Syytän itseäni lapsen haasteista ja oppismisvaikeuksista.

Syy ei ole sinun. Nuo asiat voivat johtua esim. perinnöllisistä asioista, joille ei voi mitään.

No ei sitä huonoa perimääkään kannata väkisin jatkaa...

Vierailija kirjoitti:

Löydän minkä syyn vain, että tämä on minun vika. Miten tästä pääsee yli?

Täysin yli siitä ei luultavasti pääse koskaan, mutta asian kanssa oppii elämään kun hyväksyy lapsen sellaisena kuin on ja tekemään tämän hetkiset valinat lapsen parasta ajatellen. Tukee lasta hänen terapioissaan ja kannustaa lasta niissä vahvuuksissa mitä hänellä on.

Vierailija kirjoitti:

No ei sitä huonoa perimääkään kannata väkisin jatkaa...

Ei aina voi tietää etukäteen. Ap sentään välittää lapsestaan ja järjestää sille hoitoa ja tukea, mikä ei ole valitettavasti itsestään selvyys. (On näitäkin, jotka kiistävät lapsensa avuntarpeen.)

Tsemppiä ja hyvää kesää ap:lle ja lapselle!

Mulla molemmilla lapsilla puheen ja motoriikan kanssa ongelmia. Toisella lievästi ja toisella enemmän. Itsesyytökset ovat mullekin arkipäivää. Nykyään helpottaa, kun tutkimusten perusteella on selvää, että vika on geeneissä, mutta monta vuotta meni, kun tunsin itseni kelvottomaksi äidiksi, kun mikään ei tuntunut menevän, kuin muilla lapsilla. Olen hiljainen ja syrjäänvetäytyvä luonne, enkä jaksa olla koko aikaa höpöttelemässä ja pidin tätä itsestäänselvänä syynä sille, ettei lasten puheentuotanto suju normaaliin tapaan. Edelleen tosin kamppailen ajatusten kanssa, että lasten tilanne olisi paljon parempi, jos olisin erilainen äiti.

Syy on tasan tarkkaan sinä ja miehesi koska teidän perimästänne lapsi on nuo ominaisuudet saanut. Ei siitä silti pidä itseään syyllistää loputtomasti vaikka se oma syynne onkin. Pitää vaan jatkaa ja muistaa että lasta ei syyllistetä siitä että ei ole täydellinen.

Mikä oli syynä sektioon? Meillä synnytys käynnistettiin alkavan raskausmyrkytyksen takia LA:na. Heti käynnistyksen jälkeen sain lähes huomaamattomia supistuksia, jokaisella supustuksella lapsen sydänäänet droppasivat ja jouduin kiireelliseen sektioon, joka ei kuitenkaan ollut hätäsektio. Sektio pelasti lapsen hengen.

Sanoisin että kun kerta kannat huolta tuolla tavoin niin luultavasti syy ei ole sinussa äitinä. Moni erityislapsen äiti ei reflektoi omia tekemisiään lainkaan, sinä vaikutat tietoiselta tekojesi mahdollisista vaikutuksista lapseen, joka on hienoa. Jatka samaan malliin lasta lempeästi kannustaen ja tukien :) vaikutat hyvältä äidiltä!

Vanhemmuuden mukana tulee aina syyllisyys, vaikka olisi kuinka täydellinen lapsi ulkopuolisen silmissä. Nyt on vielä vallallaan hyvin negatiivinen suhtautuminen lapsiin ja vanhempia pidetään suurennuslasin alla. Pitää tehdä sitä, tätä ja tuota, olla läsnä 24/7 ja pyhittää koko elämä vain ja ainoastaan lapselle. Ei saa syödä mitään, juoda mitään ei saa vilkaistakaan medialaitteisiin päin jne. Vähemmästäkin vanhemmille tulee suorituspaineita, saati silloin kun kaikki ei mene tanssien.

Parasta on vain unohtaa kaikki muut ja keskittyä siihen lapseen sellaisena kuin hän on unohtamatta myös elää.

Liity fb-ryhmään vauvan kireä kielijänne. Se voi olla, että se on teiltä joskus tarkistettu, ja sen sanottu olevan kunnossa, mutta niitä ei aina osata katsoa tarpeeksi hyvin. Tai voi olla, että se on joskus leikattukin, mutta on leikattu huonosti. Voi olla myös kireä huulijänne, jota harvemmin osataan huomioida.

Tuossa ryhmässä on asiaa myös lapsista ja lääkärisuosituksia. R-vika ja muut äänneongelmat on hyvin yleinen oire. Terapiat ei kunnolla auta, jos syy on ihan fyysinen.

10 jatkaa vielä. Ja nuo jänteet siis voi aiheuttaa myös noita muita ongelmia, vaikkei äkkiä uskoisi. Esim. Kireät jänteet voi aiheuttaa uniapneaa ja esim. sitä kautta viivettä kehitykseen.

Kai ammattilaiset ovat jonkun syyn löytäneet. Ehkä kannattaa uskoa heitä.