Kumpi painaa enemmän, kilo styroksia vai kilo rautaa? (tätä ei moni tiedä)
Moni varmaan tunnistaakin että otsikossa on vanha kompakysymys, jota ala-asteikäiset lapset mielellään viljelevät.
Oikea vastaus kysymykseen on olevinaan, että molemmat painavat yhtä paljon. Tämä kuitenkin on totta vain tyhjiössä. Jos punnitus sen sijaan tehdään normaaliin tapaan ilmassa, niin kilo rautaa painaa enemmän kuin kilo styroksia, koska ilman aikaansaama noste keventää styroksia enemmän kuin rautaa, sillä kilo styroksia on tilavuudeltaan suurempi, ja siten se syrjäyttää ilmaa enemmän kuin kilo rautaa. Ja jokainenhan varmaan muistaa peruskoulusta Arkhimedeen lain, jonka mukaan noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän ilman (tai veden tai muun fluidin) paino.
Ok, tuo yllä oleva selitys on varmaan loppujenlopuksi suht pässinlihaa suurimmalle osalle, mutta osaavatkos av-mammat heittää arvioita, kuinka paljon enemmän se kilo rautaa loppujenlopuksi painaa kuin kilo styroksia? Jos molemmat laitetaan vuorotellen vaa'an punnituslevylle, niin paljonko vaa'an lukemassa on eroa raudan ja styroksin välillä? (vihje: litra ilmaa painaa suunnilleen 1,2 grammaa)
Kommentit (40)
Missä se vaaka on kalibroitu ja miten?
Jos se painaa kilon se painaa kilon. Jos se ei punnituksessa paina kiloa se ei paina kiloa. Ala seuraavaksi "pohtia" onko metri makkaraa pidempi kuin metri lakritsia..... ja vähennä huumeiden käyttöä.
Mistä ne kilo rautaa ja kilo styroksia on saatu? Onko ne punnittu samanpainoisksi tyhjiössä ja sitten tuotu tänne? Koska jos molemmat on punnittu ilmakehässä, niin ovathan ne sitten samanpainoisia.
Et ymmärrä kompakysymystä oikein. Juju on siinä, että kumpikin materiaali painaa kilon. Eli kummatkin painavat tasan yhden kilogramman, mikä on yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan tunnistaakin että otsikossa on vanha kompakysymys, jota ala-asteikäiset lapset mielellään viljelevät.
Oikea vastaus kysymykseen on olevinaan, että molemmat painavat yhtä paljon. Tämä kuitenkin on totta vain tyhjiössä. Jos punnitus sen sijaan tehdään normaaliin tapaan ilmassa, niin kilo rautaa painaa enemmän kuin kilo styroksia, koska ilman aikaansaama noste keventää styroksia enemmän kuin rautaa, sillä kilo styroksia on tilavuudeltaan suurempi, ja siten se syrjäyttää ilmaa enemmän kuin kilo rautaa. Ja jokainenhan varmaan muistaa peruskoulusta Arkhimedeen lain, jonka mukaan noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän ilman (tai veden tai muun fluidin) paino.
Ok, tuo yllä oleva selitys on varmaan loppujenlopuksi suht pässinlihaa suurimmalle osalle, mutta osaavatkos av-mammat heittää arvioita, kuinka paljon enemmän se kilo rautaa loppujenlopuksi painaa kuin kilo styroksia? Jos molemmat laitetaan vuorotellen vaa'an punnituslevylle, niin paljonko vaa'an lukemassa on eroa raudan ja styroksin välillä? (vihje: litra ilmaa painaa suunnilleen 1,2 grammaa)
Kyllä se kilon paino on määritelty juurikin normaalissa ilmanpaineessa. Tyhjiössä rautakilo painaisi enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan tunnistaakin että otsikossa on vanha kompakysymys, jota ala-asteikäiset lapset mielellään viljelevät.
Oikea vastaus kysymykseen on olevinaan, että molemmat painavat yhtä paljon. Tämä kuitenkin on totta vain tyhjiössä. Jos punnitus sen sijaan tehdään normaaliin tapaan ilmassa, niin kilo rautaa painaa enemmän kuin kilo styroksia, koska ilman aikaansaama noste keventää styroksia enemmän kuin rautaa, sillä kilo styroksia on tilavuudeltaan suurempi, ja siten se syrjäyttää ilmaa enemmän kuin kilo rautaa. Ja jokainenhan varmaan muistaa peruskoulusta Arkhimedeen lain, jonka mukaan noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän ilman (tai veden tai muun fluidin) paino.
