Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi pelkäämisestä on tullut nykyään jotenkin kiellettyä?

Vierailija
05.06.2017 |

Ei saisi pelätä näitä viikonlopun kaltaisia iskuja, jos pelkäät, olet jotenkin huono ihminen ja pitäisi reipastua. Voisitteko selittää tämän? Ymmärrän, että näillä teoilla halutaan nimenomaan herättää sitä pelkoa. Mutta ei ihmistä voi kieltää pelkäämästä jotain todellista. Tai sitten mä olen vaan jotenkin heikko ja herkkä.

Kommentit (72)

Vierailija
1/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mietin minäkin. Itse pelkään myös varsinkin kun näitä iskuja tapahtuu todella usein. Joka paikassa.

Vierailija
2/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelko on tunne, joka johtaa nykyelämässä tosi usein pelkästään huonoihin ratkaisuihin ja tekoihin, jotka ainoastaan pahentavat tilanteita. (Tässä tapauksessa mm. vihapuhe, rasismi.) Pelko ja viha kulkevat käsi kädessä, eikä vihasta ole koskaan seurannut mtään hyvää. Siksi siitä ei tykätä, vaikka onkin luonnollinen tunne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelko on ihan luonnollinen reaktio tällaisiin tapahtumiin. Oleellista kuitenkin on, millä tavalla ja kuinka kauan antaa pelon vaikuttaa elämäänsä. Muistan hyvin, miten kolkolta tuintui mennä uudelleen avattuun Myyrmanniin, mutta en silti antanut pelon estää mua käymästä siellä. 

Vierailija
4/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi terrorismin pelkääminen on hyväksyttävämpää kuin hammaslääkärin pelkääminen? Onhan terrorismi kauhea asia, mutta osuu omalle kohdalle melko epätodennäköisesti. Hammaslääkäriin joutuu paljon todennäköisemmin ja vieläpä moneen kertaan, vaikkei se niin kauhea kokemus olekaan kuin terrorismin uhriksi joutuminen.

Vierailija
5/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

yhdellä pellevideolla pelleksi naamioituneet pellet kertovat että ei pidä pelätä. meitän on näytettävä pahiksille ettei heitä pelätä.

Vierailija
6/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi terrorismin pelkääminen on hyväksyttävämpää kuin hammaslääkärin pelkääminen? Onhan terrorismi kauhea asia, mutta osuu omalle kohdalle melko epätodennäköisesti. Hammaslääkäriin joutuu paljon todennäköisemmin ja vieläpä moneen kertaan, vaikkei se niin kauhea kokemus olekaan kuin terrorismin uhriksi joutuminen.

Miksi terrorismia ei saa pelätä? Miksi? Minun mielestäni tavallisista ihmisistä, jotka tätä pelkäävät, on tehty nyt jotain pahiksia. Ei ole ok olla rasisti, mutta en näe tätä nyt samana asiana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelko merkitsee rajoja (="minä" on eri kuin "sinä"). Ja raja vaikeuttaa hyväksyntää. Se kerää arvostelua, jopa negatiivisia tunteita.

Rajattomuus - ajatus kaikkien samanlaisuudesta - on globalisaation perusajatuksia.

Globalisaatio on feminiini hanke. Se on avoin ja muistuttaa tulvaa. Rajat kuuluvat miehiseen - niin sanottuun fallogokeskiseen - maailmaan.

Vierailija
8/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pelko merkitsee rajoja (="minä" on eri kuin "sinä"). Ja raja vaikeuttaa hyväksyntää. Se kerää arvostelua, jopa negatiivisia tunteita.

Rajattomuus - ajatus kaikkien samanlaisuudesta - on globalisaation perusajatuksia.

Globalisaatio on feminiini hanke. Se on avoin ja muistuttaa tulvaa. Rajat kuuluvat miehiseen - niin sanottuun fallogokeskiseen - maailmaan.

Olen pahoillani, en nyt aivan ymmärtänyt. Mikä sitten on sallittua, jos ei saa pelätä? Eli miten pitäisi suhtautua? Mä en vaan ymmärrä, jos pelottaa niin pelottaa, ei se ole mikään tahdon asia.

t.ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pelko merkitsee rajoja (="minä" on eri kuin "sinä"). Ja raja vaikeuttaa hyväksyntää. Se kerää arvostelua, jopa negatiivisia tunteita.

Rajattomuus - ajatus kaikkien samanlaisuudesta - on globalisaation perusajatuksia.

