en ymmärrä sitä, että parisuhteen onni perustuu monilla seksiin
Seksi on ihana asia ja todella nautinnollista. Kuitenkin tuntuu, että monen parisuhde on hyvin seksikeskeinen. Että jos esim sairauden tai synnytyksen takia on vaikkapa vuosi pari haluttomuutta, niin heti ollaan miettimässä eroa. Eihän tuo ole aika eikä mikään 40-60-vuoden liitossa. Ei kenellekään ole velvollisuutta tyydyttää kenenkään tarpeita. Lisäksi tuo tarpeiden tyydyttäminen on sukupuolittunutta, sillä miten esim mies voi olla ilman omaa haluaan yhdynnässä naisen kanssa? Eli mies ei koskaan kykene tyydyttämään haluttomana naisen tarpeita, sen sijaan naista vaaditaan olemaan miehen patjana.
Itse ajattelen, että vaikka haluankin paaaaaljon seksiä, niin en silti oleta, että kumppanini olisi VELVOLLINEN minua tyydyttämään. Toki ilahtuisin, jos hän minua haluaisi.
Kommentit (24)
Seksi ja intiimiys on se juttu mikä erottaa parisuhteen kämppäkaveruudesta. Voi olla että parin vuoden tauon jälkeen se löytyy udelleen....mutta jos ei ole edes yritystä pitää kosketusetäisyyttä, niin ei siinä sitten ole kiinnostusta siihen parisuhteeseenkaan.
Seksi on parisuhteen liima ja ilman sitä olisin kyllä onneton sillä saralla. Orgasmin tuottama endorfiiniaalto jatkuu vuorokauden verran saannista eteenpäin, joten onhan se tärkeää.
En toki kuitenkaan jättäisi rakasta puolisoani, jos sairauden tmv takia seksi pitäisi jättää kuvioista joksikin aikaa.
Samaa mieltä ap! Melkeinpä ällöttää jo tämä nykyinen seksikeskeisyys.
Tiedän muutaman parin missä seksiä on vain pienen juomisen jälkeen. Lonkero tai pari muuten mies laukeaa samantien. Jos tuollaiselle seksille perustaisi parisuhteen niin ei sitä olisi. Mies on kuitenkin se joka tienaa hyvin ja avopuoliso voi siis hoitaa lapsia kotona pitkään ja nykyään käydä muutamana päivänä töissä. Mies on kiltti ja ahkera sekä tekee jopa kahta työtä.
Seksi on todella tärkeää avioliitossa . Olen kokenut avioliiton jossa tosi huonoa seksiä. Turhaannuin ja hankin rakastajan. Olen nainen.
Tuo mainitsemasi aika ei ehkä ole pitkä jos olet aloittanut seksielämän jo nuorena mutta itse pääsin sen aloittamaan vasta 30 korvilla ja kyllä tahdon ottaa kaiken sen ohimenneen nautinnon takaisin nyt suhteessa.
Lisäksi seksi ei ole vain nautintoa vaan läheisyyttä ja toisilleen täysin antautumista ja rakkauden näyttämistä fyysisesti. Ja nautinto ja nämä mainitut asiat yhdistettynä saa minut rentoutumaan ja jaksamaan paremmin.
Tietyn verran jaksan kyllä ilmankin mutta alkaa selkeästi panta kiristää jos en saa muutamaan viikkoon. En tietenkään miestäni jättäisi sen takia että hän ei voisi seksiä harrastaa mutta sitten pitäisi keksiä joku toinen keino korvata se.
Vierailija kirjoitti:
Seksi on parisuhteen liima ja ilman sitä olisin kyllä onneton sillä saralla. Orgasmin tuottama endorfiiniaalto jatkuu vuorokauden verran saannista eteenpäin, joten onhan se tärkeää.
En toki kuitenkaan jättäisi rakasta puolisoani, jos sairauden tmv takia seksi pitäisi jättää kuvioista joksikin aikaa.
Entä jos toinen saa yhdynnässä orgasmin ja toinen ei milloinkaan. Toinen on onnellinen, toinen ei?
Mä voisin elää hyvin ilman seksiä loppuelämäni. Ymmärrän että monen mielestä se kuuluu parisuhteeseen ja on tärkein osa sitä. Mä vaan en niin välitä siitä.
Naisen tehtävä ei ole miellyttää miestä.
Vierailija kirjoitti:
Seksi pehmentää särmiä suhteessa, joka muuten voisi hajota keskinäiseen kinasteluun pikkuasioista. Kun se poistuu niin sitten särmät alkavat kalvaa.
