Onko toinen synnytys aina helpompi/nopeampi kuin ensimmäinen?
Eka synnytys oli aivan kauhea ja tosi pitkä. Varsinkin pitkä ponnistusvaihe on jäänyt " traumaksi" . Nyt kuitenkin toinen lapsi mietinnöissä, mutta synnytys on alkanut jo pelottaa. Siis jo nyt, vaikka en ole edes raskaana!
Kommentit (5)
vaikeaa oli hidas avautumisvaihe uuvuttavuudessaan (toista vuorokautta) ja ponnistusvaiheen pituus tunti, jonka toisin jaksoin ihan hyvin.
Toisessa vaikeaa oli, kun isokokoinen vauva painoi lujaa ja synnytys eteni nopeammin ja rajummin, mutta syntyi lopulta helposti 7 min ponnistuksella. Tämä toinen synnytys oli järisyttävämpi, mutta toisaalta myös toipuminen oli nopeampaa kuin ekasta hitaasta.
Molemmat synnytykset olivat omanlaisiaan ja hyviä. Eihän synnytyksessä nyt aivan helpolla päästä.
Kovasti vakuuteltiin ja vannottiin, että toinen synnytys on nopeampi. Olihan se, itse avautumisvaihe kesti vähemmän, mutta ponnistusvaihe oli tasan yhtä pitkä. Imukuppia vain ei käytetty.
Mutta: kävin juttelemassa toisen raskauden aikana pelkopolilla. Se auttoi. Suosittelen. Vaikken kaikesta samaa mieltä sen pelkopolin naisen kanssa ollutkaan enkä häntä halunnut synnytykseeni, silti siitä oli hyötyä. Kävin myös kokoarviossa lääkärillä. Sekin auttoi kovasti.
Ekakin oli suhteellisen helppo mutta toinen lapsi syntyi todella helposti. Kivuliaasti tosin (ilman puudutuksia) mutta tosi nopeasti. Ja kotiin olisin voinut lähteä vaikka heti.
Eka kesti 17 tuntia (käynnistys+imukupilla autettiin lopuksi yhden ponnistuksen verran), toka kesti noin 9 tuntia josta kerkesin olla sairaalassa 2,5 tuntia. Ainakin ponnistusvaihe monesti helpompi sikäli että jo kerran venyneet kudokset antaa paremmin periksi.
mutta jos noista saisin valita niin EHDOTTOMASTI alakautta!! En ikinä enään halua sektiota! Haava on kipeä pitkään, voi oireilla vielä vuosienkin päästä (tädilläni 11v sektiosta oireilee vieläkin joskus), mulla loppui puudute kesken ompeluvaiheessa ja joutuivat nukuttamaan.