Globalisaatio on feminiini hanke. Se on avoin ja muistuttaa tulvaa. Rajat kuuluvat miehiseen - niin sanottuun fallogokeskiseen - maailmaan.

rajattomuus koskee vain tavallisia kansalaisia. Rikkaat asuu aidatuilla alueilla omine turvamiehineen.

Vierailija
10/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pelko merkitsee rajoja (="minä" on eri kuin "sinä"). Ja raja vaikeuttaa hyväksyntää. Se kerää arvostelua, jopa negatiivisia tunteita.

Rajattomuus - ajatus kaikkien samanlaisuudesta - on globalisaation perusajatuksia.

Globalisaatio on feminiini hanke. Se on avoin ja muistuttaa tulvaa. Rajat kuuluvat miehiseen - niin sanottuun fallogokeskiseen - maailmaan.

En ole ikinä lukenut mitään näin tyhmää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

yhdellä pellevideolla pelleksi naamioituneet pellet kertovat että ei pidä pelätä. meitän on näytettävä pahiksille ettei heitä pelätä.

ok

Vierailija
12/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko merkitsee rajoja (="minä" on eri kuin "sinä"). Ja raja vaikeuttaa hyväksyntää. Se kerää arvostelua, jopa negatiivisia tunteita.

Rajattomuus - ajatus kaikkien samanlaisuudesta - on globalisaation perusajatuksia.

Globalisaatio on feminiini hanke. Se on avoin ja muistuttaa tulvaa. Rajat kuuluvat miehiseen - niin sanottuun fallogokeskiseen - maailmaan.

Olen pahoillani, en nyt aivan ymmärtänyt. Mikä sitten on sallittua, jos ei saa pelätä? Eli miten pitäisi suhtautua? Mä en vaan ymmärrä, jos pelottaa niin pelottaa, ei se ole mikään tahdon asia.

t.ap

Ajatus pelon kiellon takana on pyrkiä ylittämään - rumasti sanoen uudelleenkouluttamaan - ne primitiivireaktiot, jotka ovat syntyneet historian saatossa kun on ollut erilaisuuden pelkoa ja erilaisuutta yleensä. Esimerkiksi kapitalismissa kun on paalutettu minun maa ja sinun maa: kyse on modernin länsimaailman vääristymästä, joka pyritään korvaamaan. Pelkoa ei ole varsinaisesti kielletty, mutta se pyritään kanavoimaan uudelleen menneisyyden haitallisista toimintatavoista.

"Nykymaailma" on superimpositio - suomeksi näkyvä päälleliimaus - "vanhaan maailmaan". Tavoite on, että erilaisuuden sijaan korostettaisiin samanlaisuutta ja samanarvoisuutta, jotta voisimme tulevaisuudessa rakentaa erilaisuuden päälle yhteiskuntaa - nykyinen kun on rakennettu samanlaisuuden ja maskuliinisen riiston päälle. 

On tietenkin totta, että tehtävä on haasteellinen eikä kaikkia haasteita - mm. historiallisia, filosofisia ja psyykkisiä - ole huomioitu kovin hyvin. Hanke on jopa jonkinlaisessa kriisissä, yhtäältä konservatiivisen nationalismin, toisaalta lisääntyneen taloudellisen eriarvoisuuden takia. Mutta länsimaailman kv. politiikka silti perustuu edelleen tähän pyrkimykseen ja pyrkimys ohjaa sitten edelleen valtiotason instituutioita ja valtamediaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi joku haluaisi elää pelossa? Pelko rajoittaa elämää. Itseäni karmii ajatus, että joku antaa terrorismin voittaa edes henkisellä tasolla varsinkin, kun uhka toisissa maissa on massiivisesti suurempi kuin täällä vaikka lintukotona ei Suomeakaan kannata enää pitää.

Pelko ei vähennä tai estä näitä tapahtumia, siksi turhaa.

Vierailija
14/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko on tunne, joka johtaa nykyelämässä tosi usein pelkästään huonoihin ratkaisuihin ja tekoihin, jotka ainoastaan pahentavat tilanteita. (Tässä tapauksessa mm. vihapuhe, rasismi.) Pelko ja viha kulkevat käsi kädessä, eikä vihasta ole koskaan seurannut mtään hyvää. Siksi siitä ei tykätä, vaikka onkin luonnollinen tunne.

