Mitä kaikkea olisit valmis tekemään saavuttaaksesi normaalipainon?

No kyllä mä tossa tilanteessa menisin lääkärin puheille, jos ruokavalio olisi suht ok.

Eipä se lääkäri voi mitenkään auttaa muuta kuin kertaamalla vanhaa eli syömistä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeiden mukaan ja jumppaa tai muuta liikuntaa.

Minä luotan Itämeren ruokavaliomalliin. Pullaa olen leiponut viimeksi jouluna.

Oon nyt tämän vuoden aikana pudottanu 15 kiloa. 110 kg näyttää vaaka nyt. Joo tiedän mut parempi nyt kuin ei milloinkaan. Pudotan about 1.5 kg / viikko. Ei mullakaan oo varaa mihinkään PThen enkä käy salilla koska en tykkää kun porukka tuijottaa.

Et halua ehkä kuulla sitä jos et ole siihen valmis, mutta: elämäntapa. Tietoisesti opettele uusille terveille tavoille. Nuku tarpeeksi, juo vettä, syö terveellisesti, muuta mitä ikinä tiedätkin olevan nyt retuperällä.

Loppujen lopuksi 90% riippuu kurista, ja se riippuu omasta tahdonvoimastasi. Kuinka paljon todella tahdot?

Laihduttaminen on hyvin helppoa, normaalipainossa pysyminen ei. Jos olisi takuuvarmaa että pysyisin hoikkana ilman elämän loppuun kestävää jokapäiväistä kalorien vahtimista, voisin antaa näön toisesta silmästä tai kuulon toisesta korvasta. Luultavasti jopa toisen jalkani (mutta en kättä). Eikä tarvitsisi juuri edes miettiä. Tämä ehkä kertoo millaista on elää lihavana, jonka ainoa ilo on herkut.

Vierailija kirjoitti:

Laihduttaminen on hyvin helppoa, normaalipainossa pysyminen ei. Jos olisi takuuvarmaa että pysyisin hoikkana ilman elämän loppuun kestävää jokapäiväistä kalorien vahtimista, voisin antaa näön toisesta silmästä tai kuulon toisesta korvasta. Luultavasti jopa toisen jalkani (mutta en kättä). Eikä tarvitsisi juuri edes miettiä. Tämä ehkä kertoo millaista on elää lihavana, jonka ainoa ilo on herkut.

Siis oikeasti olisit valmis mieluummin elämään vammautuneena kuin luopumaan mässäilystä. En voi kyllä muuta sanoa, kuin että enpä todellakaan voi kuvitellakaan tuollaista herkkuhimoa.

Enemmän mua stressaisi noin pieni palkka tai sitten se, että en osaa laittaa menojani kondikseen. Miettisin johtuuko palkan pienuus siitä, että oon amispölö. Tähän myös viittaisi töissä liikkuminen. Hoitaisin ensin koulutuksen ja talouden kuntoon ja sitten miettisin painoasioita

Ei mun tarvinnut muuta tehdä kuin karpata. Mulla oli lähtötilanne 166/91. Nyt 166/70. Rahaa ruokaan menee huomattavasti vähemmän kuin pullukka-aikoinani. Kun ei tarvitse syödä kuin 2-3 kertaa päivässä ja karppi sapuska on halpaa.