Kamalimmat/oudoimmat kokemukset työpaikalla/työharjoittelussa

Minulla sairaanhoitaja opinnoissa 1. Harjoittelussa hirveä ohjaaja. Ei neuvonut minulle eikä selittänyt teoriassa miksi tehdään tietyllä tavalla. Tiuski kun otteeni olivat epävarmat. Sain tosi huonot arvostelut. Tämän takia olen vieläkin epävarma perushoidossa mikä harmittaa ja mietin otettaisiinko minua mihinkään kesätöihin missä on Perushoito paljon :(

Aliurakoitsija alkoi itkemään puhelimessa ja syyttelemään itseään huonoksi ihmiseksi, kun eivät pystyneet tekemään hommaa sovittuna aikana. Avautui myös yrittämisen vaikeudesta ja siitä, kuinka ei ikinä olisi pitänyt hommaan ryhtyä.

Niin ja tuossa 1. Harjoittelussa ohjaaja huusi minulle kun tein asioita hitaasti. Miten ensimmäistä kertaa vanhainkodissa töissä oleva voi osata kaiken nopeasti? Eikös alussa kuulu harjoitella ajan kanssa että oppii asiat kunnolla eikä sinne päin?

Tuosta harjoittelusta jäi traumat palvelutalotyöhön. Onko muilla ollut noin ikävää harjoittelua sh-opinnoissa ja miten olette myöhemmin luottaneet itseenne töissä? Mitä työpaikkaa suosittelisitte esim. Keikkatyöpaikkana tai kesätyöpaikkana (missä huomioidaan että opiskelija ei osaa kaikkea ja perehdytetään)?

Up

Työntekijät jotka kuvittelevat olevansa parempia. Tänään sanovat yhtä, huomenna toista. Huomauttavat vaan huomauttamisen ilosta, asialla ei ole tekemistä oikeasti työn kannalta.

Olen ollut eräässä yrityksessä n5 vuotta. Sinne palkattiin uusi työntekijä. Se uusi tuli mulle neuvomaan mitä mun pitäis tehdä. Kyseessä oli itsestäänselvä asia jonka tiedän vaikka unissani. Eikä hänellä olisi ollut oikeutta tulla minua neuvomaan, vaikka olisin ollut uusi, olin eri työpisteellä eikä asia kuulunut hänelle.

Toinen, pomo joka ei hyväksynyt mitään tekemääni, aina piti joku ihanpikkujuttu vaikka muuttaa, että pääsi sanomaan ja oli tyytyväinen. Muissa työpaikoissa olen saman työn osannut tehdä neuvomatta.

No tää on vanha ketju, mut kerron silti. Olin työharjoittelussa ekaa päivää eräällä hautausmaalla. Ruokatauolla juttelin erään samanikäisen työntekijän kanssa normaaliin ääneen, normaaleja asioita. Kunnes eräs vanhempi, rekkamiehen näköinen nainen jyrähti kovaan ääneen: "Syödään vaan ja ollaan hiljaa" Ikäänkuin ruokatauolla ei saisi ollenkaan harrastaa sosiaalista kanssakäymistä. Kuulin myöhemmin yhdeltä toiselta mukavalta työntekijältä, että ilmapiiri on hyvin kireä taukotuvassa ja koko työpaikalla muutenkin, joten päätin suosiolla vaihtaa paikkaa. En halunnut lyhytpinnaisena alkaa riitelemään tuon rekkamiesnaisen kanssa.

Ei perehdytetä, heti pitäisi vaan kaikki tietää ja osata, ihan itsestään. Sitten jurputetaan selän takana miten p*ska ja laiska huitukka onkaan! Eikä oma-aloitteinen. Mitne voi olla heti alusta asti oma-aloitteinen ja huitoa vaan jotain, jos mitään ei ensin edes neuvota, ei löydä edes tarvikkeita jne.?! Ja kahvihuoneen ilkeämieliset juorukerhot muutenkin. Jos saisi rahaa muuten, en menisi enää ikinä suomalaiseen työelämään eikä minua sinne kyllä kaivatakaan sen enempää, on tullut selväksi.

Täällä kans hoitoalan opiskelija. Pahin on ohjaaja, joka ei ymmärrä, että opiskelija on HARJOITTELEMASSA!! Opiskelija voi olla hyvin epävarma ja siksi kysyy ja varmistaa asioista ennen kuin toimii. Olisiko parempi olla kysymättä/varmistamatta vaikka 100 kertaa ja sitten aiheuttaa vaaratilanne? Tärkeää olisi ohjaajan luoda sellainen ilmapiiri, että kaikkea saa ja pitääkin kysyä!!! Mikään kysymys ei ole nolo tai itsestäänselvyys.

No itse koin sen vähän outona kun eräs mies alkoi tiedustelemaan, kauan olen ollut kumppanini kanssa yhdessä ja meitä ei ollut tällöin tilassa kuin kaksi. Sama tyyppi heitti jatkuvasti naisia alentavia kommentteja, kuten "ei tytöt osaa korjata", tms. Toinen heitti, että mitäs sä sitä tinderiä selaat. Kolmannesta ukosta sain hetkeksi stalkkerin työpaikalleni - ei tosiaan puhuttu kun pari sanasta. Tämä kaikki harjoittelupaikallani,jestas..