Mutta sehän vaan kasvattaa niitä särmiä, että toinen antaa haluttomana. siinähän se inho vaan kumppania kohtaan kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Seksi on parisuhteen liima ja ilman sitä olisin kyllä onneton sillä saralla. Orgasmin tuottama endorfiiniaalto jatkuu vuorokauden verran saannista eteenpäin, joten onhan se tärkeää.
En toki kuitenkaan jättäisi rakasta puolisoani, jos sairauden tmv takia seksi pitäisi jättää kuvioista joksikin aikaa.
Joskus sairauden takia seksiä ei ole enää koskaan. Siltikin kumppanit voivat pysyä toisilleen uskollisena loppuelämän.
Ei tietenkään kyse ole siitä, ettei olisi mitään kosketusta toiseen. Vaan siitä, että monen mielestä naisen on annettava reikää vaikkei itseä haluttaisi.
Jos nainen on esim synnyttänyt tai hänellä on sairaus, ettei pysty sillä hetkellä yhdyntään, niin ei joku vuoden parin seksitauko todella ole mitään. Läheisyyttä voi silti harrastaa. Seksi mukaan sitten, kun synnytyksestä on toivottu. Voi myös käydä niin, että miehelle tulee erektiohäiriö, eikä seksi onnistu enää koskaan. Ei sairauksien yms takia petetä eikä jätetä. Ei ihminen ole mikään kone. Erektiohäiriöisen miehenkin kanssa voi harjoittaa läheisyyttä vaikkei seksi enää onnistuisi. Sitä juuri tarkoitan, SEKSI ei ole parisuhteen ydin, läheisyyttä voi silti harjoittaa ja suhteen eroottinen ulottovuus on läsnä, vaikkei se käytännössä toteutuisikaan sairauksien yms takia.
Mihin ihmeeseen sitä miestä taloudessa muuhunkaan tarvitsee? En olisi alkanut avoliittoon ellei suhteessa olisi seksiä.
Nyt 17v myöhemmin en ehkä ensimmäisenä olisi eroamassa jos seksiin tulisi ongelmia, mutta kyllä miehelläkin pitää olla halua ratkaista se ongelma.
Juuru nämä parit eroavat, kun uskovat bluffiin ja heräävät totuuteen ja kokevat itsensä henkisesti tyhjiksi tai muuta avutonta.
Itse olen ollut ilman miesto kohta kolmekymmentä vuotta. Siksi on huvittavaa, että jollekkin vuosi tai pari on kamala asia kun ei toiselta saa edes väkisin. Sitten se on eri asia jos se loppuu kokonaan ja vielä ilman järkevää syytä. Kyllä sitä voi paneskella ihan ketä tahansa jos se seksi on elämässä tärkein. Aitoa läheisyyttä ( ei siis seksiä) taas on vielä vaikeampi minusta löytää ja seksi tulee siinä sivussa.
Vierailija kirjoitti:
Seksi ja intiimiys on se juttu mikä erottaa parisuhteen kämppäkaveruudesta. Voi olla että parin vuoden tauon jälkeen se löytyy udelleen....mutta jos ei ole edes yritystä pitää kosketusetäisyyttä, niin ei siinä sitten ole kiinnostusta siihen parisuhteeseenkaan.
Surkeeta musta olisi jos ei muuta eroa kämppäkaveruuteen löytyisi kuin seksi.
Parisuhteessa on lähtökohtana se että halutaan sitä omaa rakasta. Niin ystävänä, kumppanina, arjen jakajana kuin sängyssäkin. Rakkaus on osaltaan halua olla kosketuksessa ja lähellä - läheisyys johtaa usein seksiin mikä on ihan ok.
Mä voisin vaihtaa seksin läheisyyteen vaikka 9/10 kerrasta mutta kun ei ole sitäkään. Mies ei ole koskaan ymmärtänyt kosketuksen ja läheisyyden merkitystä joten meillä ollaan kumppaneita ja rakastavia partnereita toisillemme ja joskus rakastelemme (kun miehelle sopii). Nyt tästä on tullut iso ongelma koska seksikin harvenee koko ajan. Mulle ei riitä se että on yhteiset lapset ja asuntolaina, haluan myös jotain fyysistä läheisyyttä!
15# olen samaa mieltä - lähdin parisuhteeseen nimenomaan seksin ja fyysisen läheisyyden takia. Kaiken muun voin tehdä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä ap! Melkeinpä ällöttää jo tämä nykyinen seksikeskeisyys.
Sama! Seksikeskeisyys todellakin on pinnalla. Se yököttää. Ollaan kuin koiria, vailla järkeä ja pitää saada vaan paine purettua koska vietit.
Seksi pehmentää särmiä suhteessa, joka muuten voisi hajota keskinäiseen kinasteluun pikkuasioista. Kun se poistuu niin sitten särmät alkavat kalvaa.