Lue keskustelun säännöt.
En pääse tolpilleni itse haluamani eron jälkeen
08.05.2017 |
Tiesin että se suhde tuhoaisi liikaa enkä voisi koskaan elää täysin omanlaistani elämää, jos olisin kahlittu siihen mieheen. Lisäksi oli paljon muutakin... asia, jota mies teki enkä olisi koskaan tullut hyväksymään sitä.
Exä oli muutenkin se, joka halusi aina yrittää, exä huomasi minun muutokseni ja valitti kuinka käyttäydyn aivan erilailla kuin aiemmin... minä olin se etäisyyttä ottava osapuoli, koska tiesin etten voi jatkaa niin. Tiesin, että pois on päästävä, tai pilaan elämäni. Se ei vain ollut niin helppoa kaikesta huolimatta.
Lopulta tuli ruma ero. Kaikki jäi kesken. Exällä ei ikinä ollut pokkaa sanoa minulle kasvotusten samoja ilkeitä asioita kuin puhelimessa ja viesteillä. Ei ikinä. Exä on katkeroitunut ja "vihaa" minua. Tai inhoaa vahvasti. Tiedän, että aika saa exänkin silmät avautumaan. Tällä hetkellä hän kelpuuttaa kenet tahansa minun paikkaani korvaamaan. Tunnen exän... tällä hetkellä hän on niin VOIMAANTUNUT (haha) kaikesta, että luulee olevansa elämänsä kunnossa. Vielä se romahdus tulee.
Minun on niin vaikeaa unohtaa se kaikki. Ei enää riitelyä, nimittelyä ja sopimista. Nyt saan elää aivan rauhassa omassa kodissani vaikka kymmenen vuotta, jos niin tahdon. Minun on vain vaikea sopeutua siihen kaikkeen. Vihaan kesken jääviä eroja. VIHAAN todellakin... se tekee tästä kaikesta niin vaikeaa.
Vaikeaa on myös kohdata totuus: ehkä en oikeasti vain HALUA olla kahlittu yhteen mieheen? En vain tiedä. Muistelen sitä kaikkea hyvää mitä meillä oli... se kaikki tuntuu feikiltä. Kaipaan ihmistä, jota ei ole olemassa... sitä alun ihanuutta, kun exä jaksoi vielä esittää.
En ole kusipää, en todellakaan, mutta huomaan käyttäytyväni niin. Saatan jutella innokkaasti miesten kanssa netissä ja yhtäkkiä vain hiljentyä kuin seinään saatuani purkaa tarpeeksi tuntojani eroon liittyen. En edes tee sitä tarkoituksella.
Exän tuntien hän tekee samaa, siis hullaantuu hetkeksi jostakusta joka kuuntelee hänen itkujaan ja katkeria valheitaan minusta. Exä ei todellakaan ole se mies, jonka kanssa kuka tahansa lähtisi ulos.
En voisi enää ikinä koskea exään hänen käytyä tilittämässä itkujaan toiselle ämmälle. Olkoon vaikka vain treffit, mutta en voisi koskea exään enää ikinä. Ja voisin vaikka vannoa, että exä alkaa vielä ruikuttamaan takaisin todellisuuteen palattuaan ja asettaa minut vaikeaan tilanteeseen.
Eipä olisi edes eka kerta miesten kanssa, kun minusta eroon haluava ottaakin uudestaan yhteyttä myöhemmin.
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikasi kun noissa mietteissäsi ja tunteissasi piehtaroit, niin saat tarpeeksesi. Vähitellen ajatukset, suunnitelmat ja toimet muuttuvat. Tuon myös esiin sen näkökulman, että kaikissa ihmissuhteissa jää melkoiset määrät asioita käsittelemättä. Loputon vatvominenkin on vain taakka. Ehkä sinun kannattaisi käydä juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, että saisit puhua suusi puhtaaksi. Se ehkä on jonkinlainen avain siihen, että kaikkea ei vain voi selvittää ja tietää.
