Mitä tapahtuu, jos työssäkäyvä perheenäiti saa burn outin?

Aloita työterveyshoidosta. Tsemppiä! Kaikki järjestyy!

Entä jos vaikka se lasten isä olisi osana elämääsi?

Vierailija kirjoitti:

Entä jos vaikka se lasten isä olisi osana elämääsi?

Sekö tekee minun ylityöt tai imettää kipeää lasta läpi yön? Mihin tämä edes liittyi?

Nykyisessä Suomessa se voi johtaa koko elämän romahtamiseen.

Ota ero niin elämä kirkastuu. Ja steriloi itsesi.

Vierailija kirjoitti:

Aloita työterveyshoidosta. Tsemppiä! Kaikki järjestyy!

Miten asia siellä etenee? En halua "hullun papereita". Työni on vain liian vastuullinen ja rankka minulle, en osaa sitä, olen surkea ja mokailen enkä voi istua täällä iltoja ja viikonloppuja kuten muut. Vaikka yritän silti ja olen ihan loppu.

Sitten tilastoihin tulee uusi mt-potilas. Aikuisena mt-potilaan nimikkeen saaneet ovat pääsääntöisesti ihmisiä, joita on kohdannut liian suuret vaikeudet kestää ja jaksaa. Diagnoosit ovat vain sitä varten, että loppuunpalanut ihminen saa yhteiskunnalta toimeentuloapua, ensin sairasloman muodossa ja myöhemmin eläkkeenä. Burn outista ei saa sairaslomaa eikä eläkettä, joten diagnoosiksi laitetaan, masennus ,kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö tai jms. mikä kelpaa Suomessa sairasloman perusteeksi.

Vastuullinen työ ja imeväinen?

Jää hoitovapaalle.

Mä olin tilanteessasi. Olen kokenut burnoutin parikin kertaa.... Meni jopa liian pahaksi... Olin sairaalassakin. Työantaja on ollut joustava ja teen nykyään osa-aikaista työtä. Ei ole tietääkseni ollut lasua. Myös isovanhemmat minun puoleltani ja lasten isä auttoivat kun olin huonossa kunnossa. Kannattaa hakea ajoissa apua ja vaikka pitkä sairasloma alkuun.

Voisitko vähentää työtehtäviäsi ja jäädä esim.osittaiselle hoitovapaalle 6h/pvä tai 4 päivää viikossa töitä? Ulkopuolista siivousapua ja ruokakassin tilaus, jos taloudellinen tilanne ja asuinpaikka antaa mahdollisuuden tähän. Juttele esimiehesi kanssa, ymmärtäisikö hän, hänen työhönsä näiden asioiden järjestely kuuluu, työterveyshuoltoon juttelemaan, jos pomosta ei ole apua. Mies voisi ottaa enemmän vastuuta kotitöistä, jos mahdollista? Tsemppiä <3 Meitä on muitakin samassa veneessä! Ja et ole hullu, vain väsynyt ja ylikuormittunut!

Oletko keskustellut liiallisesta työmäärästä esimiehesi kanssa? Pyydä tarvittava perehdytys / koulutus. Ja jos siitä huolimatta työ tuntuu liian vaikealta, suosittelen pohtimaan onko se oikea paikka. Pitäisikö vaihtaa työpaikkaa? Jäädä hetkeksi vielä kotiin lasten kanssa? Ulkopuolista hoitoapua, niin saat edes hetken omaa aikaa? Pidä huoli itsestäsi...

Miten joku voi olla töissä ja imettää? Siis miten pieniä ne lapset on? Ei kai se vauvakin ole päivähoidossa?

Jos nuorin on alle kolmen, voit jäädä hoitovapaalle. Simppelein ratkaisu.

Tuossa yksi tuttavapiirin koulutetumpi rouva paloi loppuun. Iloisesta, fiksusta sosiaalisesta naisesta tuli todella outo: välttelee ihmisiä, jos metsäpolkulenkillä yllättäen tapaa ja hänelle sanoo "hei", alkaa itkemään hillittömästi pyydellen anteeksi "kun mä oon nykyään tämmönen", kotona ei pääse sängystä ylös. Ulkoinen olemus kuin varjo entisestä kaunokaisesta, lihonut silminnähden yms.

Homma pyörii hänen miehensä (kaverini) varassa ja kaveri on ihan ihmeissään - nainen kuulemma napsahti totaalisedti kun lapsen synttäreitä varten tehty kakku paloi pohjaan vaikka tuskin pelkästään tuon vuoksi. Nyt ollut melkein vuoden työkyvytön.