En ymmärrä miten se on vihapuhetta tai rasismia, jos sanon että minua pelottaa nämä iskut. Pelkään, että joudun itse sellaisen keskelle. Pelkään että menetän jonkun läheiseni tai kuolen itse. 

t.ap

Et ymmärtänyt viestiäni. En sanonut että viestisi on vihapuhetta tai rasismia. Kerroin vaan syyn, minkä takia pelosta ei pidetä: Siksi, että se johtaa usein vihaan ja vihatekoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi pelätä ja voi kauhistella kunhan ei anna sen liikaa rajoittaa elämäänsä. Kun tietoisuus AIDSista levisi mummot pelkäsivät syödä ulkona kun luulivat saavansa AIDSin huonosti pestystä lusikasta. Hirvikolareissa kuolee joka vuosi paljon ihmisiä - uskallatko ajaa? Suurkaupungeissa voi joutua ryöstetyksi jne. Kyllähän nämä jäljet jättää. Voi olla, että massatapahtumien suosio vähenee jos terrorismi ei hellitä, konekivääriaseet tulevat osaksi katukuvaa ja henkilötodistuksia täytyy kuljettaa aina mukanaan.

Vierailija
16/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Marshall McLuhan taisi olla ensimmäisiä, jotka kehittelivät globalisaatioajatusta 60-luvun alussa.

Toisena pioneerina, joka paljon vähemmän tunnettu, on syytä mainita internetviestinnän ideoitsija André Leroi-Gourhan, joka käytännössä kuvasi nettiviestinnän ja sen antropologis-filosofiset vaikutukset jo saman vuosikymmenen puolivälissä teoksessaan "Le Geste et la Parole".

Vierailija
17/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko merkitsee rajoja (="minä" on eri kuin "sinä"). Ja raja vaikeuttaa hyväksyntää. Se kerää arvostelua, jopa negatiivisia tunteita.

Rajattomuus - ajatus kaikkien samanlaisuudesta - on globalisaation perusajatuksia.

Globalisaatio on feminiini hanke. Se on avoin ja muistuttaa tulvaa. Rajat kuuluvat miehiseen - niin sanottuun fallogokeskiseen - maailmaan.

En ole ikinä lukenut mitään näin tyhmää.

Tyhmää? Jos kysyy, miksi pelkoon suhtaudutaan varauksella, tuossa on vastaus. Pelko tarkoittaa helposti käytännön tasolla erottelua, muureja ja epäluuloa, arvostelua, kantoa kaskessa. Se ei ole enää nykypäivää, jos olemme osa globalisaatiota. Globaali aika haastaa meidät tavalla, jota ei ole länsimaissa nähty arkielämän tasolla sitten Rooman jälkeisten kansainvaellusten (v. 500-700).

Vierailija
18/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko merkitsee rajoja (="minä" on eri kuin "sinä"). Ja raja vaikeuttaa hyväksyntää. Se kerää arvostelua, jopa negatiivisia tunteita.

Rajattomuus - ajatus kaikkien samanlaisuudesta - on globalisaation perusajatuksia.

Globalisaatio on feminiini hanke. Se on avoin ja muistuttaa tulvaa. Rajat kuuluvat miehiseen - niin sanottuun fallogokeskiseen - maailmaan.

En ole ikinä lukenut mitään näin tyhmää.

Tyhmää? Jos kysyy, miksi pelkoon suhtaudutaan varauksella, tuossa on vastaus. Pelko tarkoittaa helposti käytännön tasolla erottelua, muureja ja epäluuloa, arvostelua, kantoa kaskessa. Se ei ole enää nykypäivää, jos olemme osa globalisaatiota. Globaali aika haastaa meidät tavalla, jota ei ole länsimaissa nähty arkielämän tasolla sitten Rooman jälkeisten kansainvaellusten (v. 500-700).

Ei vaan noissa sun jutuissasi ei ole päätä eikä häntää. Anna kun arvaan - olet yrittänyt lukea filosofian pääsykokeisiin etkä päässyt tänäkään vuonna sisään.

Vierailija
19/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paluuta kiinni olevaan maahan ei enää ole. Globaalin todellisuuden ensiaskel Suomelle oli ETYK 1975 ja lopullinen sinetti EU-jäsenyys vuonna 1995. Ainoa keino olisi vallankumous, mutta sellainen toiminta on Suomen lainsäädännön vastaista.

Vierailija
20/72 |
05.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelko johtuu turvan järkkymisestä. Mutta turvallisuuden puute on nykymaailman osa. Päivä päivältä Suomeenkin tulee yhä enemmän vierasta ainesta, ei tuttua ja turvallista. Ihmiset, raha, tavat, viihde, tieto ja kulttuuri - kaikki on vierasta ja siksi turvattomuutta aiheuttavaa.

Kuitenkaan muuta laillista vaihtoehtoa tälle asiantilalle ei ole kuin opetella sopeutumaan. Turvattomuus on uusi normaali.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän yhdeksän