Mitä tulee netissä juttelemiseen, niin ehdotan, ettet anna sille liikaa arvoa - etenkin jos keskustelet anonyymina. Se ei ole samanarvoista keskustelua kuin kasvokkain puhuminen jonkun kuuntelevan kanssa.
Tuo minua hiukan ihmetyttää, että sanot exäsi tekevän samaa, eli päästävän katkeria valheita sinusta. Lauotko sinä katkeria valheita tai kärjistyksiä exästäsi? Jos, niin mitä jos vastedes puhuisit totta! Etkä esittäisi edes kärjistettyjä tulkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Aikasi kun noissa mietteissäsi ja tunteissasi piehtaroit, niin saat tarpeeksesi. Vähitellen ajatukset, suunnitelmat ja toimet muuttuvat. Tuon myös esiin sen näkökulman, että kaikissa ihmissuhteissa jää melkoiset määrät asioita käsittelemättä. Loputon vatvominenkin on vain taakka. Ehkä sinun kannattaisi käydä juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, että saisit puhua suusi puhtaaksi. Se ehkä on jonkinlainen avain siihen, että kaikkea ei vain voi selvittää ja tietää.
Mitä tulee netissä juttelemiseen, niin ehdotan, ettet anna sille liikaa arvoa - etenkin jos keskustelet anonyymina. Se ei ole samanarvoista keskustelua kuin kasvokkain puhuminen jonkun kuuntelevan kanssa.
Tuo minua hiukan ihmetyttää, että sanot exäsi tekevän samaa, eli päästävän katkeria valheita sinusta. Lauotko sinä katkeria valheita tai kärjistyksiä exästäsi? Jos, niin mitä jos vastedes puhuisit totta! Etkä esittäisi edes kärjistettyjä tulkintoja.
En minä valehtele ihmisille. Tarkoitin, että tunnen exän ja tiedän ettei hän ole suosittu naisten keskuudessa. Siksi hän nyt erosta VOIMAANTUNEENA ripustautuu keneen tahansa, joka vaikuttaa alussa niiiin täydelliseltä verrattuna minuun. Olen itse tehnyt samaa erotessa, uskonut oikeasti että heti löytyi joku exää parempi. Eihän tuollaiset salamajutut kuitenkaan toimi.
Haluaisin takaisin sen miehen, jonka roolia exä alussa veti (ja myöhemmin syyllisti minua siitä). Olisihan se pitänyt tajuta jo silloin... Menin vain siitä kaikesta niin sekaisin ja uskoin löytäneeni aivan ihanan miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikasi kun noissa mietteissäsi ja tunteissasi piehtaroit, niin saat tarpeeksesi. Vähitellen ajatukset, suunnitelmat ja toimet muuttuvat. Tuon myös esiin sen näkökulman, että kaikissa ihmissuhteissa jää melkoiset määrät asioita käsittelemättä. Loputon vatvominenkin on vain taakka. Ehkä sinun kannattaisi käydä juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, että saisit puhua suusi puhtaaksi. Se ehkä on jonkinlainen avain siihen, että kaikkea ei vain voi selvittää ja tietää.
Mitä tulee netissä juttelemiseen, niin ehdotan, ettet anna sille liikaa arvoa - etenkin jos keskustelet anonyymina. Se ei ole samanarvoista keskustelua kuin kasvokkain puhuminen jonkun kuuntelevan kanssa.
Tuo minua hiukan ihmetyttää, että sanot exäsi tekevän samaa, eli päästävän katkeria valheita sinusta. Lauotko sinä katkeria valheita tai kärjistyksiä exästäsi? Jos, niin mitä jos vastedes puhuisit totta! Etkä esittäisi edes kärjistettyjä tulkintoja.
