehn yliajamana
Siinä oli liikennevalot ja bussi 36 kulki Pitäjänmäen suuntaan. Hengenvaarallisesti usein juostiin päin punaista yli, kun nähtiin bussin olevan edellisellä pysäkillä, odotusaika oli pitkä, 25 minuuttia. Muistan sen yhä.
Nykyisin tuossa on alikulku Munkkivuoren ostarilta. Ja busseja taitaa kulkea tiheämmin.
Nykyään Töölössä kulkee rekkaliikenne länsisatamaan. Ennen ei kulkenut. Tämä on oikea vaaratekijä kaikelle liikenteelle siellä.
Omat lapseni on Meilahdessa koulussa ja kyllä siellä se kanta-asujaimisto on sitä mieltä, että esim Mansku on nykyään helvetillinen entiseen verrattuna, samaten Tukholmankatu. Sieltä myös lopetettiin iltis, joten nyt iltis on toisella puolella Manskua kuin koulu...
Meillä lähikoulu homehtui, eikä uutta tullyt. Pitää mennä Itäväylän yli. Sama homma on muuallakin koska Helsinki suosii jopa 1000 oppilaan jättikouluja, joilla iso oppilaaksiottoalue.
Mutta siis missä sä nyt sitten oikeen asut? Lasten koulumatka kulkee Itäväylän yli, mutta joutuvat samoin ylittämään Mannerheimintien ja Tukholmankadun. Teillä ei ole yhtäkään kauppaa lähellä, tässä entisten Siwojen ja nykyisten K-Markettien luvatussa maassa, ainoastaan Itäkeskus on vaihtoehto ja sinne sun lapset pääsee aikaisintaan 12-vuotiaana.
Olen kasvanut Munkkivuoressa ja sitä ennen Pitäjänmäellä, Peppi oli mun koulussa. Kuljin 80-luvulla harrastuksiin bussilla päivittäin ylittäen sekä Huopalahdentien että Mannerheimintien, Ruusulankadun, Töölönkadun ja Topeliuksenkadun. Kukaan ei miettinyt pystyykö 9-10 vuotias tähän. Pepin kuoleman muistan, yhtäkään muuta onnettmuutta en muista. Nyt on paljon enemmän valo-ohjattuja risteyksiä ja alikulkuja. Meilahden tilannetta en tarkasti toki tiedä, kutjaa jos juuri siellä sitten on turvatonta ja rekat ajelee miten sattuu. Mitään piikkiä onnettomuuksissa ei kai kuitenkaan ole, vai onko sulla esittää joku tilasto?
Kai sinä tajuat että meillä voi olla alueellinen lähikoulu ja minun lapseni silti valita jonkun muun koulun.
Sinä jankkaat nyt niistä tilastoista, etkä hahmota, että et lainkaan huomioi lopputulokseen vaikuttavia eri muuttujia. Eli sitä tämän ketjun aihetta. Sitä että nykyään vanhemmat joutuu huolehtimaan lapsiataan ihan eri tavalla ja paljon pidempään kuin ennen.
Meilahdessa jäi se aikuinen pyöräilijäkin auton alle, samaten ratikka lanasi viisivuotiaan Manskulla.
Se että siellä ei satu niitä kuolonkolareita, johtuu siitä, että vanhemmat kuskaavat lapsensa koululle. Hakevat iltiksestä ja iltis hakee vielä nelosluokkalaisetkin Manskun yli.
Hahmotatko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Tää ei ol mikään mielipidekysymys. Maailma on paljon turvallisempi nykyään, myös se sun mainitsema liikenne! Oletko koskaan katsonut, paljonko ihmisiä kuoli liikenteessä 70-luvulla? Lapsikuolleisuus oli paljon korkeampi kuin nykyään. Ainoa ero on se, että nyt jokaisesta lapsen kuolemasta uutisoidaan. Koska ne ovat niin paljon harvinaisempia.