Juu, ns kunnon kympin tyttö taustaltaan...

Diagnoosin lisäksi määrätään keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jotka vain harvoin tuottavat mitään positiivista vaikutusta, mutta käypä hoito suosituksissa niitä pitää määrätä. Haittavaikutuksia on runsaasti ja ne usein vaikeuttavat elämää entisestään ja hyvin monet aiheuttavat vakavaa lihomista muun lisäksi. Diagnoosin saamisen jälkeen alat olla jätettä työmarkkinoilla, Se mitä sinäkin oikeasti tarvitsisit olisi huomattavasti kevennetty työtaakka, mutta sitä et saa. Ja se olisi kuitenkin se mikä tehoaisi. Jos pyydät kevennystä, alat olla työnantajalle epäkuranttia tavaraa, joka pitää pikimmiten vaihtaa. Sinun tilanteessasi on tuhansia suomalaisia, sieltä ne aikuiset mt-potilaat tulevat

Teen virallisesti 80% työaikaa mutta olen tosiasiassa joutunut nyt tekemään 100% töitä 80% palkalla. Eli tämä ei auta. Kun tein 80% töitä sain haukut huonosta tuloksesta. Mies tekee kotitöitä paljon mutta lopussa hänkin, kun olen välillä vkl töissä myös eikä lapsen kanssa saa kunnolla mitään tehtyä. Jäisin kotiin jos vain mitenkään voisin, nuorin on alle 3, mutta pitäisi myydä talo että se onnistuisi ja mitenkäs yhtäkkiä myyt. Tämä kaikki on vain tehnyt sellaisen kierteen että tuntuu etten selviä enää mistään osa-alueesta. Siivoajaa on palkattu, mutta vastuullisesta työstäni huolimatta tulot ovat pienet, joten sinnitellään vielä. Esim. jokainen lapsen sairauspäivä jonka olen pois töistä on palkaton, joten rahat ovat aika lopussa.

Vierailija kirjoitti:

Teen virallisesti 80% työaikaa mutta olen tosiasiassa joutunut nyt tekemään 100% töitä 80% palkalla. Eli tämä ei auta. Kun tein 80% töitä sain haukut huonosta tuloksesta. Mies tekee kotitöitä paljon mutta lopussa hänkin, kun olen välillä vkl töissä myös eikä lapsen kanssa saa kunnolla mitään tehtyä. Jäisin kotiin jos vain mitenkään voisin, nuorin on alle 3, mutta pitäisi myydä talo että se onnistuisi ja mitenkäs yhtäkkiä myyt. Tämä kaikki on vain tehnyt sellaisen kierteen että tuntuu etten selviä enää mistään osa-alueesta. Siivoajaa on palkattu, mutta vastuullisesta työstäni huolimatta tulot ovat pienet, joten sinnitellään vielä. Esim. jokainen lapsen sairauspäivä jonka olen pois töistä on palkaton, joten rahat ovat aika lopussa.

Siivoajaa on siis harkittu.

Tukiverkkoja ei ole. Yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos vaikka se lasten isä olisi osana elämääsi?

Sekö tekee minun ylityöt tai imettää kipeää lasta läpi yön? Mihin tämä edes liittyi?

Ei, mutta se mies sanoo, että lopeta imettäminen, ei lapsi sitä tarvitse, koska imetät lasta korvataksesi ylitöissä olemisesi. Toiseksi hanki lapsille kotiin hoitaja, koska sinulla ei edes ole ruuhkavuosia, jos ei tuossa sivussa ole hoidettavana muutamaa vanhusta. Ylitöillä on varaa maksaa lapselle turvallinen lapsuus.

Lisäksi huomaa, että työnantaja ei ole velvollinen korvaaamaan euroakaan siitä, että teet elämässäsi vääriä valintoja. Jos et jaksa tehdä  töisä lasten ollessa pieniä niin jää pois töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos vaikka se lasten isä olisi osana elämääsi?

Sekö tekee minun ylityöt tai imettää kipeää lasta läpi yön? Mihin tämä edes liittyi?

Ei, mutta se mies sanoo, että lopeta imettäminen, ei lapsi sitä tarvitse, koska imetät lasta korvataksesi ylitöissä olemisesi. Toiseksi hanki lapsille kotiin hoitaja, koska sinulla ei edes ole ruuhkavuosia, jos ei tuossa sivussa ole hoidettavana muutamaa vanhusta. Ylitöillä on varaa maksaa lapselle turvallinen lapsuus.

