Lue keskustelun säännöt.
Miksi uskovaisilla menee huonommin kuin uskonnottomilla?
24.05.2017 |
Omassa tuttavapiirissä uskovaisilla menee kaikista huonoimmin, vaikka rukoilevat monta kertaa päivässä nyrkit ruvella. Miksi näin on? Miksi uskonnottomilla menee paljon paremmin elämässä? Miksei Jumala auta uskovaisia vaan ovat köyhempiä, koko ajan sairaana, lapset kuolevat onnettomuudessa jne jne...?
Lisäksi maailman mittakaavassa on havaittavissa, että mitä köyhempi ja kehittymättömämpi maa, sitä uskonnollisempi se on. Miksi? Mitä hyötyä on miljardien ihmisten rukouksista, jos ne eivät toimi?
Kommentit (14)
No todista nyt väkevästi että uskovaisilla menee huonosti juuri siksi että he uskovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa tuttavapiirissä juuri päinvastoin. Uskovaiset ovat korkeasti koulutettuja ja vakitöissä. Itse ja monet ateistiystäväni ovat/ovat olleet pitkään työttöminä.
Jaa-a, mitä olen seurakunnassa kuullut todistuksia niin kyllä se juuri niin on että uskovilla menee paljon lujemmin kuin ateisteillä. Väkevä uskova kun vähän rukoilee niin ilmestyy rahaa tilille, kaveri laittaa uuden mersun avaimet käteen ja sanoo siinä sulle uus auto, syöpä paranee jne.
Ainakin omasta ystäväpiiristä kaikki joita ei uskisjutut kiinnostanut ovat nykyisin narkkareita ja juoppoja tai on muuta syntiä jonka takia elämä menee päin mäntyä.
Vierailija kirjoitti:
No todista nyt väkevästi että uskovaisilla menee huonosti juuri siksi että he uskovat?
Eihän se ollut pointti vaan se, että miksei se usko ja Jumala auta?
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä juuri päinvastoin. Uskovaiset ovat korkeasti koulutettuja ja vakitöissä. Itse ja monet ateistiystäväni ovat/ovat olleet pitkään työttöminä.
Höpöhöpö:
http://www.vauva.fi/keskustelu/2878812/miksi-alykkaat-ovat-todennakoise…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen elävä esimerkki että uskossa olo ei auta mitään elämän onnistumisen kanssa. Olen entinen vl, olin oikeasti sydämen uskossa ja siinä halusin pysyä. Rukoilin jumalalta uskovaista puolisoa. En saanut.
Nykyään olen työtön yh.
Ja mulle nämä vl kaverit vitsaili jo ihan nuorena että mun elämä on kuin jobin kirjasta. Tietäisivät vain mitä tässä viimeiset 15 vuotta on ollut. En usko enää mihinkään.
Mulla on kyllä vastakkainen kokemus. itse ole ns. tapakristitty eli kuulun kirkkoon, mutta käyn kirkossa vain hautajaisissa yms. Mutta tuntemani uskovaiset ovat lähes kaikki hyvin koulutettuja, hyvissä töissä, naimisissa ja elämän ns. kunnossa. Yhtään laitapuolen kulkijaa tähän joukkoon ei kuulu. Sen sijaan kirkkoon kuulumattomien tuttavien joukosta löytyy paljon laajempi kirjo porukkaa.
Veikkaisin apn olevan joko hakemassa kivaa väittelyä tai sitten hän katsoo asioita tiukasti omasta kuplastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska raamatussa sanotaan että uskonsa vuoksi voi joutua kärsimään.
Minun tuntemani uskovainen on vaatimaton, eikä ole ahne. Ei koreile hienoilla vaatteilla ja taloilla. Saattaa näyttää köyhältä, mutta henkisesti ei sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun tuttavapiirissäni taas kaikki uskovat ovat akateemisia, monet väitelleitä, kaikki työelämässä ja oikein hyvissä asemissa.
Ja myös kaikki tietämäni rikkaimmat valtiot ovat ponnistaneet vahvasti kristilliseltä pohjalta, vaikka nyt ihan viime vuosina ovat siirtyneet liberaalimpaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No todista nyt väkevästi että uskovaisilla menee huonosti juuri siksi että he uskovat?
Eihän se ollut pointti vaan se, että miksei se usko ja Jumala auta?
Sä olet nyt käsittänyt uskon jotenkin väärin. Se rukous ei ole mikään tilauspalvelu Jumalalta. Jos et asiaa ymmärrä, niin anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin tuntemani uskovaiset ovat korkeasti koulutettuja ja hyvissä asemissa. Heissä on kuitenkin jotain "kärsivää", vai miten sen sanoisi. He aloittavat jo uuden ihmisen kanssa puhumaan vaikeuksistaan ja menneistä ongelmistaan. Tai eräskin sanoi (huom vain yksi, en yleistä) kuinka häntä auttaa sellainen ajatus, että hän on vain maan matonen. Se on hyvin hämmentävää, koska minulle ulkopuolisena ei ne asiat kuulu.
Ei-uskovainen ei koskaan tätä tee, vaan tiukemmin pysyy asiassa tai vähintään pitää kulissia yllä. Hänen kanssaan puhutaan asiaa tai niitä näitä. Koskaan ei nosteta esille omaa vajavaisuuttaan.
Kyse on samasta ilmiöstä, kun puhuu raitistuneen alkoholistin kanssa. Sellainen ihminen puhuu myös raadollisemmin itsestään ja asioistaan kuin ei-alkoholisti tai ei-raitistunut alkoholisti.
Asun Helsingissä, jos sillä on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Minunkin tuntemani uskovaiset ovat korkeasti koulutettuja ja hyvissä asemissa. Heissä on kuitenkin jotain "kärsivää", vai miten sen sanoisi. He aloittavat jo uuden ihmisen kanssa puhumaan vaikeuksistaan ja menneistä ongelmistaan. Tai eräskin sanoi (huom vain yksi, en yleistä) kuinka häntä auttaa sellainen ajatus, että hän on vain maan matonen. Se on hyvin hämmentävää, koska minulle ulkopuolisena ei ne asiat kuulu.
Ei-uskovainen ei koskaan tätä tee, vaan tiukemmin pysyy asiassa tai vähintään pitää kulissia yllä. Hänen kanssaan puhutaan asiaa tai niitä näitä. Koskaan ei nosteta esille omaa vajavaisuuttaan.
Kyse on samasta ilmiöstä, kun puhuu raitistuneen alkoholistin kanssa. Sellainen ihminen puhuu myös raadollisemmin itsestään ja asioistaan kuin ei-alkoholisti tai ei-raitistunut alkoholisti.
Asun Helsingissä, jos sillä on merkitystä.
Jokaisella meistä on myös ongelmia. Kristittyjen kulttuuriin kuuluu avoimuus ja rehellisyys niistä, ja se, ettei kulisseja pidetä. Huolet jaetaan ystävien kesken, asioiden puolesta rukoillaan, ja ne on paljon helpompi kantaa. Uskovilla onkin tilastollisesti pidempi elinikä kuin muilla, uskon tämän yhteisöllisyyden vaikuttavan siihen.
Usko on monelle se viimeinen oljenkorsi, johon tarttua.