Harjoittelijan ei tarvitse todellakaan myöskään sietää vittuilua ja pään aukomista, mikäli hoitaa asiat niin hyvin ja tunnollisesti kun rahkeet riittää. Monissa kouluissa toivottavasti käytössä work seed tai vastaava nettipäiväkirja/ portfolio, mihin opiskelija kerää esim kuvia ja/ tai kirjoittaa päivän aikana tehdyistä hommista. Toimii myös todistusaineistona/ oikeusturvana mikäli harjoittelupaikan pomo päättää alkaa käyttää harjoittelijaa paskaämpärinä. Itse latasin täyden laidallisen juuri work seediin kun alkoi kasvaa sarvet päähän, infot näkee sekä koulun vastuuopettaja että työpaikan ohjaaja. Mun mielestä hyvä harjoitella omista oikeuksistaan kiinni pitämistä jo kouluaikana- nyt kun meidän hallitus koittaa orjuuttaa työntekijät niin valveutuneisuus on meidän paras ase. Mikäli on hoitanut oman tonttinsa kunnialla- itse kykenin lataamaan työpäiväkirjaan totaalisen turpasaunan sillä mulla on tositteet työnteosta plus opettajat tietää miten teen hommia. Kyseisestä harjoittelufirmasta tuskin tulen koskaan töitä saamaan mutta en välttämättä ole harjoittelun jälkeen siihen palaamassakaan. Ei ole hoitoala ( kunnioitus teille jotka sitä jaksaa) mutta raskasta vääntöä kuitenkin

Kun kaikki juoksevat aamurapsalta mahdollisimman nopeasti karkuun, ettei tarvitse ottaa opiskelijaa mukaansa. Siinä sitten ihmettelet, että kenen perään kipität. Vai lähdetkö mieluummin vaikka kotiin itkemään. Tapahtui sairaalassa.

Vierailija kirjoitti:

Kun kaikki juoksevat aamurapsalta mahdollisimman nopeasti karkuun, ettei tarvitse ottaa opiskelijaa mukaansa. Siinä sitten ihmettelet, että kenen perään kipität. Vai lähdetkö mieluummin vaikka kotiin itkemään. Tapahtui sairaalassa.

Lisään tähän vielä, että alun jälkeen kelpasin kyllä työpariksi, kun ei enää tarvinnut neuvoa, vaan lähettää vain minut hoitamaan työtehtäviä puolestaan. Harjoitteluni loppupuolella osastolle tuli toinen harjoittelija, jota itse neuvoin parhaani mukaan, kun näytti muuten jäävän samalla tavoin oman onnensa nojaan. 

Joo, lähihoitajaopinnoissa turhautti kun monet ohjaajat oli heikkolahjaisia, turhautti kun tajusi ettei toinen ole yhtään samalla ns levelillä kun itse.

Ainoastaan sairaanhoitaja ohjaajalta sain ansaitsemani parhaat arviot ja arvostelut (tosin hän kysyi arviointikeskustelussa että onko työni plagioitu 😂, mutta se ei vaikuttanut arvosanaan ja ei en ollut plagioinut työtäni).

Mutta muita karmivia kokemuksia riittää. Yhdessä pomo huusi, kun en ollut ennen tehnyt kyseistä työtä vaan olni harjottelussa oppimassa. Huusi "etkö sinä muka tuota osaa".

Yhdessä harjottelussa kehitysvammaisten kanssa mut haukuttiin aivan lyttyyn, vaikka olin ollut todella innostunut, asiakkaat tykkäsi jne. Minulta kiellettiin kyseisessä harjottelussa hymyily myös🙄. Kun käytiin arviointi keskustelua läpi, hyökättiin täysin puun takaa ja haukuttiin pystyyn, ennen sitä kaikki oli ollut ok. Arvioija oli eri kuin hlöt kenen kanssa tein töitä sen 7 viikkoa.

Yhdessä harjottelussa ohjaaja oli todella tyhmä, ja puhui kaikkea että hän haluaa tiimiin vain samanlaisia kun itse on, en saanut tehdä mitään kuin siivota pöytiä 8 viikkoa.

Yhdessä paikkaa päiväkodissa ohjaaja oli 6kymppinen erittäin kireähermoinen akka, halusi lytätä kaikesta. Kerran kun erehdyin auttamaan näkkärien voitelussa, huusi pää punaisena että "täällä ei sovelleta!!!!!!!!!". Myös väitti, etten tajua kokonaisuuksia. En ollut työskennellyt alalla koskaan, ja olin siellä oppimassa. 😂

Jne.

Jatkuu.. Niin ja yhteen paikkaan menin palkallisena, mutta palkkaa ei kuulunut.

Yrityksessä työskenteli pariskunta, ja pian naisomistaja kielsi että en saa enää jutella hänen miehelleen sanaakaan. 😂😂😂 Oli mustasukkainen. Palkkaa ei kuulunut ja lopetin siellä. Palkka tuli vasta kun uhkasin soittaa aviin, ties minne. Sitten vastasi yöllä humalapäissään viestiin että Okei, palkka tulee huomenna.