En minä valehtele ihmisille. Tarkoitin, että tunnen exän ja tiedän ettei hän ole suosittu naisten keskuudessa. Siksi hän nyt erosta VOIMAANTUNEENA ripustautuu keneen tahansa, joka vaikuttaa alussa niiiin täydelliseltä verrattuna minuun. Olen itse tehnyt samaa erotessa, uskonut oikeasti että heti löytyi joku exää parempi. Eihän tuollaiset salamajutut kuitenkaan toimi.
Haluaisin takaisin sen miehen, jonka roolia exä alussa veti (ja myöhemmin syyllisti minua siitä). Olisihan se pitänyt tajuta jo silloin... Menin vain siitä kaikesta niin sekaisin ja uskoin löytäneeni aivan ihanan miehen.
Sula ei taida olla ikää hirveän paljon, alle 20? Keskity itseesl, mitä ne eksän asiat enää sulle kuuluu, toivo hänelle hyää ja onnellista elämää, samaa kuin itsellesikin toivot.
Polta kannabista, auttaa paljon näkemään tunteiden ohitse ja vapauttaa sinut nauttimaan elämästäsi. 👍 :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikasi kun noissa mietteissäsi ja tunteissasi piehtaroit, niin saat tarpeeksesi. Vähitellen ajatukset, suunnitelmat ja toimet muuttuvat. Tuon myös esiin sen näkökulman, että kaikissa ihmissuhteissa jää melkoiset määrät asioita käsittelemättä. Loputon vatvominenkin on vain taakka. Ehkä sinun kannattaisi käydä juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, että saisit puhua suusi puhtaaksi. Se ehkä on jonkinlainen avain siihen, että kaikkea ei vain voi selvittää ja tietää.
Mitä tulee netissä juttelemiseen, niin ehdotan, ettet anna sille liikaa arvoa - etenkin jos keskustelet anonyymina. Se ei ole samanarvoista keskustelua kuin kasvokkain puhuminen jonkun kuuntelevan kanssa.
Tuo minua hiukan ihmetyttää, että sanot exäsi tekevän samaa, eli päästävän katkeria valheita sinusta. Lauotko sinä katkeria valheita tai kärjistyksiä exästäsi? Jos, niin mitä jos vastedes puhuisit totta! Etkä esittäisi edes kärjistettyjä tulkintoja.
En minä valehtele ihmisille. Tarkoitin, että tunnen exän ja tiedän ettei hän ole suosittu naisten keskuudessa. Siksi hän nyt erosta VOIMAANTUNEENA ripustautuu keneen tahansa, joka vaikuttaa alussa niiiin täydelliseltä verrattuna minuun. Olen itse tehnyt samaa erotessa, uskonut oikeasti että heti löytyi joku exää parempi. Eihän tuollaiset salamajutut kuitenkaan toimi.
Haluaisin takaisin sen miehen, jonka roolia exä alussa veti (ja myöhemmin syyllisti minua siitä). Olisihan se pitänyt tajuta jo silloin... Menin vain siitä kaikesta niin sekaisin ja uskoin löytäneeni aivan ihanan miehen.
Sula ei taida olla ikää hirveän paljon, alle 20? Keskity itseesl, mitä ne eksän asiat enää sulle kuuluu, toivo hänelle hyää ja onnellista elämää, samaa kuin itsellesikin toivot.
Minkähän helvetin takia toivoisin hyvää ja onnellista elämää ihmiselle, joka meinasi tuhota elämäni? En ikinä toivo exälle mitään hyvää. Miksikö olen kiinni tässä kaikessa? Siksi, että kaikki jäi kesken. Olisin halunnut riidellä kunnolla livenä ja sitten vain jättää sen kaiken taakseni. Asioita jäi kuitenkin selvittämättä. Ja exä aloitti katkeran valehtelukampanjansa minua vastaan.
Riitelimme paljon, käskimme toistemme painua helvettiin jne., joka kerta luulin sen olevan lopullista. Ehdin tottumaan siihen kamaluuteen ja luulin etten ikinä saisi itseäni irti. Nyt sain, ja olen onnekas. Silti ajatukset kiertävät kehää päässäni.
