Pääsykokeet poistuu 2020 mennessä

Ja soveltuvuuskokeet jäävät. Ja hyvä niin. Ei mulla muuta.

Toivottavasti ammattikoulun puolelta tuleville keksitään sopiva suhteutus lukiopapereihin. Ei todellakaan amiskan 3-arvosana vastaa lukion ysiä tai kymppiä tai ole esim parempi kuin lukiolainen, joka kirjoittaa 6 E:tä. Vaikka opiskelijat oliskin yhtä hyviä ja fiksuja niin silti paljon enemmän työtä vaatii hyvät lukion paprut. Amiskalaisille ja lukiolaisille vois olla omat kiintiöt, mutta jossain mainittiin että kiintiöitä ei tule. Entä jos amiskaan tulee uudenlainen arvisteluasteikko, niin mitenkäs käy niille jotka ovat käyneet amiskan vaikka tänä vuonna ja heillä on vanhat arvosanat?

Huono juttu. Pääsykokeet mittaavat motivaatiota hakea juuri sille alalle.

Mitenkähän käy vanhoilla yo-todistuksilla pyrittäessä?

Nimim. Ällän paperit, päästäänkö nyt pänttäämättä alanvaihtoon?

Eli taas yksi syy , ettei tarvitse nähdä pitkäjänteistä vaivaa. Huono asia, uskoisin.

Lähde?

Mihinhän tämä väite perustuu? 

Jos pääsykoe poistuu, niin silloin yo-kokeiden pitää vapautua rajattomiksi uusintakerroiltaan. On nimittäin järjetöntä jos ihmisiltä evätään mahdollisuus jatkokoulutukseen pelkästään aiemman opiskelumenestyksen perusteella.

Suomeen tulee Korean systeemi eli lukion rinnalla käydään 3 vuoden ajan preppauskursseja yo-kokeita varten. Ihanan kallista!

Ammattikoulun 1 kurssi englantia tietenkin laitetaan vastaamaan lukion 9 kurssia, joten yliopistossa tullaan hämmentymään sitä, miten koulutus pitää aloittaa suunnilleen aakkosista.

Yo-koe pitäisi ennemminkin poistaa. 

Lääkäreiden tärkein työväline on muisti ja tätä testattiin ennen pääsykoekirjoilla.

Nykyään uudet opiskelijat ovat insinööripainotteisia ja tunnekylmiä ja huono muistista.

Eli lääkärit googlaa kaiken. Pääsykoekirjat takaisin lääkikseen..

Vierailija kirjoitti:

Suomeen tulee Korean systeemi eli lukion rinnalla käydään 3 vuoden ajan preppauskursseja yo-kokeita varten. Ihanan kallista!

Ammattikoulun 1 kurssi englantia tietenkin laitetaan vastaamaan lukion 9 kurssia, joten yliopistossa tullaan hämmentymään sitä, miten koulutus pitää aloittaa suunnilleen aakkosista.

Näinhän siinä käy. Ensinnäkin opintoja viivästetään, jotta mennään kirjoittamaan vasta kun ollaan valmiita. Jos ei osata kokeessa riittävän hyvin, niin vastataan tahallaan väärin, jotta päästään uusimaan ja siten saadaan mahdollisuus hyvään arvosanaan. 

Tällä kuvitellaan nopeuttavan valmistumista, mutta käy juuri päinvastoin. En ymmärrä lainkaan tällaista ajattelumallia, että opiskeluun pääsyn mahdollisuuksia rajoittamalla jotenkin lisättäisiin osaavien ihmisten määrää. 

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiden tärkein työväline on muisti ja tätä testattiin ennen pääsykoekirjoilla.

Nykyään uudet opiskelijat ovat insinööripainotteisia ja tunnekylmiä ja huono muistista.

Eli lääkärit googlaa kaiken. Pääsykoekirjat takaisin lääkikseen..

Millä perusteella lääkärin tärkein työkalu on muisti? Lääkärin pitää osata etsiä tietoa ja yhdistää potilaan oirekuvat noihin tietoihin, minkä pohjalta hän voi määrätä testeihin ja sen pohjalla tehdään diagnoosi. Eli lääkärin tulee osata hallita isoa tietomäärää, mutta ei hänen tarvitse sitä muistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiden tärkein työväline on muisti ja tätä testattiin ennen pääsykoekirjoilla.

Nykyään uudet opiskelijat ovat insinööripainotteisia ja tunnekylmiä ja huono muistista.

Eli lääkärit googlaa kaiken. Pääsykoekirjat takaisin lääkikseen..

Millä perusteella lääkärin tärkein työkalu on muisti? Lääkärin pitää osata etsiä tietoa ja yhdistää potilaan oirekuvat noihin tietoihin, minkä pohjalta hän voi määrätä testeihin ja sen pohjalla tehdään diagnoosi. Eli lääkärin tulee osata hallita isoa tietomäärää, mutta ei hänen tarvitse sitä muistaa. 

Kumpi on parempi skenaario:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri rupeaa googlettamaan oireita, ja saa jotain suuntaa antavia tauteja. Pääset verikokeisiin. Aikaa kulunut 30min.

Vai:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri pystyy heti yhdistämään muistinsa avulla oireet kilpirauhaseen ja muihin samankaltaisiin, joten pääset kokeisiin. Aikaa kulunut 10min.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiden tärkein työväline on muisti ja tätä testattiin ennen pääsykoekirjoilla.

Nykyään uudet opiskelijat ovat insinööripainotteisia ja tunnekylmiä ja huono muistista.

Eli lääkärit googlaa kaiken. Pääsykoekirjat takaisin lääkikseen..

