Mikä auttaa kun kaikki epäonnistuu? Ja mistään mitä yrittää, ei tule mitään?
Ei onnistuta lapsen saamisessa yrittämisestä huolimatta. En saa työpaikkaa, vaikka panostan hakemiseen paljon, aina tulee se sama sähköposti, että "kiitos hakemuksesta, mutta valinta ei kohdistunut tällä kertaa sinuun". Ei onnistuta asunnon hankkimisessa, koska lupaavan oloisista asunnoista paljastuu joku kamala homeongelma, tai sitten joku muu nappaa asunnon juuri nenän edestä kun olemme tekemässä tarjousta (asutaan nyt väliaikaisesti vuokralla pienessä rumassa asunnossa, joka otettiin kiireessä kun saatiin vanha asunto kaupaksi). Rahat riittäisi juuri ja juuri suhteellisen kivaan omistusasuntoon, mutta tiukkaa tekee silti, ja valikoimaa siellä halvassa päässä ei ole paljon. Kaikki mitä yritän tai yritetään epäonnistuu jotenkin. Vaikka mitä tekisi, niin kaikkeen tulee aina joku este. Auto hajoaa yllättäen juuri samana aamuna kun pitäisi lähteä lomalle autolla, ja sitten loma peruuntuu. En jaksa tähän luetella kaikkea mikä vuoden aikana on mennyt pieleen, koska suunnilleen kaikki on mennyt jotenkin pieleen. Ahdistaa ja surettaa. Elämä ei tunnu elämisen arvoiselta, kun mistään ei tule mitään ja mikään ei onnistu. Mikä auttaa? Mistä ihmeestä löytää energia yrittää jotain taas uudelleen?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Vitutukseen voi kuolla.
Sitäkin olen tässä miettinyt. Mutta luulen, että jos vanhat merkit pitävät paikkaansa ja jos yritän kuolla vitutukseen, niin epäonnistun siinäkin. Ap.
Ihmettelen tässä samaa asiaa. Kun oikein vastustaa voiko vielä mennä huonommin. Kyllä voi!
Ikäni myyntialalla ja yrittäjänä olen mielestäni tottunut vastoinkäymisiin.
Mutta jostain syystä johtava myyntitykki ei saa kauppaa. Raha alkaa ahdistaa. Okei, tsemppaan itseäni kuntoilemaan ja piiskaan itseni entistä hurjempaan työvireeseen. Vaimo mennee pikku operaatioon sairaalaan. Lääkäri tekee hoitovirheen ja vaimo kuolee!
Töissä menee edelleen huonosti. Työnantaja ymmärtää, mutta, kauppaakin pitäisi saada. Auto hajoaa juuri kun takuuaika on umpeutunut. Pankki alkaa ahdistella. Verottaja antaa kunnon mätkyt koska edellinen vuosi oli hyvä.
Yritän tehdä kotona kesken jäänyttä remonttia, putoan ja kantapään luu hajoaa. Sairasloma, vakuutus ei korvaa koska omalla ajalla, tapaturmavakuutusta ei ole.
Juopottelen. Tappelen. Käräjät. Pahoinpitely, korvauksia. Rikosrekisteri! Saan tuomion vaikka kaveri aloitti!
Nyt pohjalla. Kaikki on mennyt. Paitsi että tänään sain sakon koska vanhaa autoa ei ollut katsastettu. Sakko koska ei ole katsastettu koska ei ole varaa korjata pientä jarruremonttia. Koska ei ole rahaa virkavalta sakottaa! Sinne vaan muitten perittävien jatkeeksi.
Ei, Paavo! Vitutukseen ei voi kuolla! Kyllä se vaatii omaa tai ulkopuolista apua.
Kaikesta huolimatta luotan Tarjan /(Halonen) parhaaseen ystävään, naapurimaan Vladimir Vladimirovitsiin
Paina Vladi nappi pohjaan ja anna mennä koska kukaan ei kuitenkaan ajattele venäläisistä mitään hyvää!!
Kuten historia on opettanut ja minkä venäläiset tietää ja odottaa
"kaikki päättyy kuitenkin suureen katastrofiin"
En jaksa luetella mutta kaikki muu on mennyt päin vit - tua paitsi kul - li.
Olen ajatellut ettei tässä oikeastaan ole kuin 2 vaihtoehtoa, antaa kaiken mennä ja asua/elää loppuelämä jossain vuokraslummissa tuilla/korvauksilla.
Tai sitten ihan vaan narun jatkoksi.
Toisille elämä on yksinkertaisesti vain vaikeampaa kuin toisille.
M43v kirjoitti:
En jaksa luetella mutta kaikki muu on mennyt päin vit - tua paitsi kul - li.
Olen ajatellut ettei tässä oikeastaan ole kuin 2 vaihtoehtoa, antaa kaiken mennä ja asua/elää loppuelämä jossain vuokraslummissa tuilla/korvauksilla.
Tai sitten ihan vaan narun jatkoksi.
No mä nyt vaan totean, että jos nää on sun ongelmat ja vaihtoehdot, niin sulla menee oikeasti hyvin.
Nimimerkillä mieluusti asuisin vuokraslummissa tuilla jos lapseni tervehtyisi.
Vähän voi auttaa, jos rupeaa listaamaan asioita, jotka ovat menneet hyvin. Vaikka kuinka kaukaa menneisyydestä tai vaikka kuinka pieniä. Kyllä niitä lopulta on. Jos listaa näitä paperille päivittäin tai edes silloin tällöin, se ihan oikeasti auttaa ajatteluun. Kohta tuntuu, että oikeasti meneekin vähän paremmin. Ei, tämä ei ole pelkkää self-help-kirja-lässynläätä, vaan keino, joka auttaa eikä maksa mitään.
Veikkaan kyllä myös sitä, että muutamien peräkkäisten vastoinkäymisten jälkeen ihminen saattaa tiedostamattaan edesauttaa seuraavia vastoinkäymisiä. Siis esim. torpedoi alitajuisesti työhakemuksen/-haastattelun jne.
Vierailija kirjoitti:
M43v kirjoitti:
En jaksa luetella mutta kaikki muu on mennyt päin vit - tua paitsi kul - li.
Olen ajatellut ettei tässä oikeastaan ole kuin 2 vaihtoehtoa, antaa kaiken mennä ja asua/elää loppuelämä jossain vuokraslummissa tuilla/korvauksilla.
Tai sitten ihan vaan narun jatkoksi.No mä nyt vaan totean, että jos nää on sun ongelmat ja vaihtoehdot, niin sulla menee oikeasti hyvin.
Nimimerkillä mieluusti asuisin vuokraslummissa tuilla jos lapseni tervehtyisi.
No multa vietiin ne lapsetkin vaikka oli tärkeimmät asiat elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän voi auttaa, jos rupeaa listaamaan asioita, jotka ovat menneet hyvin. Vaikka kuinka kaukaa menneisyydestä tai vaikka kuinka pieniä. Kyllä niitä lopulta on. Jos listaa näitä paperille päivittäin tai edes silloin tällöin, se ihan oikeasti auttaa ajatteluun. Kohta tuntuu, että oikeasti meneekin vähän paremmin. Ei, tämä ei ole pelkkää self-help-kirja-lässynläätä, vaan keino, joka auttaa eikä maksa mitään.
Mitä vit - tua ne auttaa kun tilillä ei ole rahaa, laskut pitäisi maksaa ja jollain ostaa bensaa autoon ja ruokaa pöytään.
Vitutukseen voi kuolla.