Vierailija kirjoitti:
Polta kannabista, auttaa paljon näkemään tunteiden ohitse ja vapauttaa sinut nauttimaan elämästäsi. 👍 :)
Kannabis oli yksi syy eroomme. Minä en siihen aineeseen koske. Alkoholia juon kerran muutamassa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas tätä samaa. Et kauheasti tunnu olevan yli, kun viikosta toiseen jatkat samaa jargonia.
Voi Taivahan Taatto... riitely ei ole sama kuin asioiden käyminen loppuun. Tosin saan ymmärrettyä, että AP:llä on jokin tarve purkaa pettymystään ja kiukkuaan. Niin kauan tuosta ei pääse yli, ennen kuin ottaa vastuun itsestään ja käy läpi tunteensa ja tuskansa. Nyt sitten halutaan eksälle pahaa, vaikka tilitellään, että hän huomasi muutoksen. Aika sekavaa sökellystä. Mutta kuten aikaisemmin jo kommentoidaan, kyllä se ohi menee. Joko tänä vuonna tai 2030-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiat loppuu eroon, mitä niitä enää sen jälkeen läpikäymään kun eroon on jo päädytty.
Ehkä kannattaisi nyt vaan jättää vanha suhde taakse, ottaa itselle aikaa ilman mitään uusia säätöjä ja sitten kun ei ole enää tarve toitottaa katkeraa eroa uusille tuttavuuksille, aloittaa uudestaan ihmisten tapailu.
Exä on exä, jos hän tuntee olonsa voimaantuneeksi, sen ei pitäisi enää edes haitata ja hyvä hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikasi kun noissa mietteissäsi ja tunteissasi piehtaroit, niin saat tarpeeksesi. Vähitellen ajatukset, suunnitelmat ja toimet muuttuvat. Tuon myös esiin sen näkökulman, että kaikissa ihmissuhteissa jää melkoiset määrät asioita käsittelemättä. Loputon vatvominenkin on vain taakka. Ehkä sinun kannattaisi käydä juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, että saisit puhua suusi puhtaaksi. Se ehkä on jonkinlainen avain siihen, että kaikkea ei vain voi selvittää ja tietää.
Mitä tulee netissä juttelemiseen, niin ehdotan, ettet anna sille liikaa arvoa - etenkin jos keskustelet anonyymina. Se ei ole samanarvoista keskustelua kuin kasvokkain puhuminen jonkun kuuntelevan kanssa.
Tuo minua hiukan ihmetyttää, että sanot exäsi tekevän samaa, eli päästävän katkeria valheita sinusta. Lauotko sinä katkeria valheita tai kärjistyksiä exästäsi? Jos, niin mitä jos vastedes puhuisit totta! Etkä esittäisi edes kärjistettyjä tulkintoja.
En minä valehtele ihmisille. Tarkoitin, että tunnen exän ja tiedän ettei hän ole suosittu naisten keskuudessa. Siksi hän nyt erosta VOIMAANTUNEENA ripustautuu keneen tahansa, joka vaikuttaa alussa niiiin täydelliseltä verrattuna minuun. Olen itse tehnyt samaa erotessa, uskonut oikeasti että heti löytyi joku exää parempi. Eihän tuollaiset salamajutut kuitenkaan toimi.
Haluaisin takaisin sen miehen, jonka roolia exä alussa veti (ja myöhemmin syyllisti minua siitä). Olisihan se pitänyt tajuta jo silloin... Menin vain siitä kaikesta niin sekaisin ja uskoin löytäneeni aivan ihanan miehen.
Jauhat exästäsi ja mitä hän on ja tekee. Hän on nyt ex, päästä irti, lakkaa ajattelemasta häntä.
Olet ilmeisesti ollut hänestä riippuvainen (läheisriippuvainen) ja roikut hänestä edelleen. Lopeta. Irrota. Jatka matkaa. Keskity itseesi ja tulevaisuuteen jossa et edes tiedä mitä hän tekee eikä kiinnosta.
