Lapsettomat naiset - miltä teistä äitienpäivä tuntuu?
Aikaisempina vuosina olen pärjännyt ihan hyvin, mutta kun vauvakuume on kovimmillaan, on tänä vuonna äitienpäivä tuntunut erityisen kurjalta. Ja sitten vielä kidutan itseäni lukemalla täältä keskusteluja, kuinka lapsettomat on sitä ja tätä..
Mulla ei siis ole lapsia. Miehelläni on kaksi lasta aiemmasta avioliitosta. Lapset viettivät äitienpäivä-viikonlopun äidillään ja mies kävi viemässä hänelle kukkia niin kuin aiempinakin vuosina. Kysyi minultakin että haluaisinko kukkia myös mutta vastasin, että en halua mutta voi ostaa niitä minulle jonain toisena päivänä. Tästä kommentista mieheni jotenkin närkästyi. Sanoi että onhan hän ostanut esimerkiksi naistenpäivänä minulle kukkia. En ymmärrä mitä hän tarkoitti, ehkä ymmärsi sanani väärin, mutta annoin asian olla enkä jatkanut keskustelua. Minusta on hienoa, että mieheni edelleen muistaa ex-vaimoaan, lastensa äitiä. Ja onhan se lapsillekin tärkeää nähdä ja oppia noita asioita. Mutta itselle se tekee kipeää. Ei se että muut saa kukkia, vaan se ettei itse ole niitä ansainnut.
Viikonloppu meni kateuden ja pettymyksen kyyneliä nieleskellen. Mieheni on toki perheeni, mutta koen usein olevani ulkopuolinen. Lapset ovat melko varautuneita minua kohtaan ja mustasukkaisia isänsä seurasta.
Kommentit (16)
Eikö oma äitisi ole enää maisemissa?
Äitipuolen osa ei ole helppo. Oot ikäänkuin läheinen ja turvallinen, mutta kuitenkin se pahnanpohjimmainen johon puretaan kiukku. Kysyy kanttia ymmärtää tilanne ja olla ottamatta sitä henkilökohtaisesti, jopa vuosia. Oma äitipuoli oli heittopussi, likasanko ja melkein nyrkkeilysäkki. Nykyään hän on yksi tärkeimmistä ihmisistäni. Arvostan jälkikäteen niitä rajoja ja turvaa, jota hän meille asetti.
Voimia! Minullakaan ei ole omia lapsia, en ole koskaan haaveillut vanhemmuudesta mutta olen iloinen jokaisesta ympärilläni olevasta vekarasta.
Varmasti sinusta tuntuu pahalta. Minulle tuo ei konkretisoidu niin paljon, koska ei ole miestäkään. Sen sijaan se, ettei ole äitiäkään, tuntuu äitienpäivänä pahimmalta.
Vierailija kirjoitti:
No se luuli, että sä v%¤#!@let sille siitä ettei se osta sulle kukkia tarpeeks usein.
Tähän tulokseen minäkin päädyin tuota viestiäni kirjoittaessa. En sitä siinä tilanteessa ymmärtänyt, että sanani voisi noinkin tulkita. Mieheni kuitenkin muistaa minua aina merkkipäivinä enkä ole häntä muistamattomuudesta koskaan moittinut.
Enkä kommentillani tarkoittanut sitä, että useammin pitäisi saada. Omassa päässäni tarkoitin, että en halua äitienpäivänä kukkia siksi koska muutkin naiset saa. ap
Päätin yrittää äidiksi itsekin. Kolmet treffit sovittuna ensiviikolle! Puoliso haussa.
t. Kaunis, nainen, joka myös ikääntyy (nyt 25 v). Tavoitteena mies ja useampi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö oma äitisi ole enää maisemissa?
Oma äitini on onneksi elossa yhä! Osanottoni teille joilla ei ole äitiä enää.
Oma äitini asuu toisella puolella maata. Soitin hänelle mutta oli liian kiireinen juttelemaan. Enkä ole hänelle näistä asioista koskaan puhunutkaan. Valitettavasti vaikka meillä hyvät välit onkin, ne eivät ole kovinkaan avoimet.
Tsemppiä sulle ap. Toivottavasti saat lapsia. Mulla sellainen tilanne että olen nuorena antanut lapsen adoptioon mutta mulla on nuorempia lapsia. Sukulaisten mukaan en saisi viettää lainkaan äitienpäivää ja saan siitä vinoiluja osakseni.
Vierailija kirjoitti:
Päätin yrittää äidiksi itsekin. Kolmet treffit sovittuna ensiviikolle! Puoliso haussa.
t. Kaunis, nainen, joka myös ikääntyy (nyt 25 v). Tavoitteena mies ja useampi lapsi.
Öh tämä taisi onneksi olla vitsi...
Samalta kuin isänpäivä, pitkäperjantai ja halloween. Eli ei mitenkään erityiseltä. Osa juhlii enemmän ja osa vähemmän. Yksinkertaisesti ei ole mitään väliä enkä ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi, että se voisi haitata minua tms.
Ei ole vitsi. Tahdon lapseni mieluummin alle 30 v ja viiemistään alle 35 v. En ota isompaa riskiä lappsettomuudesta. Laitoin deittiilmon tositarkoituksella.
6.
Kiukuttelet turhasta. Pyydä mieheltä anteeksi.
Toki tunteita saa tuntea, mutta tuossa ei nyt ole mitään sellaista syytä, miksi sinun oikeastaan pitäisi noin tuntea, tai VARSINKAAN kiukutella täysin syyttömälle miehelle, joka yritti parhaansa.
Ei tunnu mitenkään erikoiselta. Vien omalle äidilleni kukkia ja niin edespäin. Miesystävä tekee lapsensa kanssa lapsen äidille kortin. Ei hetkauta juurikaan suuntaan tai toiseen.
Ei miltään. Pahin painajaiseni olisi jos mulla olisi lapsi. En voi sietää niitä
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vitsi. Tahdon lapseni mieluummin alle 30 v ja viiemistään alle 35 v. En ota isompaa riskiä lappsettomuudesta. Laitoin deittiilmon tositarkoituksella.
6.
Onnea sille miehelle joka on sinulle vain portti äitiyteen. Mitäs jos ottaisit asian kerrallaan ihan ajatuksen tasolla, se mies, kahden aikuisen tyydyttävä parisuhde ja sitten siihen voisi ehkä miettiä lasta? Kuulostat valmiilta yh-äidiltä tuolla "työsuunnitelmalla" x(
Vierailija kirjoitti:
Kiukuttelet turhasta. Pyydä mieheltä anteeksi.
Toki tunteita saa tuntea, mutta tuossa ei nyt ole mitään sellaista syytä, miksi sinun oikeastaan pitäisi noin tuntea, tai VARSINKAAN kiukutella täysin syyttömälle miehelle, joka yritti parhaansa.
Oho, enpä ajatellut, että kieltävä vastaus hänen kysymykseensä voidaan tulkita kiukutteluna. En halunnut äitienpäivänä kukkia. Sanoin, että muina päivinä kukat kyllä kelpaa.
Kyllä minun mieheni pitäisi kuitenkin ymmärtää miksi "kiukuttelen". Kenelle minä tunteitani purkaisin jos en omalle miehelleni? Samassa veneessähän me tässä ollaan, vaikkakaan mieheni ei voi lapsettomuutta ymmärtää koska hän ei ole lapseton.
Millaisia tunteita minun ei siis pitäisi tuntea?
No se luuli, että sä v%¤#!@let sille siitä ettei se osta sulle kukkia tarpeeks usein.