Lisäksi huomaa, että työnantaja ei ole velvollinen korvaaamaan euroakaan siitä, että teet elämässäsi vääriä valintoja. Jos et jaksa tehdä  töisä lasten ollessa pieniä niin jää pois töistä.

Imettämistä koskevan kommentin ohitan kiitos. Sinä et mitä ilmeisemmin tiedä imetyksen sekä biologisia että tilannetta helpottavia hyötyjä.

Sen sijaan tuollainen "sinulla ei ole edes ruuhkavuosia" -kuittailu on täysin vyön alle lyömistä. Sinä et tiedä tilannettani etkä historiaani. Mene muualle pätemään.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa yksi tuttavapiirin koulutetumpi rouva paloi loppuun. Iloisesta, fiksusta sosiaalisesta naisesta tuli todella outo: välttelee ihmisiä, jos metsäpolkulenkillä yllättäen tapaa ja hänelle sanoo "hei", alkaa itkemään hillittömästi pyydellen anteeksi "kun mä oon nykyään tämmönen", kotona ei pääse sängystä ylös. Ulkoinen olemus kuin varjo entisestä kaunokaisesta, lihonut silminnähden yms.

Homma pyörii hänen miehensä (kaverini) varassa ja kaveri on ihan ihmeissään - nainen kuulemma napsahti totaalisedti kun lapsen synttäreitä varten tehty kakku paloi pohjaan vaikka tuskin pelkästään tuon vuoksi. Nyt ollut melkein vuoden työkyvytön.

Juu, ns kunnon kympin tyttö taustaltaan...

Kuulostaa ihan minulta, paitsi että mulla ei ole miestä. Toivottavasti et(te) syyllistä tuota naista siitä, millainen hän nyt on. Ei ole helppoa toipua, kun burnout on noin vakava, eikä se toipuminen nopeudu yhtään vaikka sitä itse kuinka haluaisi. Päinvastoin. 

Ihmettelen myös noita "hullun papereita". Mikä ihme on se "hullun paperi", jota pitää näyttää työnantajalle, suvulle, ystäville? Minunkaan burnoutista ei tiedä kuin työtoverit ja ne, joille olen itse halunnut asiasta kertoa. Sitäpaitsi en ymmärrä sitäkään, miksi pitäisi hävetä jos on sairastunut työuupumukseen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos vaikka se lasten isä olisi osana elämääsi?

Sekö tekee minun ylityöt tai imettää kipeää lasta läpi yön? Mihin tämä edes liittyi?

Ei, mutta se mies sanoo, että lopeta imettäminen, ei lapsi sitä tarvitse, koska imetät lasta korvataksesi ylitöissä olemisesi. Toiseksi hanki lapsille kotiin hoitaja, koska sinulla ei edes ole ruuhkavuosia, jos ei tuossa sivussa ole hoidettavana muutamaa vanhusta. Ylitöillä on varaa maksaa lapselle turvallinen lapsuus.

Lisäksi huomaa, että työnantaja ei ole velvollinen korvaaamaan euroakaan siitä, että teet elämässäsi vääriä valintoja. Jos et jaksa tehdä  töisä lasten ollessa pieniä niin jää pois töistä.

Imettämistä koskevan kommentin ohitan kiitos. Sinä et mitä ilmeisemmin tiedä imetyksen sekä biologisia että tilannetta helpottavia hyötyjä.

Sen sijaan tuollainen "sinulla ei ole edes ruuhkavuosia" -kuittailu on täysin vyön alle lyömistä. Sinä et tiedä tilannettani etkä historiaani. Mene muualle pätemään.

Imetyksen hyödyt valitettavasti katoavat, jos olet lapsen saavuttamattomissa 12 tuntia päivässä. Väitit tekeväsi ylitöitä, joten nytkö muistat yllättäen, että teet niitä korkeintaan kerran viikossa ja silloinkin korkeintaanvarin kerrallaan.

Toiseksi sinulla ei ole ruuhkavuosia missään muualla kuin omassa päässäsi. Olet päättänyt, että nyt on hankalaa ja glorifioit äitiytesi imettämällä öisin lasta, joka ruuan sijaan tarvitsisi ensisijaisesti pitkät ja hyvät yöunet. Sinua ei vaivaa burnout vaan kyvyttömyys tehdä ratkaisuja, jotka helpottavat elämääsi. Siinä ei sairausloma auta muuten kuin sen verran, että saat mielenterveyspotilaan paperit.