Millä perusteella lääkärin tärkein työkalu on muisti? Lääkärin pitää osata etsiä tietoa ja yhdistää potilaan oirekuvat noihin tietoihin, minkä pohjalta hän voi määrätä testeihin ja sen pohjalla tehdään diagnoosi. Eli lääkärin tulee osata hallita isoa tietomäärää, mutta ei hänen tarvitse sitä muistaa. 

Kumpi on parempi skenaario:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri rupeaa googlettamaan oireita, ja saa jotain suuntaa antavia tauteja. Pääset verikokeisiin. Aikaa kulunut 30min.

Vai:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri pystyy heti yhdistämään muistinsa avulla oireet kilpirauhaseen ja muihin samankaltaisiin, joten pääset kokeisiin. Aikaa kulunut 10min.

Sulla jäi tuosta välistä "jonota 6-12h".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiden tärkein työväline on muisti ja tätä testattiin ennen pääsykoekirjoilla.

Nykyään uudet opiskelijat ovat insinööripainotteisia ja tunnekylmiä ja huono muistista.

Eli lääkärit googlaa kaiken. Pääsykoekirjat takaisin lääkikseen..

Millä perusteella lääkärin tärkein työkalu on muisti? Lääkärin pitää osata etsiä tietoa ja yhdistää potilaan oirekuvat noihin tietoihin, minkä pohjalta hän voi määrätä testeihin ja sen pohjalla tehdään diagnoosi. Eli lääkärin tulee osata hallita isoa tietomäärää, mutta ei hänen tarvitse sitä muistaa. 

Kumpi on parempi skenaario:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri rupeaa googlettamaan oireita, ja saa jotain suuntaa antavia tauteja. Pääset verikokeisiin. Aikaa kulunut 30min.

Vai:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri pystyy heti yhdistämään muistinsa avulla oireet kilpirauhaseen ja muihin samankaltaisiin, joten pääset kokeisiin. Aikaa kulunut 10min.

Nykyään taitaa potilas itse jo googlata oireensa ja ehdottaa diagnoosia lääkärille :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiden tärkein työväline on muisti ja tätä testattiin ennen pääsykoekirjoilla.

Nykyään uudet opiskelijat ovat insinööripainotteisia ja tunnekylmiä ja huono muistista.

Eli lääkärit googlaa kaiken. Pääsykoekirjat takaisin lääkikseen..

Millä perusteella lääkärin tärkein työkalu on muisti? Lääkärin pitää osata etsiä tietoa ja yhdistää potilaan oirekuvat noihin tietoihin, minkä pohjalta hän voi määrätä testeihin ja sen pohjalla tehdään diagnoosi. Eli lääkärin tulee osata hallita isoa tietomäärää, mutta ei hänen tarvitse sitä muistaa. 

Kumpi on parempi skenaario:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri rupeaa googlettamaan oireita, ja saa jotain suuntaa antavia tauteja. Pääset verikokeisiin. Aikaa kulunut 30min.

Vai:

Menet lääkäriin, koska sinulla on väsymystä, paino noussut nopeasti ja palelet koko ajan. Lääkäri pystyy heti yhdistämään muistinsa avulla oireet kilpirauhaseen ja muihin samankaltaisiin, joten pääset kokeisiin. Aikaa kulunut 10min.

Kyllä nuo asiat siinä työssä oppii. Toisekseen on hyvä, että lääkäri ei luota pelkästään muistiinsa. Ei hän niitä googleta, vaan katsoo heidän omasta järjestelmästään, mikä näyttää myös suositellut testit, lääkityksen jne. 

Lääkärit korvaa tulevaisuudessa tekoäly, ainakin tuollaisissa pienissä jutuissa, eli oireet-> labrojen määrääminen.

Mutta asiaan. Itse epäonnistuin 20 v sitten yo-kokeessa, ahkeralla lukemisella pääsin yliopistoon. Nyt harkitsen alanvaihtoa. Uudella, pääsykokeettomalla, systeemillä ei tule onnistumaan haluamallani uudelle alalle. onko se reilua? Vai käynkö lukion uudestaan? Onneksi tässä on muutama vuosi aikaa päästä sisään, vaikka nyt on hankalampaa kuin viime vuonna olisi ollut ensikertalaiskiintiöiden ja jo nyt suoraan todistuksella sisään pääsijöiden takia. Mutta onhan se reilua, että yks ammatti kaikille, kovalla työllä lisää.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäreiden tärkein työväline on muisti ja tätä testattiin ennen pääsykoekirjoilla.

Nykyään uudet opiskelijat ovat insinööripainotteisia ja tunnekylmiä ja huono muistista.

Eli lääkärit googlaa kaiken. Pääsykoekirjat takaisin lääkikseen..

fykebi ja pitkästä matematiikasta ei oo haittaa

Vierailija kirjoitti:

Mihinhän tämä väite perustuu? 

Jos pääsykoe poistuu, niin silloin yo-kokeiden pitää vapautua rajattomiksi uusintakerroiltaan. On nimittäin järjetöntä jos ihmisiltä evätään mahdollisuus jatkokoulutukseen pelkästään aiemman opiskelumenestyksen perusteella.

Ite ainakin käyn koko lukion sitten uudelleen työnteon ohessa, jos haluan vaihtaa alaa. Nykyään on nettilukioitakin.

Monet muutkin työt voisi teoriassa korvata tekoälyllä kuin vain lääkärin. Mutta sille on syynsä, miksi vieläkin on ihminen mukana jossain välivaiheessa eikä se muutu ainakaan vuosisataan. Sama lääkäreillä, ei voida kokonaan korvata.