Et tarvitse etkä saa häneltä koskaan "päätöstä" suhteelle. On sinun asia nyt kypsyä niin ettet sitä edes kaipaa. Se oli sinun ratkaisu, tämä on sinun elämä nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekavaa ja katkeraa nuoren kypsymättömän ihmisen raivousta. Ei ole yhtään eronnut eikä näytä tajuavan mitä se tarkoittaa.
Sähän oot sekaisin kuin seinäkello.Jos suhde on huono niin se on huono.Se kannattaa jättää taakse, unohtaa, mennä eteenpäin.Ajattele järjellä, älä tunteella.Vahvistu ensin yksin, siis älä edes ajattele mitään uusia suhteita heti.Kun huomaat pärjääväsi yksin olet valmis aloittaa uutta.Älä roiku muissa ihmisissä.
Ihmettelen miksei täällä koskaan kukaan ymmärrä pointteja ilman jankkausta. Tehdäänpä selväksi:
1. Minä aloin epäröimään koko suhdetta melko nopeasti alkuhuumaesityksen jälkeen.
2. Minä koin olevani kahlittu parisuhteessa. Tavallaan tykkäsin olla varattu, mutta ajauduin aina tekemään kaikkea väärää. En mielestäni ole pettänyt, vaikka exä niin sanoisikin. Yritin vain paeta sitä kaikkea paskaa muihin miehiin (vain henkisesti).
3. Tässähän juuri sanoin, etten pääse tolpilleni VAIKKA halusin erota. Ja joku älypää tulee kommentoimaan, että "hyvinpä olet päässyt yli joo". Käyttäkää järkeänne?
4. Exä kertoi minulle tapailun alussa saaneensa paljon pakkeja naisilta enkä suoraan sanottuna koskaan joutunut pelkäämään hänen ajautuvan toisen naisen syliin. Sanalla VOIMAANTUMINEN tarkoitin sarkastisesti sitä tunnetta, joka katkeran eron aikana moniin ihmisiin iskee. Sitä tuntee olevansa niin loputtoman vapaa ja kuka tahansa muu ihminen on upea verrattuna exään. Kunnes alkuhuuma haihtuu...
Exä halusi yrittää minun kanssani niin pitkään, että en minä aivan läpimätä ihminen ole ja tiedän sen. Minussa on todella paljon hyvää, olen lähes raitis, minulla ei ole mitään hurjia luurankoja kaapeissa yms. Olen unelmatyttöystävä sellaiselle, joka arvostaa kaikkea sitä mitä exä ei osannut arvostaa.
5. Luuletteko oikeasti, että erosta noin vain hupsista päästään yli, jos on itse ollut jättäjänä? Ei se ole todellakaan helppoa, jos on tunteva ihminen. En minä voisi ikinä olla onnellinen exän kanssa, mutta minun on vaikeaa blokata hänet täysin ulos ajatuksistani. Nyt saan vihdoin elää rauhassa omassa kodissani eikä kukaan painosta minua mihinkään. Tilanteessani on paljon hyvää, mutta silti MUUTTUNUT TILANNE ahdistaa. Eron jälkeen toisesta kuoriutuu esiin uusia piirteitä. Ennen niin tuttu on yhtäkkiä vieras.
Tiedän, että exän katkera huuma menee hetkessä ohi, kun ei se pariutuminen olekaan niin simppeliä puuhaa ja aivan satavarmasti exä vertailee ämmiään (joita onkin todella paljon, eh...) minuun. SILTI en voisi elää exän kanssa. En vain voisi. Sydämeni ehkä haluaisi, mutta en voisi.
En minä rakasta exän todellista luonnetta. Jäin koukkuun alkuhuuman esitykseen. Minä pystyisin sanomaan suoraan päin naamaa exälle: minä en rakasta sinua.
Hän eiei pystynyt koskaan sanomaan tuota tai mitään muutakaan päin naamaa.
Joo-o. Tykkimäellä on huvipuisto.