Näitä vuokralaisehdokkaita...
Vuokraan asuntoa, joka on oikein siistissä kunnossa, mutta mitenkäs niitä hyviä ehdokkaita on vaikea löytää. Ne jotka vaikuttavat hyviltä kyselevät kauheat ummet ja lammet saako maalata tai tapetoida? Ja sitten toinen ääripää ne jotka hyväksyvät asunnon kyllä mutta ovat sossupumministejä.
Kommentit (9)
Mitä pahaa siinä, jos haluaa maalata tai tapetoida? En itsekkään asuisi kämpässä, jossa on maalarinvalkoiset seinät...
Tuossapa taas yksi hyvä syy lisää pysyä osakesijoittajana.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä, jos haluaa maalata tai tapetoida? En itsekkään asuisi kämpässä, jossa on maalarinvalkoiset seinät...
Ongelma on siinä, että vuokralainen luulee osaavansa maalata ja tapetoida. Sitten siellä on seinässä joku kukertava väri, jonka alta surkeasti kitatut ja hiomatta jätetyt pohjatyöt näkyvät läpi ja joka vuokralaisen poismuuttaessa on - täysin vuokrasuhteen kestosta riippumatta - kaukana raikkaasta ja rauhallisesta. Ja ei se tosiaan mitään, jos tästä selviäisi vain sutimalla uudestaan valkoista päälle, mutta kun ne pohjatyöt on tosiaan käytännössä vaan sotkettu, niin sehän on koko homma tehtävä uusiksi ja maksaa pieneen kaksioonkin pari tonnia.
Asuntosijoittamisesta on tullut muotivillitys. Kuvitellaan, että siinä on varma ja hyvä tuotto ilman riskejä. Sellaista sijoitusta vain ei ole olemassakaan.
Jos ostat paikasta, johon saa taatusti hyviä vuokralaisia, hinta on korkea ja vuokratuotto huono, kuten Helsingin keskusta. Jos ostat halvalla, pelkona on tyhjät kuukaudet ja huonot vuokralaiset.
Edellisen johdosta olen päättänyt pitää vuosina 2001 ja 2006 ostamani asunnot, mutta olen sen jälkeen sijoittanut vain indeksirahastoihin. Tasapainottavatkin toisiaan erilaisuudellaan.
Mikä vika sossupummissa on, itsekin olen ja aina on vuokra maksettu ja kämppäki on priimakunnossa. Naapuritkaan ei oo kertaakaan valittamassa.
Nyt mä ymmärrän mun vuokranantajaa, se luuli saaneensa ihan perus sossupummin ja sit kuitenkin halusin maalata keittiön, ja jääkaappikin meni vaihtoon. Totta kai harmittaa.
Piensijoittaja kirjoitti:
Asuntosijoittamisesta on tullut muotivillitys. Kuvitellaan, että siinä on varma ja hyvä tuotto ilman riskejä. Sellaista sijoitusta vain ei ole olemassakaan.
Jos ostat paikasta, johon saa taatusti hyviä vuokralaisia, hinta on korkea ja vuokratuotto huono, kuten Helsingin keskusta. Jos ostat halvalla, pelkona on tyhjät kuukaudet ja huonot vuokralaiset.
Edellisen johdosta olen päättänyt pitää vuosina 2001 ja 2006 ostamani asunnot, mutta olen sen jälkeen sijoittanut vain indeksirahastoihin. Tasapainottavatkin toisiaan erilaisuudellaan.
Millä muulla tavalla saat vastaavan tuoton eli et sijoita käytännössä mitään ja vuokralainen maksaa asuntosi joka jää sinulle tuottamaan lisää kun laina on maksettu. On siinä tietty pieni riski koska kaikki vuokralaiset ei ole ihan malliasukkaita tai taloon saattaa tullla muuta kallista remonttia. Suurin osa kuitenkin elelee keskivertoelämää eli on pelkkää tuottoa vuokraisännälleen. Ei osakkeissakaan ole keskimäärin likikään sellaista tuottoa että voit ottaa lainaa osakkeiden ostoon ja maksaa lainan pois osakkeiden vuosituotolla.
Suviseurat kirjoitti:
Kavereiden kautta löytyy hyviä.
Ja sitten toinen esimerkki: työkaverini otti yhteyttä paikalliseen vastaanottokeskukseen, kun kuuli että siellä on oleskeluluvan saaneita asuntoa etsiviä. Vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja suositteli yhtä nuorta etiopialaista miestä asukkaaksi (tämä oli esimerkiksi opiskellut ahkerasti suomea), ja työkaverini on tosi tyytyväinen vuokralaiseensa, joka on hiljainen ja siisti.
Onko etiopiassa sota vai mikä hätä?
Kavereiden kautta löytyy hyviä.
Ja sitten toinen esimerkki: työkaverini otti yhteyttä paikalliseen vastaanottokeskukseen, kun kuuli että siellä on oleskeluluvan saaneita asuntoa etsiviä. Vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja suositteli yhtä nuorta etiopialaista miestä asukkaaksi (tämä oli esimerkiksi opiskellut ahkerasti suomea), ja työkaverini on tosi tyytyväinen vuokralaiseensa, joka on hiljainen ja siisti.