Kivijalkakauppoja on vähemmän, totta, muttei se tarkoita, että megamarketti on kaikilla ainoa lähikauppa. Olen asunut pks-seudulla hyvin erilaisilla alueilla, mutta kaikissa on lyhyen kävelymatkan päässä ollut pienehkö ruokakauppa. Jos olisi pieniä lapsia, ihan varmasti pääsisivät nykyiseenkin lähikauppaan asioimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Tää ei ol mikään mielipidekysymys. Maailma on paljon turvallisempi nykyään, myös se sun mainitsema liikenne! Oletko koskaan katsonut, paljonko ihmisiä kuoli liikenteessä 70-luvulla? Lapsikuolleisuus oli paljon korkeampi kuin nykyään. Ainoa ero on se, että nyt jokaisesta lapsen kuolemasta uutisoidaan. Koska ne ovat niin paljon harvinaisempia.
Kivijalkakauppoja on vähemmän, totta, muttei se tarkoita, että megamarketti on kaikilla ainoa lähikauppa. Olen asunut pks-seudulla hyvin erilaisilla alueilla, mutta kaikissa on lyhyen kävelymatkan päässä ollut pienehkö ruokakauppa. Jos olisi pieniä lapsia, ihan varmasti pääsisivät nykyiseenkin lähikauppaan asioimaan.
Et hahmota asiaa, koska sinulla ei ole niitä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärrän toki,että maailma on muuttunut pahemmaksi sitten 60-ja 70-lukujen,jolloin itse olin lapsi ja murkku."
Maailma on itse asiassa huomattavasti turvallisempi nykyään, ainoa mikä on lisääntynyt on tiedonvälityksen määrä mikä on saanut aikaan sen että ihmiset kuvittelevat vaarallisten asioiden määränkin lisääntyneen, vaikka oikeasti he vain kuulevat enemmän siitä mitä muilla paikkakunnilla on tapahtunut kun ennen ei niin paljon uutisoitu kaikenmaailman rikoksista ja onnettomuuksista ja muista vaaranpaikoista. Ennen oli joku sanomalehti ja radiossa yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma, ja uutiskynnys ei ihan hevillä rikkoontunut.
Kyllä se maailma on vaarallisempi nykyään. Esim liikenne. Siksi täällä Helsingissä sattuu noita lasten liikenneonnettomuuksia.
Myöskään kivijalkakauppoja ei ole. Mekin asumme entisen sellaisen vieressä, mutta nyt lähikauppa on Itis. Ja sinne meidän tytöt pääsi itsekseen vasta kymmenvuotiaina.
Haluaisin nähdä jonkun tilaston tästä. esim. lasten liikennekuolemat 80-luvulla ja 2010-luvulla. Nykyisin näistä uutisoidaan herkemmin ja digimaailmass kaikki leviää salamavauhdilla, mutta tapahtuuko noita oikeasti nykyisin enemmän?
Oma koulutieni on kulkenut yli Huopalahdentien, tuon maankuulun kuolemanloukun, jossa kuoli ensin Peppi-tyttö bussin alle ja sitemmin toinen pikkutyttö kiireisen liikemiehn yliajamana
Siinä oli liikennevalot ja bussi 36 kulki Pitäjänmäen suuntaan. Hengenvaarallisesti usein juostiin päin punaista yli, kun nähtiin bussin olevan edellisellä pysäkillä, odotusaika oli pitkä, 25 minuuttia. Muistan sen yhä.
Nykyisin tuossa on alikulku Munkkivuoren ostarilta. Ja busseja taitaa kulkea tiheämmin.
Nykyään Töölössä kulkee rekkaliikenne länsisatamaan. Ennen ei kulkenut. Tämä on oikea vaaratekijä kaikelle liikenteelle siellä.
Omat lapseni on Meilahdessa koulussa ja kyllä siellä se kanta-asujaimisto on sitä mieltä, että esim Mansku on nykyään helvetillinen entiseen verrattuna, samaten Tukholmankatu. Sieltä myös lopetettiin iltis, joten nyt iltis on toisella puolella Manskua kuin koulu...
Meillä lähikoulu homehtui, eikä uutta tullyt. Pitää mennä Itäväylän yli. Sama homma on muuallakin koska Helsinki suosii jopa 1000 oppilaan jättikouluja, joilla iso oppilaaksiottoalue.