Ok, tuo yllä oleva selitys on varmaan loppujenlopuksi suht pässinlihaa suurimmalle osalle, mutta osaavatkos av-mammat heittää arvioita, kuinka paljon enemmän se kilo rautaa loppujenlopuksi painaa kuin kilo styroksia? Jos molemmat laitetaan vuorotellen vaa'an punnituslevylle, niin paljonko vaa'an lukemassa on eroa raudan ja styroksin välillä? (vihje: litra ilmaa painaa suunnilleen 1,2 grammaa)
Älä enää pidä hulluja jännityksessä, vaan laita laskutoimitus näkyviin.
Mutta jos siitä raudasta tekisi sellaisen onton laatikon, jonka tilavuus olisi isompi kuin sen styroksin, niin muuttuisiko se tilanne sitten toisenlaiseksi??
Toihan on selvä juttu,helposti todistettu, tiputa ne varpaille niin selviää...
Vierailija kirjoitti:
Missä se vaaka on kalibroitu ja miten?
Se vaaka on kalibroitu 20 celsiusasteen lämpötilassa, 1013,25 millibaarin paineessa ja 50 % suhteellisessa kosteudessa ruostumattomasta teräksestä valmistetulla 1 kg kalibrointipunnuksella, jonka tiheys on 8 kg/dm^3. Terveisin ap.
Painoon vaikuttaa aina painovoima, joten siksi niiden paino vaihtelee eri paikoissa. Styroksiin kohdistuu myös suurempi noste, joten se on kevyempi kuin rauta. Ero on kuitenkin häviävän pieni. Jos styroksikappale ja rauta ovat massaltaan samat, ei eroa ole.
Vierailija kirjoitti:
Moni varmaan tunnistaakin että otsikossa on vanha kompakysymys, jota ala-asteikäiset lapset mielellään viljelevät.
Oikea vastaus kysymykseen on olevinaan, että molemmat painavat yhtä paljon. Tämä kuitenkin on totta vain tyhjiössä. Jos punnitus sen sijaan tehdään normaaliin tapaan ilmassa, niin kilo rautaa painaa enemmän kuin kilo styroksia, koska ilman aikaansaama noste keventää styroksia enemmän kuin rautaa, sillä kilo styroksia on tilavuudeltaan suurempi, ja siten se syrjäyttää ilmaa enemmän kuin kilo rautaa. Ja jokainenhan varmaan muistaa peruskoulusta Arkhimedeen lain, jonka mukaan noste on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän ilman (tai veden tai muun fluidin) paino.
Ok, tuo yllä oleva selitys on varmaan loppujenlopuksi suht pässinlihaa suurimmalle osalle, mutta osaavatkos av-mammat heittää arvioita, kuinka paljon enemmän se kilo rautaa loppujenlopuksi painaa kuin kilo styroksia? Jos molemmat laitetaan vuorotellen vaa'an punnituslevylle, niin paljonko vaa'an lukemassa on eroa raudan ja styroksin välillä? (vihje: litra ilmaa painaa suunnilleen 1,2 grammaa)
Kompuroit omaan näppäryyteesi. Punnitukset tehdään normaaliin tapaan ilmassa, ei tyhjiössä. Normaaliilmanpaineessa ne painavat yhtä paljon, mutta tyhjiössä styroksi olisi painavampi.
Älkää nyt jeesustelko. Homma on hyvin helposti ja empiirisesti ratkaistavissa: kumman pudotat mielummin varpaallesi, kilon rautaa vai kilon styroxia. Ja sovitaan nyt, että puhutaan massasta eikä painosta...
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos siitä raudasta tekisi sellaisen onton laatikon, jonka tilavuus olisi isompi kuin sen styroksin, niin muuttuisiko se tilanne sitten toisenlaiseksi??
Aivan :)
Tehkää nyt edes ero massan ja painon välillä. Massa 100 kg painaa 982 Newtonia merenpinnan tasolla Porissa. Hiukan vähemmän päiväntasaajalla ja hiukan enemmän Pohjoisnavalla.
Hommahan menee, ap, tälviisii. Olen kemisti joka rykäisi pitkänä sivuaineena fysiikan. Luonnontieteet ovat aina kiinnostaneet minua. Voisi jopa sanoa että harrastan niitä. Mutta siitäkin huolimatta kysymyksesi on, con respecto, ihan vitun tylsä. Osaisin laskea hetkessä mutta en jaksa vaivautua. Sheesh...
Jos minä painan 500 kiloa vaa'an mukaan, niin ilma ja sellainen siis vääristää painoani!
Paljonko painan oikeasti?
Kilo paskaa!