Ikävä sitä aikaa kun oli vain yksi lapsi

Yksi lapsi oli helppoa, kyllä. Mutta se, että pitäisi eniten vanhimmasta ei ole mitenkään tyypillistä. Hän vain persoonana sopii sinulle parhaiten tällä hetkellä. Monissa perheissä kuvio ihan eri.

Olet viisi vuotta rakastanut esikoista ja tutustunut häneen. Kuopus on vielä tuntematon ajatustensa puolesta, kun on niin pieni. Tuossa vaiheessa minullekin esikoinen oli ykkönen. Mutta nyt kun kuopuskin on jo yli 10v niin molemmat lapset yhtä rakkaita. Ja vaihtelee kumman kanssa riitelee milloinkin enemmän, kumpi haastaa. Älä huolestunut, vaatii aikaa rakastua.

Lapsen sukupuolikin voi vaikuttaa. Äidille tytär voi tuntua läheisemmltä ja poika vieraalta. Mutta tuo aika juttu on niin totta!

Vierailija kirjoitti:

Lapsen sukupuolikin voi vaikuttaa. Äidille tytär voi tuntua läheisemmltä ja poika vieraalta. Mutta tuo aika juttu on niin totta!

Mulla taas jotenkin poikalapsi tuntuu läheisemmältä. Jotenkin olis outoa ajatella, että olisin tytön äiti. Kaikkien tuttujen tytöt aiheuttavat aina jonkinlaisia "inhon väristyksiä", mutta pienet pojat on niin suloisia.

Kiitos vastauksista, helpotti hieman oloa! Molemmat lapset ovat samaa sukupuolta. Olen miettinyt jos juttelisin asiasta neuvolassa mutta tuntuu kummalliselta kaiken sen jälkeen kun olen esittänyt asioiden olevan hyvin, alkaa yhtäkkiä puhua tällaista. Pelkään myös että terveydenhoitaja kuittaa kaiken vain nooeasti ja asia sillä selvä. Ap

Kiitos tästä! Olen pohtinut jäisinkö yhden lapsen äidiksi vai pitäisikö lapselle hankkia sisarus, mutta tämä sai avattua silmäni. Luultavasti mulle kävisi juuri noin, eli rakastaisin esikoista ja se toinen olisi luultavasti vähemmän rakas. :/

Älä nyt ainakaan neuvolassa tuollaista puhele.

Vierailija kirjoitti:

Älä nyt ainakaan neuvolassa tuollaista puhele.

Miksi en puhuisi? Pitääkö neuvolasta oikeasti olettaa että jos kerrot negatiivista tunteistasi että tekevät lasun vai mitä tarkoitat? Jos puhuisin asiasta neuvolassa niin toivoisin saavani vaikka jonkinlaista keskusteluapua tai ymmärrystä että mistä tunteeni johtuvat. Kynnys on suuri ja siksi varmaan täällä lähdin kokeilemaan kepillä jäätä ja hakemaan vertaistukea. Ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista, helpotti hieman oloa! Molemmat lapset ovat samaa sukupuolta. Olen miettinyt jos juttelisin asiasta neuvolassa mutta tuntuu kummalliselta kaiken sen jälkeen kun olen esittänyt asioiden olevan hyvin, alkaa yhtäkkiä puhua tällaista. Pelkään myös että terveydenhoitaja kuittaa kaiken vain nooeasti ja asia sillä selvä. Ap

Mainitse, jos haluat keskustella asiasta sellaisen kanssa, joka tuntee tilanteesi. Jos et halua, että asiaan ''puututaan'', niin ehkä kannattaa jättää kertomatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista, helpotti hieman oloa! Molemmat lapset ovat samaa sukupuolta. Olen miettinyt jos juttelisin asiasta neuvolassa mutta tuntuu kummalliselta kaiken sen jälkeen kun olen esittänyt asioiden olevan hyvin, alkaa yhtäkkiä puhua tällaista. Pelkään myös että terveydenhoitaja kuittaa kaiken vain nooeasti ja asia sillä selvä. Ap

Mainitse, jos haluat keskustella asiasta sellaisen kanssa, joka tuntee tilanteesi. Jos et halua, että asiaan ''puututaan'', niin ehkä kannattaa jättää kertomatta.

Harmi kun kukaan neuvolassa ei meitä tunne. Sijaisia ollut viimeiset 2 vuotta. 😡 ap

Etsi tietoa kuinka voit välttää toisen lapsen suosimisen. Siskoni tuntui äidille rakkaammalta ja tärkeämmältä ja minä olin arvoton. Nyt aikuisena ymmärrän että äiti rakasti meitä molempia ja suosiminen oli varmasti tahatonta ja vahinko. Pahat vauriot itsetunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Etsi tietoa kuinka voit välttää toisen lapsen suosimisen. Siskoni tuntui äidille rakkaammalta ja tärkeämmältä ja minä olin arvoton. Nyt aikuisena ymmärrän että äiti rakasti meitä molempia ja suosiminen oli varmasti tahatonta ja vahinko. Pahat vauriot itsetunnossa.

Pitää etsiä. Tällä hetkellä en ainakaan mielestäni näytä lapsille mitään toisen suosimista. Enemmän ainakin tulee kiellettyä ja toruttua vanhempaa, hän kun jo ymmärtää hyvin tekojensa seuraukset toisin kuin nuorempi. Lisäksi korostan/korostamme aina vanhemmalle että hän ei ole etuoikeutettu mihinkään ennen pikkusisartaan niinkuin hän usein kuvittelee. Olen ajatellut tämän käytöksen kielivän sitä että esikoinen oli kuitenkin niin pitkään ainut silmäterämme mutta nyt tietty aloin miettimään että näkeekö hän sen kuitenkin jostain että hän on minulle vielä se rakkaampi. Tuntuu pahalta sanoa tätä. Ap

Nice try but no cigar