Mutta siis missä sä nyt sitten oikeen asut? Lasten koulumatka kulkee Itäväylän yli, mutta joutuvat samoin ylittämään Mannerheimintien ja Tukholmankadun. Teillä ei ole yhtäkään kauppaa lähellä, tässä entisten Siwojen ja nykyisten K-Markettien luvatussa maassa, ainoastaan Itäkeskus on vaihtoehto ja sinne sun lapset pääsee aikaisintaan 12-vuotiaana.
Olen kasvanut Munkkivuoressa ja sitä ennen Pitäjänmäellä, Peppi oli mun koulussa. Kuljin 80-luvulla harrastuksiin bussilla päivittäin ylittäen sekä Huopalahdentien että Mannerheimintien, Ruusulankadun, Töölönkadun ja Topeliuksenkadun. Kukaan ei miettinyt pystyykö 9-10 vuotias tähän. Pepin kuoleman muistan, yhtäkään muuta onnettmuutta en muista. Nyt on paljon enemmän valo-ohjattuja risteyksiä ja alikulkuja. Meilahden tilannetta en tarkasti toki tiedä, kutjaa jos juuri siellä sitten on turvatonta ja rekat ajelee miten sattuu. Mitään piikkiä onnettomuuksissa ei kai kuitenkaan ole, vai onko sulla esittää joku tilasto?
Kai sinä tajuat että meillä voi olla alueellinen lähikoulu ja minun lapseni silti valita jonkun muun koulun.
Sinä jankkaat nyt niistä tilastoista, etkä hahmota, että et lainkaan huomioi lopputulokseen vaikuttavia eri muuttujia. Eli sitä tämän ketjun aihetta. Sitä että nykyään vanhemmat joutuu huolehtimaan lapsiataan ihan eri tavalla ja paljon pidempään kuin ennen.
Meilahdessa jäi se aikuinen pyöräilijäkin auton alle, samaten ratikka lanasi viisivuotiaan Manskulla.
Se että siellä ei satu niitä kuolonkolareita, johtuu siitä, että vanhemmat kuskaavat lapsensa koululle. Hakevat iltiksestä ja iltis hakee vielä nelosluokkalaisetkin Manskun yli.
Hahmotatko?
Sulle taitaa aika moni selittää noita tilastoja, minä en ole se, johon viittaat. Tottakai ihminen voi valita, mutta ei yhteiskunnan normistoa voida rakentaa sen varaan, että joku haluaa lapsensa Kulosaaresta Meilahteen enkkuluokalle tms. ja lapsi joutuu ramppaamaan jatkuvalla syötöllä hammashoitolassa Kampissa. Tämä on teidän oma valinta, olette halunneet tehdä lapsen koulutiestä mahdollisimman hankalan ja teillä on erityisen paljon tarvetta hammashuollolle. Ei yhteiskunnan normistoa oikeen voida rakentaa sen mukaan, että joku haluaa tehdä jollain tavalla. Silloin sen on vaan hyväksyttävä se, että joutuu joko antamaan siimaa tai kuskaamaan niitä lapsia lukioon saakka. Suurimmalla osalla on kuitenkin koulu melko lähellä. Omanikin kulkee bussilla, on kulkenut jo 6-vuotiaana ekaluokkalaisena, koska on erikoisluokalla. Mutta tottakai tää mietittiin ja punnittiin, onko koulutie liian vaarallinen suhteessa erikoisluokalta saatavaan hyötyyn vai laitetaanko lähikouluun, johon kävelee 5 min.
On todella vaikea keksiä asuinpaikkaa itäisessä Helsingissä, jossa ainoa vaihtoehto lähikaupalle olisi Itäkeskus.
Se että teidän arki on tuollaista helvettiä ja rekkojen väistelyä ei todellakaan ole yleistettävissä koko Suomeen. Kummilapseni asuu Apollonkadulla ja käy Töölössä koulua. Ei ole koskaan ollut aiheena se, ettei lapsen voisi antaa kulkea yksin koulumatkaa tai muutenkaan.
Ohis MLL linkki, jossa EI tuollaista tietoa ole.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/voiko_lapsi_olla_yksin_kot…